Netotus

kotte

Well-known member
netotus= yhtiö nettoaa niin maan perusteellisesti, kansankielellä kusee silmään.....ai että
Toisin sanoen vie kannattavuuden vanhoilta virityksiltä, millä yritettiin välttää luovuttamasta yhtään sähköä yhtiölle tai ottamasta verkosta yhtään ylimääräistä sählöä minään hetkenä alle sekunnin pituisella tasejaksolla ja jopa vaihekohtaisesti? Nythän netotuksen tultua voimaan moisen voi tehdä karkeasti tuntitasolla ja moninverroin enetrgiatehokkaammin ohjaamalla vaikkapa lämpöpumppujen käyntiä niiden luontaisella käyntisyklillä. Nuo varaaja- ja vastusviritykset ovat muuttuneet kannattamattomiksi, kun lämpöpumppua järkevällä rytmillä ohjaamalla voisi oman sähkön hyödyntää monta kertaa tehokkaammin lämmityksen ja käyttöveden tuottamiseen ja ostetun sähkön määrää voisi vähentää huomattavasti samalla, kun myytäväksikin tarjoutuisi ehkä lisää.
 

fraatti

Active member
jos minulla panelit tuottaa 5kWh ja käytän itse 2kWh, niin käytännössä minulla menee sitä ylimääräistä omaan varaajaan 3kWh, mutta netotuksenssa ei niilo kallion laskuoppi, mitä meillä koulussa opeltiin, enää pädekänn vaan ylijäämä on 1kWh!

netotus= yhtiö nettoaa niin maan perusteellisesti, kansankielellä kusee silmään.....ai että
Taidat nyt ymmärtää joko tahallaan tai vahingossa väärin tai sitten minä ymmärrän väärin.
1610196304838.png


Tällätavalla minä sen ymmärrän.
1610196468416.png

1. ostosähköa siirtoyhtiönverkosta 2 kWh
2. omista paneleista 5 kWh, sähkö yhteensä siis 7 kWh, josta talossa käytetään 4 kWh
3a omien paneleiden sähköstä 2 kWh käytetään itse, 3b 3kWh jää ylimääräiseksi
4. 3 kWh ylimääräisestä osuudesta vähennetään ostettusiirto pois 2 kWh
5. Jäljelle jää 1kWh joka myydään myyntiyhtiölle eikä siirtoyhtiölle
 

sundanic

Member
Kyllä ainakin omassa mittarissa kun nuolet vaihtaa suuntaa niin siihen loppuu niin siirto kuin energiamaksutkin siksi aikaa kun tuotto ylittää kulutuksen joka vaiheessa. Verkosta kulutetun sähkön määrä on sen hetken nolla joten siirtoakaan ei tapahdu. Samassa asuhteessa pieienee siirtomaksukin kuin energiamaksukin ainakin itsellä.. itsellä on vaan niin että vaiheet on aika tasan kulutuksen suhteen joten tunnin netotus toteutuu kun päivällä tuotto menee yli 2,5kwh.
 

korsteeni

Well-known member
^
^
Meneehän se noin, minä laskin ihan raakana tuon kuvan mukaan, panelit L1, L2, L3, =5kWh, oma käyttö esim L1 =2kWh, oletin/ymmärsin tuossa juurikin netotettavan eri vaiheita, ymmärsin väärin tai tuo taulukko on väärin
se ei kuitenkaan muuta sitä että divertterillä tuo netotus ei "kesää tee" koska sitä ylijäämää ei yksinkertaiseti synny

nyt kun vielä lasken, 7kWh yhteensä, kuinka siitä voi saman tunnin sisällä tulla kilowatti hyvitettävää kun se oma tuotanto ei edes riitä sitä 7kWh kattamaan, ainoastaan 5, ei hitto, aivan fulaa
siis puhutaan siitä yhdestä tunnista12-13, mistä se kilowatti tulee?
 
