Lämmön kausivarastointi

Jotenkn epäilän tällaista litteää varaajaa, alkaako lämpö katoamaan liiaksi ympäristöön tai maaperään suuren pinta-alan takia...

Pohjavedet ja vesihöyryn karkaaminen savimaan kuivuessa voivat olla myös suuria häviöiden aiheuttajia.
Paljon mahdollista, mutta elättelen toivoa että paksu savipatja riittäisi (tyyliin 20 metrin savikerros). Märässä savessa pohjavesi käsittääkseni liikkuu erittäin hitaasti, minkä ei pitäisi muodostaa ongelmaa.
 
Paljon mahdollista, mutta elättelen toivoa että paksu savipatja riittäisi (tyyliin 20 metrin savikerros). Märässä savessa pohjavesi käsittääkseni liikkuu erittäin hitaasti, minkä ei pitäisi muodostaa ongelmaa.
Esiintyykö savea ylipäätään näin massiivisissa "patjoissa"?

Tuosta aiemmin mainitsemastani vesivaraajaideasta tuli mieleen, että 1 m^3 kuutiovaraajassa on pinta-alaa 6 m^2 kuutiometriä kohden, mutta ajatelkaapa, että kuvitteelisessa 100*100*100 metrin varaajassa vain 0,06 m^2. Tietysti tuollainen muoto olisi rakennusteknisesti epäkäytännöllinen, mutta ajatelkaapa asiaa häviöiden kannalta. Tuollainen miljoonan kuutiometrin varaaja varastoisi 100 asteisena vetenä 0 asteiseen verrattuna noin 100 GWh, mikä riittäisi jo suurenkin asunalueen lämmitykseen. Jos lämmitys vaatisi 15 000 kWh per talvi, voisi varaaja lämmittää lähes 6700 taloa talven yli kaukolämmön kautta, kun häviöitä ei oteta huomioon.

Suuri tilavuus ja matala tilavuuden suhde pinta-alaan vähentäisi häviöitä merkittävästi, ja tekisi oletettavasti rakentamisesta kannattavampaa verrattuna useaan pienmpän ykikköön. Titenkään oikeasta varaajasta ei kannata tehdä ainakaan noin korkeaa.

Jos tuo olisi (matalan lämmön) sulasuolavaraaja, nousisi kapasiteetti vielä erittäin paljon.
 

denzil dexter

Active member
Kyllä savea on paikoitellen hyvinkin paksuina kerroksina, varsinkin merenpohjalla (Pohjanmaa). Itä-Suomessa ja Lapissa vähemmän. Se on myös käytännössä ilmaista; joskus hinta on jopa negatiivinen, kun rakennuspaikalla suoritetaan massojen vaihto, eli savi korvataan paremmalla aineella ja se joudutaan kuljettamaan "maankaatopaikalle". Joka tapauksessa saven kasaaminen on halpaa, jos sitä tontilla on. Ei varmaan montaa euroa kuutio maksa sen kerääminen yhdeksi kasaksi.
 
Kyllä savea on paikoitellen hyvinkin paksuina kerroksina, varsinkin merenpohjalla (Pohjanmaa). Itä-Suomessa ja Lapissa vähemmän. Se on myös käytännössä ilmaista; joskus hinta on jopa negatiivinen, kun rakennuspaikalla suoritetaan massojen vaihto, eli savi korvataan paremmalla aineella ja se joudutaan kuljettamaan "maankaatopaikalle". Joka tapauksessa saven kasaaminen on halpaa, jos sitä tontilla on. Ei varmaan montaa euroa kuutio maksa sen kerääminen yhdeksi kasaksi.
No siinähän onkin hyvä idea. Tekee eristetyn pohjan kasalle, kasaa päälle kymmeniä kuutioita moreenia ja höyrynsuluksi savea. Sitten eristää kasan päältäpäin ja estää haihtuvan höyryn karkaamisen. Maa aines on käytännössä ilmaista kun sen omalta maalta saa, ja koko systeemin voi eristää. Maa on itsekantavia, joten kestäviä rakenteita ei tarvita, lähinnä vain eristys. Pienikin kasa on jo helposti useita tonneja maata, ja kapasiteetti varmaan ainakin MWh luokkaa. Maa aineksella päästäneen puoleen vastaavantilavuuksise vesivaraajan lämpökapasiteetista, koska maa on matalasta lämpökapasiteetista huolimatta melko raskasta.

