Lämmön kausivarastointi
- Viestiketjun aloittaja virtuaaliharri
- Aloituspäivämäärä
Onhan noita kallioluolavaraajia tehty ja toimivaksi todettu tai suunniteltu suuressa mittakaavassa, mutta tähän mennessä toteutetuissa korkeintaan muutaman viikon varastointiin, esim. https://www.oulunenergia.fi/huippu-ja-varateho, https://www.kauppalehti.fi/lehdisto...vaasassa/067f8f12-8960-3b09-9b47-8e291975ab15, https://www.helen.fi/uutiset/2020/mustikkamaa, mutta kausivarastointiakin suunnitellaan https://yle.fi/uutiset/3-11556904. Noissa kalliovarastoissa täytynee seinämiä tiivistää injektoimalla esim. betonia tai jotakin orgaanista tunnelintiivistysainetta, jotta pohjaveden suora virtaus ja lähellä luolaa kiertävä mahdolliset konvektiokierrot saadaan tukahdutetuksi.
Onhan äskettäin rakennettu myös suuri savilämpövarasto https://www.turku.fi/uutinen/2020-0...ammon-kausivarastoinnissa-valtava-potentiaali, mutta tuon toimivuudesta ei vielä ole käytännön kokemusta, vaikka järjestelmä lienee jo kutakuinkin käyttövalmis.
Myös suurta energiakaivokenttää on sovellettu sillä tavoin, että kesällä tarvittavalla jäähdytyksellä kenttää elvytetään talviaikaista purkua varten maalämmityksellä. Tuossahan lämpötilaerot ovat melko pienet ja ideana on estää maalämpökentän ehtyminen jäähdytyskäytön ja lämmityskäytön tasapainolla, https://www.uudenmaanliitto.fi/files/25099/geoenergiawebinaari-sok.pdf.
Onhan äskettäin rakennettu myös suuri savilämpövarasto https://www.turku.fi/uutinen/2020-0...ammon-kausivarastoinnissa-valtava-potentiaali, mutta tuon toimivuudesta ei vielä ole käytännön kokemusta, vaikka järjestelmä lienee jo kutakuinkin käyttövalmis.
Myös suurta energiakaivokenttää on sovellettu sillä tavoin, että kesällä tarvittavalla jäähdytyksellä kenttää elvytetään talviaikaista purkua varten maalämmityksellä. Tuossahan lämpötilaerot ovat melko pienet ja ideana on estää maalämpökentän ehtyminen jäähdytyskäytön ja lämmityskäytön tasapainolla, https://www.uudenmaanliitto.fi/files/25099/geoenergiawebinaari-sok.pdf.
Viimeksi muokattu:
virtuaaliharri
Member
Lokasäiliöt maksavat murto-osan terässäiliöistä, mutta lämmön varaamista ajatellen pehmenevät turhan alhaisessa lämpötilassa. Polyuretaani puolestaan on monikäyttöinen aine sen mukaan minkälaiseen tiheyteen aine valmistetaan. Lasikuidustakin lokasäiliöitä valmistetaan, mutta ilmeisesti valmistusmenetelmä on suuritöisempi. Kenties EPSistä tai XPSstä saisi valettua pallomaisen varaajan rakennuselementtejä, jotka toimisivat maahan asennettuna kantavana runkona sekä lämmöneristeenä. Sisäpuolella vesieristeenä voisi kenties toimia jostain muovista valmistettu pallomainen pussi - muovilaatujahan löytyy, jotka kestävät jopa parin sadan asteen lämpötilaa. Pussi olisi myös helppo vaihtaa jos siihen tulee vuotoja tai se jostain syystä hapertuu. Putkiyhteet ylhäältä. Ehkä tuossa voisi olla edullisen kausivaraajan resepti? Sisähalkaisijaltaan kolmemetriseen palloon mahtuisi vettä reilut 14 kuutiometriä, nelimetriseen 33,5 kuutiota ja viisimetriseen liki 65,5 kuutiota.