Viimeksi muokattu:

korsteeni

Well-known member
Toisin sanoen vie kannattavuuden vanhoilta virityksiltä, millä yritettiin välttää luovuttamasta yhtään sähköä yhtiölle tai ottamasta verkosta yhtään ylimääräistä sählöä minään hetkenä alle sekunnin pituisella tasejaksolla ja jopa vaihekohtaisesti? Nythän netotuksen tultua voimaan moisen voi tehdä karkeasti tuntitasolla ja moninverroin enetrgiatehokkaammin ohjaamalla vaikkapa lämpöpumppujen käyntiä niiden luontaisella käyntisyklillä. Nuo varaaja- ja vastusviritykset ovat muuttuneet kannattamattomiksi, kun lämpöpumppua järkevällä rytmillä ohjaamalla voisi oman sähkön hyödyntää monta kertaa tehokkaammin lämmityksen ja käyttöveden tuottamiseen ja ostetun sähkön määrää voisi vähentää huomattavasti samalla, kun myytäväksikin tarjoutuisi ehkä lisää.
nyt puhut asiasta josta sinulla ei ole käytännön kokemusta, lämminvesivaraajan vastukset ei ole mitään virityksiä, niitä on käytetty niin pitkään kun sähköboilereita on ollut, meillä kokemusta 45 vuotta
vaihtovirran säätäminenkään ei ole mitään viritystä, teollisuudessa ollut piiiiitkään ja vaikka missä muodoissa mitä moninaisimmissa paikoissa ja tähän tarkoitukseen halpoja ja järkeviä, rahastajia toki löytyy
ja tuohon lämpöpumppuun....kun aurinko vilahtelee pilvien välistä hyvinkin epämääräisesti, kulutus vaihtelee hyvinkin nopeasti, ei se punppu ehdi pyörähtämäänkään saati nostamaan paineita yms, kun divertteri on joka watin ohjannut omaan käyttöön, esim lämpimään veteen.

niin vielä että tässä mennään luonnon, auringon ehdoilla, ei käyttäjän järkevillä rytmeillä ole siihen mitään sijaa
 

rotzi

Well-known member
kun aurinko vilahtelee pilvien välistä hyvinkin epämääräisesti, kulutus vaihtelee hyvinkin nopeasti, ei se punppu ehdi pyörähtämäänkään saati nostamaan paineita yms,
Kannattaa muistaa että nyt uudessa netotuksessa on tavallaan 1h aikaikkunaa käytettävissä tehdä säätöjä, kerkee vaikka parikin hyvää vetoo tekemään pumpulla.
 

kotte

Well-known member
kun aurinko vilahtelee pilvien välistä hyvinkin epämääräisesti, kulutus vaihtelee hyvinkin nopeasti, ei se punppu ehdi pyörähtämäänkään saati nostamaan paineita yms
Mutta kun tuolla ei ole enää kovin suurta väliäkään netotuksen alettua. Kun käytät lämpöpumppua, voit toimia vaikka niin, että pidät alkavan tasatunnin alusta kirjaa tuotosta ja riippuen lämpöpumpun tehosta, käynnistät sen siinä vaiheessa, kun aurinko on tuottanut sen verran pilivien lomasta, että ehdit saada pumpun pyörähtämään ja jonkinmoiselle tuottosuhteellekin. Sitten ajelet pumppua niin pitkään, että säästöön saatu paneeleiden tuotto on kulunut ja ennustettu tuotto lopputunnin aikana tulee käytetyksi ja katkaiset sitten virran. Ennustushan on epävarma, eli tunnin lopulla tuottoa voi olla ennustettua enemmän tai vähemmän ja joko menee hiukan sähköä yhtiölle tai sitten toisin päin. Jos olet valmis ostamaan hiukan sähköä tai oma tuotanto ei muutenkaan riitä, pääset jokseenkin suurella todennäköisyydellä eroon yhtiölle myytävästä tai luovutettavasta sähköstä. Itse ohjauksen voi toteuttaa aika helposti ja edullisesti mikrotietokoneella (Rasberry Pi tms.). On helpompiakin menettelytapoja, joilla pääse keskimäärin lähes yhtä edulliseen lopputulokseen (esim. säätelemällä pumpun keskimäärin ottamaa tehoa paneeleiden viimeisen puolen tunnin keskimääräisen tuoton mukaiseksi).

