Netotus

korsteeni

Member
Ilman muuta hyvä asia, etenkin jos ei tule lisäkustannuksia
Luetaan vain samaa tekstiä eri tavoin, "ajat ovat takarajoja"
Mitä lyhyemmäksi mittajakso, sen vähempi todellista käytännön hyötyä
Eikö nää etäluetäluettavat toimi vaihtamatta, luetaan vain tiheämmin esim L&G 450E
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Member
Ilman muuta hyvä asia, etenkin jos ei tule lisäkustannuksia
Luetaan vain samaa tekstiä eri tavoin, "ajat ovat takarajoja"
Mitä lyhyemmäksi mittajakso, sen vähempi todellista käytännön hyötyä
Eikö nää etäluetäluettavat toimi vaihtamatta, luetaan vain tiheämmin esim L&G 450E
Landis & Gyr lienee noita ekan sukupolven mittareita. Aidonit on niitä uudempia toisen sukupolven mittareita.

Mittareiden vaihtamisesta yleisesti ottaen kts sivu 13->

Esim tässä tiedoite kun Elenia on ottanut Aidonin mittarit käyttöön 2017 →. Muilla yhtiöillä voi olla myös jotain muita toisen sukupolven mittareita.
Asiakkaat: https://www.aidon.com/fi/asiakkaamme/

LandisGyr: https://www.landisgyr.fi/smart-projects/
 

don

Member
Moro

Toteamuksena siis että jos ja kun netottava tulee se tulee mutta ei sellaisena kuin olemme luulleet ja toivoneet,vaan tulee sellaisena kuin sähkön myyjät sen haluavat.
 

fraatti

Member
Toteamuksena siis että jos ja kun netottava tulee se tulee mutta ei sellaisena kuin olemme luulleet ja toivoneet,vaan tulee sellaisena kuin sähkön myyjät sen haluavat.
Millaisena sinä sen siis olet haaveillut tulevan? Monet ovat haaveilleet että olisi edes vaihenetotus mutta nyt on sentään luvassa jotain parempaa. Itse en ymmärrä sitä ajatusmaailmaa että joka asiasta pitää yrittää kaivaa jotain negatiivista esiin. Itse en tästä keksi ainuttakaan negatiivista puolta.

Tämä on tulossa juuri sellaisena kuin mikä on se paras vaihtoehto pientuottajan kannalta ja mitä myös tutkijat ovat ehdottaneet. Tästäkin voi toki haaveilla mutta siihen ei ole enää paluuta. Tuo netottaisi vuositasolla. ;)
1588169172771.png



Kannattaa katsoa nämä allaolevat linkit läpi.

Mittauksessa ongelma – aurinkosähkö ei usein päädykään pientuottajan hyödyksi
Suomessa on jo tuhansia aurinkosähkön pientuottajia. Aurinkosähkön hyödyntämistä omakotitaloissa ja muissa kiinteistöissä varjostaa nyt verkkoyhtiöiden vaihtelevat mittaustavat. Aurinkosähkön taloudellinen kannattavuus vaihtelee Suomessa alueittain – kuluttajien yleensä asiasta tietämättä. Mittaustiedot voitaisiin yhtenäistää tietojärjestelmissä, mutta näin ei tehdä. Ongelma voidaan korjata lainsäädäntöä päivittämällä.

Hetkellisen energian mittauksen ongelma

Näitä nykypäivän ongelmia ovat mm nämä jonka vuoksi sitä tarkempaa dataa tarvitaan.

Tuottoennuste tuulivoimalla
1588169662389.png


Ja aurinkovoiman ennusteet ovat tälläisiä.
1588169539062.png

 