Kasan sisällä on sitten keruuputkisto, eikä se puolen metrin mineraalivilla tosiaan paljoa maksa, U-arvot on mainittu aiemmissa viesteissäni. Pohjan joutuu eristämään jollain muulla. Höyry tuskin aiheuttaa ongelmia, koska osapaine olisi kuitenkin ilmanpaineen alapuolella. Höyrynsulku kannattaa olla tiivis.
 

Savonius

Active member
Hmm. Otetaanpa kokeeksi möykky savea ja laitetaan se kattilaan ja kattilaan vettä pohjalla vastaamaan pohjavettä. Lämmitetään kattilaa niin että siinä on tiivis kansi päällä. Mitähän savelle tapahtuu.
 
Hmm. Otetaanpa kokeeksi möykky savea ja laitetaan se kattilaan ja kattilaan vettä pohjalla vastaamaan pohjavettä. Lämmitetään kattilaa niin että siinä on tiivis kansi päällä. Mitähän savelle tapahtuu.
Veikkaan, että savi liejuuntuu hiljalleen, jos vettä on paljon. Niin tapahtuu luonnossakin.

Jos kattila vuotaa, savi kuivuu. Nopeus riippuu lämmön määrästä ja vuodon suuruudesta.

Tiedä sitten miten paljon tämä koe sitten korreloisi varaajassa havaittavien ilmiöiden kanssa.

Jos kattila on hermeettinen, aineiden massaan sitoutuu lämpöä niiden ominaislämpökapasiteetin verran, ja tuo lämpö purkautuu ajan kanssa. Sisäinen haihtuminen ja kondensoituminen pitää astian pintalämpötilat lähes vakioina, kuten tietokoneiden jäähdytyksen lämpöputkissa tapahtuu.
 
Jos meinaa käyttää "savimöykkyä" tavanomaisen vesivaraajan tilalla, niin täytyy ottaa huomioon että lämpö siirtyy savesta kiertoveteen varsin hitaasti eli putkimetrejä tarvitaan paljon, paljon enemmän kuin vesivaraajan kierukassa tarvittaisiin. Mikäli varaajalla halutaan tuottaa kuumaa käyttövettä, niin käytännössä taitaa ainut vaihtoehto olla käyttää lämmönsiirtoputkena muovipinnoitettua kupariputkea [editointi: tai teräsputkea, noita vaan näkee harvemmin missään], jonkä lämmönkesto on lähemmä +100 Celcius-astetta (varsinaisilla komposiittiputkilla taitaa jäädä lämmönkesto jonnekin 60-70 asteen tienoville?). Varmaankin väliin tarvitaan vielä ylimääräinen lämmönvaihdin omalla pumpullaan. Äkkiä järjestelmälle kertyy hintaa enemmän kuin mitä edullisimmille saman energiakapasiteetin tarjoaville tavallisille varaajille. Jos riittää matalampi lämpötila ja pieni lämpötilan muutos varaajassa, niin ehkä sitten voisi jossain kokoluokassa päästä DIY-projektina eristetyllä "savimöykyllä" halvemmalla. Siitä päätellen kuinka heikosti maahan upotettavia (tai ulos asennettavia) lämpövaraajia on tarjolla, vaikea noilla on kilpailla perinteisiä varaajia vastaan. Ajatellaan nyt vaikkapa maahan upotettavaa varaajia, millainen valtava säästöpotentiaali sellaisilla noin teoriassa olisi kun ajatellaan paljonko rakennusneliö maksaa nyky-Suomessa (RikuTherm tuollaisia valmistaa/valmisti, mutta ilmeisesti maa on Suomessa liian kylmää noille tai tuotteessa muita ongelmia (hinta?) ettei ole menestynyt täällä).
 
PE-X putki on halpaa, ja kestää 70 astetta. Eli 30 astetta jää sitten hyödyntämättä, jos 100 astetta on teoreettinen maksimi, koska silloin veden höyrynpaine ylittää ilmanpaineen ja massa kuivuu (vosikohan sen kuivattaa tarkoituksella?).