Toki tämänkin jälkeen jää hiukan tilaa kulutuksen optimoinnille sekunti tai minuuttipohjalta vastuslämmityksellekin, mutta valtaosa lämmityksestä kannattaisi netotuksen alkamisen jälkeen hoitaa suoraan lämpöpumpuilla. Ne sentään lämmittävät vettä tai ilmaa luokkaa 2,5 ... 5 kertaisen määrän samalla sähkömäärällä ja yhtä hyvin vesivaraajaan kuin vastuskin ja tällähän on merkitystä etenkin pilvisellä säällä tai talvella, kun sähköä joutuu ostamaan (ellei sitten esimerkiksi ole tilaisuudessa käyttää omaa polttopuuta tuolloin). Vastusta voisi lähinnä käyttää johonkin priimausvaraajaan, kun tavoitellaan loppulämpötilaa 50 ... 95 astetta.
 

kotte

Well-known member
nyt kun vielä lasken, 7kWh yhteensä, kuinka siitä voi saman tunnin sisällä tulla kilowatti hyvitettävää kun se oma tuotanto ei edes riitä sitä 7kWh kattamaan, ainoastaan 5, ei hitto, aivan fulaa
siis puhutaan siitä yhdestä tunnista12-13, mistä se kilowatti tulee?
Jos nyt laskisit vielä kerran uudestaan: Siis omista paneeleista tuottoa kyseisellä tunnilla on 5kWh. Tästä on itse käytetty 2kWh. Lisäksi on sähköyhtiöltä lainattu 2kWh, joka on tietenkin maksettava takaisin. Tämänkin jälkeen jää vielä ylitse myytävksi 1kWh.

Tuo 7kWh on vain kokonainen "liikevaihto", joka tässä kummittelee. Siinä on laskettuna yhteen kaikki käsiteltävä tuotto, oma ja yhtiöltä lainattu ja lukemassa on kahteen suuntaan kulkevia kulutusosuuksia. Netotus tarkoittaa, että ylimääräinen edestakaisin kulkeva sähkömäärä "netotetaan", siis eri suuntiin tunnin aikana kulkevat sähkön osuudet kumoavat toisiaan siltä osin, kuin toisiaan vastaavat.
 

korsteeni

Well-known member
Jos nyt laskisit vielä kerran uudestaan: Siis omista paneeleista tuottoa kyseisellä tunnilla on 5kWh. Tästä on itse käytetty 2kWh. Lisäksi on sähköyhtiöltä lainattu 2kWh, joka on tietenkin maksettava takaisin. Tämänkin jälkeen jää vielä ylitse myytävksi 1kWh.

Tuo 7kWh on vain kokonainen "liikevaihto", joka tässä kummittelee. Siinä on laskettuna yhteen kaikki käsiteltävä tuotto, oma ja yhtiöltä lainattu ja lukemassa on kahteen suuntaan kulkevia kulutusosuuksia. Netotus tarkoittaa, että ylimääräinen edestakaisin kulkeva sähkömäärä "netotetaan", siis eri suuntiin tunnin aikana kulkevat sähkön osuudet kumoavat toisiaan siltä osin, kuin toisiaan vastaavat.
myönnän että se on on noin, mutta onko varmaa ettei se "liikevaihto" tuo mitään lisäkustannuksia, toiseksi että tuo 12-13 on hyvinkin nopeasti, ehkä jopa tänä vuonna 12-12:15, silloin on "laatikossa" pysyminen ja pumpun päräyttäminen taasen vaikeampaa jos asiaa katsotaan siltä kantilta että käytetään vain se ylituotanto elikkä varastoinnin kannalta
tuosta pumppuhommasta alkaa minulla tulla käytännön kokemusta heti kun paistetta tulee siinämäärin että voi alkaa testailemaan, syksystä ei ollut oikein tilaisuuksia, tänään kyllä tuli jo ripaus vastuksilla veteen, ei minkäänlaista mahdollissuutta ollut pumpulla tuota siepata
 

kotte

Well-known member
Onhan tietenkin niin, että jos on hhyvin toimiva divertterisysteemi, sen käyttöä kannattaa jatkaa edelleen, mutta netotus tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää myös könttänä kuluttavia laitteita, joiden tehoa ei voi ohjata sekuntitasolla ja joko ovat päällä tai sitten eivät ole (invertterilämpöpumppujen tehoa voi periaatteessa ja käytännössäkin hiukan säädelläkin, muttei aivan suoraviivaisesti). Sinällään uaeimpiin asioihin liittyy yleensä ainakin vähäinen tai sitten suurempi epävarmuustekijä, mutta netotuksen periaate ja mahdollisuus lainata verkosta sähköä tasejakson sisällä ja saman jakson sisällä takaisin luovutettavaksi ilman lisäkuluja tai vaihtoehtoisesti oman kulutuksen tallettaminen tasejakson ajaksi ja säästön käyttäminen jakson aikana on kyllä asiaan liittyvissä säädöksissäkin hakattu varsin vahvasti kiinni.
 