korsteeni

Member
Oma näkemykseni
Jos mittareita ei olisi 2013 vaihdettu lainkaan, mikä menetys se olisi normi kotitaloudelle? Valmetit pyörisi tasapuoliseti molempiin suuntiin.
Olisi säästynyt se perusmaksun/siirtomaksun korotus tältä 7 vuoden ajalta mikä on eteenpäin joka kuukausi loppuelämäksi ja mittarien vaihdosta syntyneet liikennesaasteet ja ihan konkreettiset kulut, myös myynti/"voitelu" busines olisi ottanut takkiin
Positiivisena työpaikat mittarin vaihtajille, jotka leasing autoilla vuokratyövoimalla ajelivat vaihtamassa vientituloilla hankitut tuonti mittarit, jotka taas pitää vaihtaa ja sama korotusrumba jatkuu.
Hyötyjiksi katsoisin myös pörssihinnoittelulla kikkailijat, kuka muu tarvitsee alle kuukauden kulutustietoja?
Luonto ja ympäristö ovat myös menettäjien osassa
On kyllä ihan miltä kulmalta kurkistaa, normi laskunmaksaja harvoin tietää edes mikä on kilowatti ja paljonko niitä kuluu, sieltä lypsetään mistä vähänkin irtoaa
 

fraatti

Member
Lakiesityksestä on lausuntokierros on ohi. Lausunnot ovat nähtävillä täällä:



Saa nähdä tuleeko tästä valmista koskaan... :unsure:

Energiateollisuuden lausunto:


Toisena keskeisenä sääntelykokonaisuutena ehdotuksen mukaisella asetuksella säädettäisiin tasejakson sisäisen netotuksen toteuttamisesta. Näemme, että tasejakson sisäisestä netotuksesta sähkön pientuottajan saama hyöty ei välttämättä ole suhteessa toteutuksen kustannuksiin. Ymmärrämme kuitenkin tähän kohdistuvat asiakkaiden odotukset. Näemme että ehdotuksessa on perustellusti esitetty, että netotukset tehdään tietojärjestelmissä, ei mittalaitteella.

TASESELVITYSJAKSON SISÄINEN NETOTUS

Ehdotuksen mukaan mittausasetuksen 4 lukuun lisättäisiin uusi 1 a §, jossa säädettäisiin sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäisestä netotuksesta (netotus). Pidämme ehdotusta pääosin selkeänä, mutta esitämme joitain tarkennuksia pykälän muotoiluun ja perustelumuistioon.

Ehdotetun 4 luvun 1 a §:n alussa todetaan, että netotuksessa lasketaan yhteen taseselvitysjakson aikana verkonhaltijan mittauslaitteistolla mitattu sähkönkulutus ja -tuotanto. Esitämme termien ”kulutus” ja ”tuotanto” muuttamista tässä kohdassa muotoon jakeluverkosta otettu ja jakeluverkkoon syötetty sähkö. Netotuksessa lasketaan yhteen verkonhaltijan yhdellä mittarilla mitatut tuotanto- ja kulutusrekisterien mukaiset mittaustiedot tasejaksoittain. Tämä mittari ei kuitenkaan mittaa tuotantolaitteiston tuottaman vaan jakeluverkonhaltijan verkkoon siirretyn sähkön määrää. Tämä olisi syytä tarkentaa pykälässä.

Edelleen ehdotetun 4 luvun 1 a §:n alussa todetaan, että netotus tehdään, kun sähkönkäyttöpaikassa tuotettu sähkö on tuotettu nimellisteholtaan enintään 100 kilovolttiampeerin sähköntuotantolaitteistossa tai usean sähköntuotantolaitteiston muodostamassa voimalaitoksessa, jonka nimellisteho on enintään 100 kilovolttiampeeria. Netotuksen tulee koskea vain yhdellä samalla verkonhaltijan mittauslaitteistolla mitattujen tietojen laskemista yhteen. Voimassa olevan mittausasetuksen 6 luvun 3 §:n mukaisesti on mahdollistettu, ettei enintään 100 kVA tuotantolaitteistoa tarvitse varustaa erillisellä mittarilla, vaan riittää että mitataan yhdellä verkonhaltijan mittarilla sähköverkosta otettu ja sähköverkkoon syötetty sähkön määrä. Tämä ei kuitenkaan ole pakottava järjestely. Uudessa 1 a §:ssä tulisi yksiselitteisesti todeta, että netotus tehdään vain sellaisten käyttö- ja tuotantopaikkojen välillä, joiden sähköverkosta otettu ja sähköverkkoon syötetty sähkön määrä mitataan yhdellä samalla verkonhaltijan mittarilla. Tämä on välttämätöntä netotuksen teknisen toteutuksen mahdollistamiseksi edes jossain määrin kustannustehokkaasti.