virtuaaliharri
Member
Rakennusteknisesti tuollaisen pallovaraajan rakentamisessa hankalinta varmaankin olisi perustaminen, miten ihmeessä saada kaivettua kuoppa puolipallon muotoon ja vielä tarvittaessa tiivistettyä se? Yläpuoli ei liene ongelmallinen kun vesi ei anna periksi vaan kantaa päällä olevan maan, kunhan vain pysyy säiliössä. Varmaankin jonkinlainen suojakansi tai -järjestelmä olisi hyvä olla kuitenkin varalla ettei epäsymmetrinen raskas kuorma pääse painamaan säiliötä siten, että reunat pääsevät liikkumaan ja varaajan suojapussi repeämään.
korsteeni
Well-known member
noita kortsujahan on käytetty liete/virtsasäiliöinä ja ovat edullisia rakentaa eikä nesteet karkaa, kumin alta voi eristää haluamallaan tavalla , ehkä sorapatja olisi hyvä, päällä kelluu styroksilevyt, silloin se on eristettykin
itsellä olisi ~1000m³ verran , mutta eristämätöntöntä varastotilaa nesteelle, on se mielessä käynyt, hyödyntäminen
itsellä olisi ~1000m³ verran , mutta eristämätöntöntä varastotilaa nesteelle, on se mielessä käynyt, hyödyntäminen
Tee noista styroksilevyistä tuollainen 375 motin maasäiliö vaikka 3m syvä johon 2,5m vettä ja kansi 0.5m (10x15x2.5). Niin sen kun täytät kesällä auringosta vaikka 60 asteiseksi. Enegiaa akussa on noin 15000kwh. Jos lataat akun elokuun loppuun mennessä niin tyhjä akku on 11:n kuukauden päästä. Jos taas alat käyttämään akun energiaa marraskuun alusta eteenpäin. Koko talven voit siis käyttä vaikka lattialämmitykseen.
Olisiko tuossa ideaa kehittämiseen?
ps. jos varaaja olisi ilman eristeitä niin tyjähän se olisi jo ennen joulua.
mitä ootte mieltä???
Olisiko tuossa ideaa kehittämiseen?
ps. jos varaaja olisi ilman eristeitä niin tyjähän se olisi jo ennen joulua.
mitä ootte mieltä???
avensi
Well-known member
Koska lämpötila on korkea, lämpöpumppuja tai muutakaan monimutkaista tekniikkaa ei tarvita, vaan ilma ja vesi voidaan pumpata putkistossa suoraan hiekan läpi.
Eronen kuvailee HS:lle varaston oleelliseksi innovaatioksi nimenomaan monen sadan asteen lämpötilaa. Hiekan lämpökapasiteetti on selvästi heikompi kuin veden, mutta sitä voidaan korventaa paljon kuumemmaksi kuin vettä, joka normaalipaineessa alkaa kiehua sadassa asteessa. Niinpä samaan tilaan saadaan energiaa suurempi määrä.
Polar Night Energyn motiivi ja liikeidea perustuvat uusiutuvan energian ikiaikaiseen ongelmaan, tuotannon ailahteluun. Aina ei tuule, yöllä on pimeää ja talvella säiden ollessa kylmimmillään aurinkoenergiaa on tarjolla päiväsaikaankin vähän. Niinpä uusiutuvilla tuotettua energiaa pitäisi pystyä varastoimaan suuria määriä.
”Otamme energiaa sisään, kun se on halpaa. Luovutamme sitä ulos, kun se on kallista”
www.tekniikkatalous.fi
Eronen kuvailee HS:lle varaston oleelliseksi innovaatioksi nimenomaan monen sadan asteen lämpötilaa. Hiekan lämpökapasiteetti on selvästi heikompi kuin veden, mutta sitä voidaan korventaa paljon kuumemmaksi kuin vettä, joka normaalipaineessa alkaa kiehua sadassa asteessa. Niinpä samaan tilaan saadaan energiaa suurempi määrä.
Polar Night Energyn motiivi ja liikeidea perustuvat uusiutuvan energian ikiaikaiseen ongelmaan, tuotannon ailahteluun. Aina ei tuule, yöllä on pimeää ja talvella säiden ollessa kylmimmillään aurinkoenergiaa on tarjolla päiväsaikaankin vähän. Niinpä uusiutuvilla tuotettua energiaa pitäisi pystyä varastoimaan suuria määriä.