korsteeni

Well-known member
Netotushan riitelee yleistä käytäntöä ja verolakia vastaan, käytännössä samaa kun ns vaihtotyö, mikä on verottajan mukaan veronalaista tuloa, tässä verottajan sivulta lainaus

"Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan vaihtotyön arvo on sen vuoden tuloa, jona vaihtotyö on tehty verovelvollisen hyväksi (KHO 1969-II-562). Veronalaisen ansiotulon määrä on vaihtotyössä se käypä arvo, mitä työn vastaanottanut henkilö olisi joutunut maksamaan vastaavasta työstä jollekin yritykselle tai yrittäjälle kyseisellä paikkakunnalla tai, mikä olisi kohtuullinen palkka kyseisestä työstä lisättynä työnantajan sivukuluilla kyseisellä paikkakunnalla, jos hän olisi palkannut työn suorittamiseen työntekijän. Työn käypä arvo voidaan määrittää kummalla tahansa tavalla."

Jos tuo koten mainitsema "liikevaihto" menee verottomana läpi niin sehän on ennakkotapaus ettei vaihtotyöstäkään tarvitse maksaa veroa.
Vieläkään en usko että siirtoyhtiö kovin pitkään siirtelee ilman korvausta kenenkää sähköjä.
Aika näyttää sitten miten tuo käytännössä menee
 

denzil dexter

Well-known member
Yritä nyt ymmärtää: se sähkö ei siirry yhtään minnekään, eikä edes voi siirtyä vastakarvaan muuntoasemien yli edes teoriassa.

Suomeksi sanottuna pientuotanto kevittää verkon kuormitusta paikallisesti, ja samalla vähentää siirtokapasiteetin tarvetta. Jos omaa tuotantoa olisi maakunnan tai valtakunnan tasolla kulutusta vastaava määrä, silloin tilanne olisi eri, siirtoverkko voisi kuormittua ja siirtomaksulle olisi oikeastikin perusteita.
 

korsteeni

Well-known member
Yritä nyt ymmärtää: se sähkö ei siirry yhtään minnekään, eikä edes voi siirtyä vastakarvaan muuntoasemien yli edes teoriassa.

Suomeksi sanottuna pientuotanto kevittää verkon kuormitusta paikallisesti, ja samalla vähentää siirtokapasiteetin tarvetta. Jos omaa tuotantoa olisi maakunnan tai valtakunnan tasolla kulutusta vastaava määrä, silloin tilanne olisi eri, siirtoverkko voisi kuormittua ja siirtomaksulle olisi oikeastikin perusteita.
kyllä voi, lueppa kotten kirjoitus ylempänä, sähkö siirtyy molempiin suuntiin aivan samoin, kuinka muuten voisi olla sähköntuottaja?
 

denzil dexter

Well-known member
No, voinhan minäkin kusta Kemijokeen ylävirtaan, mutta ei tilanne siitä paljon muutu. Ainoa vaikutus on, että virtausnopeus hidastuu paikallisesti; joen suunta ei muutu puhumattakaan, että saisin siirrettyä vettä vastakarvaan jonnekin muualle.
 

kotte

Well-known member
Netotushan riitelee yleistä käytäntöä ja verolakia vastaan, käytännössä samaa kun ns vaihtotyö, mikä on verottajan mukaan veronalaista tuloa, tässä verottajan sivulta lainaus
Sen takia tuota varten on tarvittukin erillinen säädös, joka on laadittu verolainsäädäntö ja verottajan näkemykset huomioon ottaen. Ja kääntäen, kaikki verkkoinvertterit ja jopa sähkön käyttö omiin tarkoituksiin ovat jo tätä ennen vaatineet poikkeuksia. Esimerkiksi suuret teollisuuslaitokset joutuvat maksamaan sähköveroja sellaisestakin sähköstä, mitä tuottavat omassa voimalaitoksellaan samalla tontilla oleviin kulutuspisteisiin. Toisaalta yhteiskunnassa on monia kuluttajalle sallittuja toimintoja, joita ei veroteta, kuten kohtuullinen naapuriapu, talkootyöt, metsämarjojen kerääminen, omassa asunnossa asuessa vältetyistä omistajan laskennallisista vuokratuotoista välttymisestä saatu laskennallinen lisätulo, korvaus hengityksen mukana päästetystä hiilidioksidista jne.
 