4 luvun 1 a §:n mukaisesti netotettua tietoa käytettäisiin taseselvityksessä ja laskutuksessa. Oletamme tämän tarkoittavan, että myös sähkövero ja arvonlisävero voidaan netottaa energiatietoa vastaavasti. Pidämme tätä välttämättömänä netotuksen toteuttamiseksi. Tämä tulisi todeta perustelumuistiossa.

4 luvun 1 a §:n viimeisessä lauseessa todetaan, että mittausarvojen yhteenlaskettu määrä kirjataan kysymyksessä olevan taseselvitysjakson lukemana joko sähkönkulutuksen tai -tuotannon mittausaikasarjaan. Esitämme, että tätä tarkennettaisiin yksiselitteisen tulkinnan varmistamiseksi siten, että lisättäisiin sanat ”yhteen laskennan tuloksesta riippuen” seuraavasti: mittausarvojen yhteenlaskettu määrä kirjataan kysymyksessä olevan taseselvitysjakson lukemana, yhteen laskennan tuloksesta riippuen, joko sähkönkulutuksen tai -tuotannon mittausaikasarjaan.

Suomessa taseselvityksen aikayksikkö, tasejakso, on muuttumassa 60 minuutista 15 minuuttiin (varttitase). Kantaverkkoyhtiö Fingrid on hakemassa poikkeusta eurooppalaisen tasehallinnan suuntaviivan (EBGL) artiklan 53 (1) mukaiseen siirtymäaikatauluun. Fingridin poikkeamahakemuksen luonnoksessa esitetään, että siirtyminen varttitaseeseen tapahtuisi touko-kesäkuussa 2023. Arviomme perusteella suurin osa energiamittauksista mittaisi 15 minuutin aikajaksolla tasejakson muuttuessa tunnista varttiin. Sähkömarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihdon palveluun, datahubiin tulee hallitun varttimittaukseen siirtymisen vuoksi voida lähettää varttimittaustietoja jo ennen varttitaseen käyttöönottoa. Alustavasti on keskusteltu varttimittaustietojen syöttämisen aloittamisesta aikaisintaan 1.1.2023 alkaen. Datahubin toteuttamat netotukset on mahdollista tehdä vain mittausjaksoittain. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 1.1.2023 alkaen aina varttitaseen käyttöönottoon asti, osa netotuksista tehtäisiin tasejaksoa lyhyemmällä, 15 minuutin aikajaksolla. Tämä vaikuttaa asiakkaan netotuksesta saamaan hyötyyn, mutta on nähdäksemme välttämätöntä sallia, jotta netotus voidaan toteuttaa datahubissa edes jossain määrin kustannustehokkaasti. Tämä poikkeama tulisi mainita perustelumuistiossa.

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄAJAT

Ehdotuksen mukaisesti sekä netotus että hyvityslaskenta toteutettaisiin sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön (datahubin) palveluna viimeistään 1.6.2022 alkaen. Pidämme perusteltuna ja kannatettavana, että netotukset ja hyvityslaskennat toteutetaan datahubissa. Siirtymäsäännöksissä tulee varmistaa datahubin tosiasialliset mahdollisuudet laskentojen luotettavaan toteuttamiseen.

Ehdotuksen mukaisesti jakeluverkonhaltija voisi mahdollisuuksiensa mukaan toteuttaa netotuksen tietojärjestelmissään datahubin palvelun käyttöönottoon asti. Jakeluverkonhaltijalle ei kuitenkaan asetettaisi velvoitetta tarjota netotuspalvelua. Pidämme ehdotusta perusteltuna ja kannatettavana.