”Otamme energiaa sisään, kun se on halpaa. Luovutamme sitä ulos, kun se on kallista”
HS: Tamperelaiset Tommi ja Markku rakensivat vanhaan tehtaaseen 42-tonnisen hiekka-akun – 500 °C hiekka antaa 35 kW tehon ja säilöö energian kuukausia
Vaikka hiekan lämpökapasiteetti on vettä heikompi, se voidaan lämmittää paljon kuumemmaksi.
virtuaaliharri
Member
Taitaa noin korkean lämpötilan hyödyntäminen vaatia hyvän lämmön- ja vedeneristyksen. Demovarasto onkin rakennettu tehdashalliin, jolloin ei tuota vedeneristystä tarvittane ja voidaan käyttää suhteellisen edullista mineraalivillaeristystä. Maahan upotettuna olosuhteet muuttuvat haastavammiksi.Koska lämpötila on korkea, lämpöpumppuja tai muutakaan monimutkaista tekniikkaa ei tarvita, vaan ilma ja vesi voidaan pumpata putkistossa suoraan hiekan läpi.
Eronen kuvailee HS:lle varaston oleelliseksi innovaatioksi nimenomaan monen sadan asteen lämpötilaa. Hiekan lämpökapasiteetti on selvästi heikompi kuin veden, mutta sitä voidaan korventaa paljon kuumemmaksi kuin vettä, joka normaalipaineessa alkaa kiehua sadassa asteessa. Niinpä samaan tilaan saadaan energiaa suurempi määrä.
Polar Night Energyn motiivi ja liikeidea perustuvat uusiutuvan energian ikiaikaiseen ongelmaan, tuotannon ailahteluun. Aina ei tuule, yöllä on pimeää ja talvella säiden ollessa kylmimmillään aurinkoenergiaa on tarjolla päiväsaikaankin vähän. Niinpä uusiutuvilla tuotettua energiaa pitäisi pystyä varastoimaan suuria määriä.
”Otamme energiaa sisään, kun se on halpaa. Luovutamme sitä ulos, kun se on kallista”
HS: Tamperelaiset Tommi ja Markku rakensivat vanhaan tehtaaseen 42-tonnisen hiekka-akun – 500 °C hiekka antaa 35 kW tehon ja säilöö energian kuukausia
Vaikka hiekan lämpökapasiteetti on vettä heikompi, se voidaan lämmittää paljon kuumemmaksi.
denzil dexter
Well-known member
Mikähän oleellinen innovaatio se monen sadan asteen lämpötilaero on? Sitähän on käytetty enemmän tai vähemmän tietoisesti jo ainakin 100000 vuotta tulen kanssa leikkiessä, ja sitten vähän enemmän tietoisesti erilaisissa faasimuutosvaraajissa ehkä 150 vuotta. Lämpöä on aina osattu varastoida ja osataan edelleen. Sähköä ei osata ja sille olisi kysyntää.
Vesivarasto on tyypillisiin lämmityssovelluksiin aivan ylivoimainen, kun lämpö saadaan siirtymään jopa suoraan lämmitysverkostoon tai ainakin tehokkaan lämmönvaihtimen kautta pumppaamalla, itse aina on halpaa, voidaan käyttää matalaa lämpötilatasoa (jolloin sähkö voidaan varastoa ladatessa käyttää tyypillisesti monta kertaa tehokkaammin lämpöpumppua hyödyntäen) ja ominalämpökapasiteetti on lähes maksimaalinen tunnetuista ja lämpötila-alueeltaan sovetuvista varastoaineista. Jotkin faasimuutosmateriaalit tietenkin tarjoavat kapealla lämpötilamuutosalueella vielä suuremman varastokapasiteetin (kuten jää, joka kuitenkin toimii vain 0-asteen ympäristössä) ja onhan sitten olemassa natriumhydroksidin kaltaisia kemikaaleja, joilla saadaan lisäksi mahdollisuus lämpöpumppauksen ja faasimuutoksen yhdistämiseen varastoa purettaerssa. Nämä ovat kuitenkin veteen verrattuna joustamattomia vaihtelevissa kuormitustilanteissa. Veden kaltainen lämpötilan suhteen varsin tasaisen ominaislämpökapasiteetin omaava varastointimateriaali on lisäksi erittäin sopiva esimerkiksi hiilidioksidia kylmäaineena käyttävän (ylikriittistä höyryprosessia soveltavan) lämpöpumpun lähes optimaaliseen lauhduttamiseen puskurityyppisessä käytössä olevan lämpövaraston lämpötilajakauman tyypillisellä profiililla.