Teräsputkea ja vanhoja (paksusta) pellistä tehtyjä lämpöpattereita löytyy omasta takaa, sain niitä eräästä putkiremontista. Putkea kymmeniä metrejä, ei lähellekään puhkiruostunutta. Yhdestä patterista tein lämpönielun kokeelliseen termosähkögeneraattoriin. Kestääköhän teräs noissa oloissa, happi todennäköisesti ainakin katoaa systeemistä ajan mittaan...

Tuota maakasasysteemiä olisi ainakin helppo kokeilla pienessä mittakaavassa, laittaa vaan eristetyn IBC säiliön täyteen moreenia ja sinne pari patteria.

On sinänsä harmi, että rakennusneliöitä verotetaan, vaikka ne olisivat yksinomaan varaajaa. Tuo on ikään kuin rangaistus omavaraisuudesta ja mahdollisesta fossiilivapaudesta.

Tuollaisen (tai muunlaisen) varaajanhan voisi moneen maatilan ulkorakennukseen laittaa. Tyhjiä rakennuksia on vanhoilla maatiloilla usein satojakin neliöitä.

Tuollaisesta vanhasta eristetystä 1000 litran IBC säiliöstä ajattelin jossakin kohtaa tehdä kokeellisen kausivaraajan, kestävät 60 astetta. Eli noin 60 kWh saa sinne laitettua nollaan asteeseen verrattuna. Muutama muu projekti pitäisi saada tosin pois alta ennen sitä. Sitten näkee pysyykö lämpö siellä viikkoja vai kuukausia.
 

korsteeni

Member
PE-X putki on halpaa, ja kestää 70 astetta. Eli 30 astetta jää sitten hyödyntämättä, jos 100 astetta on teoreettinen maksimi, koska silloin veden höyrynpaine ylittää ilmanpaineen ja massa kuivuu (vosikohan sen kuivattaa tarkoituksella?).
...............
Meiilä on pex'iä ollut 40 vuotta, oli silloin nimellä upolet, lämmitin varaajan 15 vuotta 110-115°c jatkuvasti eikä kuumassa käyttövedessä ole mitään termareita, paine ~4bar, minkäänlaisia ongelmia ei ole ollut eikä se ole edes taipuisaa 100 asteessa.
viime vuonna muutin säätöjä menaanisemmaksi ja lämpötila varaajassa on lämmitettynä 93-95°C, hieman tiheemmin vaan pitää lämmittää
 
On sinänsä harmi, että rakennusneliöitä verotetaan, vaikka ne olisivat yksinomaan varaajaa. Tuo on ikään kuin rangaistus omavaraisuudesta ja mahdollisesta fossiilivapaudesta.
Tuota jäin miettimään, laskettaisiinko maahan upotettava varaajakin rakennusneliöihin vaikkei sen ympärille tulisi minkäänlaista teknistä tilaa? Moista en ole osannut aiemmin edes kuvitella.
 
Tuota jäin miettimään, laskettaisiinko maahan upotettava varaajakin rakennusneliöihin vaikkei sen ympärille tulisi minkäänlaista teknistä tilaa? Moista en ole osannut aiemmin edes kuvitella.
En usko että lasketaan, Suomessa tosin senkin lie mahdollista...

Kyllähän tuo PEX sitten vaikuttaa kestävän, tosin usein sille luvataankin 95 asteen lämpötilakestävyyttä hetkellisesti.

Tuohon lämpimään käyttöveteen voisi ratkaisuna olla pienempi lämminvesivaraaja, josta saa suuremman tehon ulos kuin maavaraajasta.
 
Mahtavaa, kiitoksia linkeistä! Tuo viimeisin oli itselleni uusi ja informatiivisin mitä tuosta hankkeesta olen nähnyt tähän mennessä. Esitetyt havainnot/toteamukset vastasivat paljosti sitä mihin itsekin pohdinnoissani olen päätynyt (mitä tulee maavaraajan lämmittämiseen ja lämmön purkamiseen).
 
Ylös