Katsomme kuitenkin, ettei taloudellinen hyöty netotuksesta tai hyvityslaskennasta ole yhteiskunnallisesti suurempi kuin siitä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Ymmärrämme, että paikallisen energiayhteisön sääntely on toteutettava direktiivin mukaisesti. Samoin ymmärrämme, että netotuksen toteutukseen kohdistuu toiveita pientuottajilta. Asetuksen perusteluissa tulisikin edellä mainituista syistä kyetä kuvaamaan taseselvitysjakson sisäisen netotuksen ja hyvityslaskentapalvelujen toteuttamisen kustannuksia suhteessa näitä palveluja hyödyntävien asiakkaiden palvelusta saamiin hyötyihin. Lisäksi kustannuksia ja hyötyjä tulisi tarkastella asiakkaiden tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Huomautamme, että sekä jakeluverkonhaltijoiden että datahubin tietojärjestelmiin tehtävien muutosten kustannukset jäävät viimekädessä kaikkien sähkönkäyttäjien maksettaviksi verkkopalvelumaksuissa.
 

don

Member
Moro

Juu ei vaikuta lupaavalta,minkälainen se aika siinä netotuksessa mahtaa olla muualla ja mitä EU mahtaa sanoa siitä.Toi viimeinen lause on mahtava,siihen olisi voinut lisätä että kuten piuhojen maahankaivuukin ei senkään vaikutukset kaikkia koske mutta maksut kyllä.

Taas taitaa olla aika ottaa yhteyttä Energiavirastoon,sinne suuntaan ei ole kuluttajilta lobbareita mutta sähköyhtiöistä kyllä.
 

fraatti

Member
Moro

Juu ei vaikuta lupaavalta,minkälainen se aika siinä netotuksessa mahtaa olla muualla ja mitä EU mahtaa sanoa siitä.Toi viimeinen lause on mahtava,siihen olisi voinut lisätä että kuten piuhojen maahankaivuukin ei senkään vaikutukset kaikkia koske mutta maksut kyllä.

Taas taitaa olla aika ottaa yhteyttä Energiavirastoon,sinne suuntaan ei ole kuluttajilta lobbareita mutta sähköyhtiöistä kyllä.
Linkistä löytyy myös energiaviraston lausunto asiasta. Jos aikaa löytyy niin kannattaa lukea muutkin kuin nuo pätkät läpi mitä olon laittanut näytille. Lausunnoissa on paljon asiaa mitä halutaan ottaa huomioon vielä. Tuntuu vielä että osalla tahoista on oma tulkinta lain sisällöstä ja osa haluaisi sen toteutuvan suppeampana kuin toiset. Tämä lähinnä koskien noita energiayhteisöjä.

Itse luin nuo kaikki lausunnot ja ehkä helen/caruna lausunnot olivat neutraaleimmat. Caruna selvästi netotuksen puolesta.

Pieniä siirtoyhtiöitä edustava taho taas jarrutuslinjalla.

Itse jäin siihen käsitykseen (puheluista) että esim elenialla olisi heti valmius toteuttaa tuntinetotus jos siihen vain löytyy halua.
 
No mutta onhan tää tosiaan aika hassua ja nurinkurista, kun lainsäädäntöä yritetään rukata fiksumpaan ja meitä aurinkosähköntuottajia auttavaan suuntaan, mutta loppupeleissä "laki" ei määrään vaan suosittelee/kehottelee siirtoyhtiöitä ottamaan netotuksen käyttöön. Se on sit ihan loppupeleissä yhtiöstä kiinni että kiinnostaako firmoja tällänen marginaaliporukan touhu vai ei. Ja raha se on joka määrää tässäkin mitä tehdään vai ollaanko tekemättä. Jos yhtiöt ei tuosta hyödy mitään rahallisesti niin..
 

korsteeni

Member
No mutta onhan tää tosiaan aika hassua ja nurinkurista, kun lainsäädäntöä yritetään rukata fiksumpaan ja meitä aurinkosähköntuottajia auttavaan suuntaan, mutta loppupeleissä "laki" ei määrään vaan suosittelee/kehottelee siirtoyhtiöitä ottamaan netotuksen käyttöön. Se on sit ihan loppupeleissä yhtiöstä kiinni että kiinnostaako firmoja tällänen marginaaliporukan touhu vai ei. Ja raha se on joka määrää tässäkin mitä tehdään vai ollaanko tekemättä. Jos yhtiöt ei tuosta hyödy mitään rahallisesti niin..
Netotushan olisi käytössä jo nyt joka yhtiössä JOS
Siirtoyhtiöt eivät olisi monopoleja jotka piiloverottavat, esim täällä kaupunkiyhtiö pitää yllä teatterit yms, maksaa kaiken tuoton mm korkoina, mikä sinältään on jo ihmeellistä ottaen vallitseva korkokanta huomioon