Olisiko linkkiä, mistä tuollaisia voisi ostaa?
korsteeni
Well-known member
Kiitoksia
onnistuisko pallomainen energiatankki tollasella pallon muotoisella ilmamuotilla airformilla.
kaivais montun ja betonia tai aircretea ja sitten airformiin vettä ja valaa loppuun. käyttämällä itsetehtyä aircreteä tulis samalla eristys. youtubessa aircreteharry harrastaa tuota aircretea ja airformeja.
kaivais montun ja betonia tai aircretea ja sitten airformiin vettä ja valaa loppuun. käyttämällä itsetehtyä aircreteä tulis samalla eristys. youtubessa aircreteharry harrastaa tuota aircretea ja airformeja.
Hei.
Palaan asiaan monen vuoden jälkeen.
Tekisi mieli sanoa että maahan varastoinissa ei ole mitään järkea. Voi verrata että, tuotaisiin valoa säkillä ulkoa-sisälle.
Jokapuolelta eristetty maavaraaja on ainoa oikea ratkaisu. Sisä-vaippana voisi olla tarkoitukseen valmistettu uima-altaissakin käytetty vahva kumimatto. Maahan upotettuna tulisisi samalla seinämien tukevuudet hoidettu yms. tukemiset.
Voihan vanhan AIV-tornin eristää joka puolelta ja sitten syöttää kesällä se täyteen esim. 60-70 asteiseksi. Otta talvella se energia vaikka lattilämmitykseen.
Olen kokeillut kuutin säiliölla jossa 20 senttiä eristeitä ympärilla ja tämä komeus autotallissa jossa n. 10 astetta lämpöa, vastaa maassa olevaa säiliön ulkopuolella olevaa lämpötilaa. Kaikki meni laskelmieni mukaa. Pitäisi vain rakentaa todellinen n.200 kuutiota vatävä värkki. Jos rakentaisin vielä toisen talon niin tämä olisi minun ratkaisuni.
Tällä lämmölla pääsee hyvin tuonne maalis.huhtikuulle asti, ja silloinhan tulee jo luonnosta uutta lämpö varaajaan.Olen muutama vuosi sitten puhunut tästä asiasta.
kiitos
Palaan asiaan monen vuoden jälkeen.
Tekisi mieli sanoa että maahan varastoinissa ei ole mitään järkea. Voi verrata että, tuotaisiin valoa säkillä ulkoa-sisälle.
Jokapuolelta eristetty maavaraaja on ainoa oikea ratkaisu. Sisä-vaippana voisi olla tarkoitukseen valmistettu uima-altaissakin käytetty vahva kumimatto. Maahan upotettuna tulisisi samalla seinämien tukevuudet hoidettu yms. tukemiset.
Voihan vanhan AIV-tornin eristää joka puolelta ja sitten syöttää kesällä se täyteen esim. 60-70 asteiseksi. Otta talvella se energia vaikka lattilämmitykseen.
Olen kokeillut kuutin säiliölla jossa 20 senttiä eristeitä ympärilla ja tämä komeus autotallissa jossa n. 10 astetta lämpöa, vastaa maassa olevaa säiliön ulkopuolella olevaa lämpötilaa. Kaikki meni laskelmieni mukaa. Pitäisi vain rakentaa todellinen n.200 kuutiota vatävä värkki. Jos rakentaisin vielä toisen talon niin tämä olisi minun ratkaisuni.
Tällä lämmölla pääsee hyvin tuonne maalis.huhtikuulle asti, ja silloinhan tulee jo luonnosta uutta lämpö varaajaan.Olen muutama vuosi sitten puhunut tästä asiasta.
kiitos
Moro
Onko näitä lämpövarastoja joku omakotiasuja ihan oikeasti tehnyt vai onko täällä vaan sivukaupalla mitä mielikuvituksellisimpia ajatelmia varastoista.