korsteeni

Well-known member
Sen takia tuota varten on tarvittukin erillinen säädös, joka on laadittu verolainsäädäntö ja verottajan näkemykset huomioon ottaen. Ja kääntäen, kaikki verkkoinvertterit ja jopa sähkön käyttö omiin tarkoituksiin ovat jo tätä ennen vaatineet poikkeuksia. Esimerkiksi suuret teollisuuslaitokset joutuvat maksamaan sähköveroja sellaisestakin sähköstä, mitä tuottavat omassa voimalaitoksellaan samalla tontilla oleviin kulutuspisteisiin. Toisaalta yhteiskunnassa on monia kuluttajalle sallittuja toimintoja, joita ei veroteta, kuten kohtuullinen naapuriapu, talkootyöt, metsämarjojen kerääminen, omassa asunnossa asuessa vältetyistä omistajan laskennallisista vuokratuotoista välttymisestä saatu laskennallinen lisätulo, korvaus hengityksen mukana päästetystä hiilidioksidista jne.
Teollisuuslaitokset saavat myös tukea tuottamaansa sähköön, esmes UPM llä se on aikamoinen summa vuodessa, mutta se on sitten ...mutta noissa muissa ei missään tapahdu vastavuoroisuutta, jos asuu toisen vuokra-asunnossa joka vastavuoroisesti asuu minun vuokra-asunnossa olisi hyvä vertailuesimerkki, verothan niistä tuloista menee kunkin verotuspohjan mukaan
korvaus hengityksen mukana päästetystä hiilidioksidista menee taasen kylläkin niiltä jotka hengittää, siitä vapautuu siinä vaiheessa kun lakkaa hengittämästä
 

kotte

Well-known member
mutta noissa muissa ei missään tapahdu vastavuoroisuutta
Hiukan olisin eri mieltä tuosta naapuriavun ja talkoiden osalta. Eli noihin liittyy vastavuoroisuutta siinä mielessä, että ensimmäisellä kerralla avunsaaja tavallaan saa velaksi konkreettista työpanosta tai muuta etua ja vaikka tuo tavallaan on pyyteetöntä, hyvä tapa ainakin vaatii, että apu korvataan myöhemmin jotenkin vastavuoroisesti vaikkapa vastaavassa avuntarvetilanteessa. Talkoihin myös usein liittyy tarjoilua, mikä on periaatteessa verotettavan palkan luonteista. Mutta tuohonkin tilanteeseen on siis sovellettu iät ja ajat verottajan hyväksymää poikkeamaa palkkioiden verottamisesta.
 

korsteeni

Well-known member
Hiukan olisin eri mieltä tuosta naapuriavun ja talkoiden osalta. Eli noihin liittyy vastavuoroisuutta siinä mielessä, että ensimmäisellä kerralla avunsaaja tavallaan saa velaksi konkreettista työpanosta tai muuta etua ja vaikka tuo tavallaan on pyyteetöntä, hyvä tapa ainakin vaatii, että apu korvataan myöhemmin jotenkin vastavuoroisesti vaikkapa vastaavassa avuntarvetilanteessa. Talkoihin myös usein liittyy tarjoilua, mikä on periaatteessa verotettavan palkan luonteista. Mutta tuohonkin tilanteeseen on siis sovellettu iät ja ajat verottajan hyväksymää poikkeamaa palkkioiden verottamisesta.
näin on, pitää vaan huomioida suuruusluokka, verottajan sivuilta: nurmikon ajo, lehtien lakaisu, lumen poisto pihapolulta jne...naapurin tukan leikkaaminen, lue kotiparturi on jo täyttä verollista vaikka kävisit saman verran jeesimässä, se on hyvinkin harmaata aluetta
 

LauriH

Member
Hiilidioksidi syntyy kehossa uusiutuvia energianlähteitä polttaen, aika harva on ravintonsa kautta suoraan fossiilista hiiltä kehoonsa saanut. Näin ollen hengitysilman hiilidioksidipäästöt eivät ole millään tavoin relevantteja. Ihan vain sivuhuomautuksena.
 
Ylös