Kuten aiemmin totesin, 10 vuoden päästä ihmetellään kenen pöydällä paparit luuraa kun mitään ei ole vielä tapahtunut
 

don

Member
Moro

Jospa tämä meidän sakki ei olekkaan ihan marginaaliporukkaa sähkön myyjien mielestä ja ilmaisesti porukka laajenee koko ajan eli sähkönmyyjät ennakoivat että minkälaisia lakeja aiheesta on tehtävä jotta osakkeen omistajat saavat maksimi bonukset.Ellei näin olisi olisi netotus jo käytössä ja tulisi tämä marginaaliporukka paremmin huomioon otetuksi tulevassa lainsädännössä.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Member
Moro

Jospa tämä meidän sakki ei olekkaan ihan marginaaliporukkaa sähkön myyjien mielestä ja ilmaisesti porukka laajenee koko ajan eli sähkönmyyjät ennakoivat että minkälaisia lakeja aiheesta on tehtävä jotta osakkeen omistajat saavat maksimi bonukset.Ellei näin olisi olisi netotus jo käytössä ja tulisi tämä marginaaliporukka paremmin huomioon otetuksi tulevassa lainsädännössä.

Onko aurinkosähkön tuotanto nyt jotain 200 MW vuodessa ja kasvu on ollut prosenttuaalisesti sitä luokkaa että sähkän myyjät ovat laskeneet summan minkä aurinkosähkö korvaa heidän tuotantoaan joka vuosi ja joka lisääntyy koko ajan.Laskinko oikein että 200 MW sähköä maksaa n. 8000 € ja siirtoyhtiöt sen lisäksi tienaavat siitä n. 16000 €,aurinkosähkön tuotanto on n. 1 % koko Suomen sähkön tuotannosta.Eihän noi summat nyt mitään isoja ole mutta tosiaan kasvavat koko ajan,korjatkaa ihmeessä jos luvuissani tai laskuissani on jotain väärin.
Aurinkosähkön tuotanto vuodessa taisi olla viime vuonna 0,2% Suomen sähköntuotannosta.

Nykyinen laki ei mahdollista tasejakson sisäistä netotusta. Mittarissa ja laskussa pitää olla sama summa. Tämän takia lakimuutos tarvitaan.
 

fraatti

Member
Kuten aiemmin totesin, 10 vuoden päästä ihmetellään kenen pöydällä paparit luuraa kun mitään ei ole vielä tapahtunut
Kyllä se sieltä tulee. Kysymys vain kuluu että koska. Osa yhtiöistä hanuaa aivan selvästi ja haluaa että tuo tulee käyttöön vasta datahubin käyttöönoton myötä. Siirtoyhtiöillehän tuo merkitsee pienempää tuottoa vaikka summat lienevätkin pieniä.
 

fraatti

Member
No mutta onhan tää tosiaan aika hassua ja nurinkurista, kun lainsäädäntöä yritetään rukata fiksumpaan ja meitä aurinkosähköntuottajia auttavaan suuntaan, mutta loppupeleissä "laki" ei määrään vaan suosittelee/kehottelee siirtoyhtiöitä ottamaan netotuksen käyttöön. Se on sit ihan loppupeleissä yhtiöstä kiinni että kiinnostaako firmoja tällänen marginaaliporukan touhu vai ei. Ja raha se on joka määrää tässäkin mitä tehdään vai ollaanko tekemättä. Jos yhtiöt ei tuosta hyödy mitään rahallisesti niin..
Tämä tulee käyttöön viimeistään datahubin yhteydessä. Oli yhtiöillä halua tai ei. (Olettaen että laki menee läpi)
 
Ylös