Tarkoitan tässä varastoa joka antaisi lämmön taloon lämmityskauden alettua ainakin pari kuukautta en mitään päivän tai edes viikon varastoja.
Tässä https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005187648.html yksi minkä löysin pikaisella hakemisella mutta tästä ja sen toimivuudesta en löytänyt -17 vuoden jälkeen mitään.
Jotkut kaupugit ovat lämpölaitoksiinsa tehneet lämpöakkuja mutta niidenkään tominnasta en löytänyt oikein kunnollisia käyttökokrmuksia vaan niitä että on rakennettu,esim. Oulu ja lappeenranta.
Tässä https://yle.fi/a/3-11560748 yksi hanke,siinä mainitaan että : Kuuden syvälämpökaivon lämpövarasto tuottaa lämpöä 8–10 GWh vuodessa, mikä vastaa 400–500 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta, kertoo hanketta toteuttava QHeat. Tämähän tarkoittaa että siinä "tuotto" vuodessa on noin puoli miljoonaa,tämähän on jo kultakaivos jos pitää paikkansa.Jos tällaisella DIY "akulla" päästäisiin edes puolee edellisen hyötysuhteesta niin luulisi että tällaisia alettaisiin jo rakentaa vähän joka niemeen ja saarelmaan eikä vaan uneksimaan moisesta täällä foorumilla.
En nyt tarkoita missään nimessä mollata kenenkään ideoimista eli ei pidä ymmärtää minua väärin vaan että jos joku tietää mäiden toiminnasta joita on muutamia rakennettu niin kertokaatten.
Onko näitä lämpövarastoja joku omakotiasuja ihan oikeasti tehnyt vai onko täällä vaan sivukaupalla mitä mielikuvituksellisimpia ajatelmia varastoista.
Tarkoitan tässä varastoa joka antaisi lämmön taloon lämmityskauden alettua ainakin pari kuukautta en mitään päivän tai edes viikon varastoja.
Tässä https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005187648.html yksi minkä löysin pikaisella hakemisella mutta tästä ja sen toimivuudesta en löytänyt -17 vuoden jälkeen mitään.
Jotkut kaupugit ovat lämpölaitoksiinsa tehneet lämpöakkuja mutta niidenkään tominnasta en löytänyt oikein kunnollisia käyttökokrmuksia vaan niitä että on rakennettu,esim. Oulu ja lappeenranta.
Tässä https://yle.fi/a/3-11560748 yksi hanke,siinä mainitaan että : Kuuden syvälämpökaivon lämpövarasto tuottaa lämpöä 8–10 GWh vuodessa, mikä vastaa 400–500 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta, kertoo hanketta toteuttava QHeat. Tämähän tarkoittaa että siinä "tuotto" vuodessa on noin puoli miljoonaa,tämähän on jo kultakaivos jos pitää paikkansa.Jos tällaisella DIY "akulla" päästäisiin edes puolee edellisen hyötysuhteesta niin luulisi että tällaisia alettaisiin jo rakentaa vähän joka niemeen ja saarelmaan eikä vaan uneksimaan moisesta täällä foorumilla.
En nyt tarkoita missään nimessä mollata kenenkään ideoimista eli ei pidä ymmärtää minua väärin vaan että jos joku tietää mäiden toiminnasta joita on muutamia rakennettu niin kertokaatten.
varikonniemi
Active member
kertonee tarpeeksi, ja syyn miksei siitä ole kuultu mitään. Joku propellipää vaan halusi päästä lehteen.
Tuo varasto on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, ensimmäinen laatuaan ainakin Suomessa. Luola on vanha typpitehtaan teollisuusbensiinivarasto (joskus vuosikymmeniä sitten typpilannoitteiden valmistuksessa tarvittavan ammoniakin synteesiin käytetty vety tehtiin bensiinistä; nykyisin yleensä käytetään maakaasua tai nestekaasuakin, jollei maakaasua tai valmista ammoniakkia ole saatavilla).