Lämmön kausivarastointi

[Mikkolan]

Eipä tuo "letkut katolla" ole mitenkään mieltä ylentävä ratkaisu. Toki sieltä energiaa saattaa saada runsaastikkin mutta voi olla niin matala lämpöistä ettei ole paljon hyötyä. Ehkä silloin kun tontilla on maalämpöpumpulla tehty 1000 kuution jäämöykky niin matalampikin lämpö sinne hukkuu.
Tällä hetkellä tuntuis hyvältä optiolta että kotikutoisilla "halpakeräimillä" tekis esilämmityksen ja paremmilla lisälämmityksen ja kenties paneelisähköllä priimais 60 - 90 C kuoppaan talteen. Paneelisähköllä sais kiertopumputkin toimimaan, jos ne pyörii 150 päivää ja 12 h päivässä niin tunteja kertyy liki 2000.

Tuolla lisää tietoa maalämmöstä:
Upo Geo Ti CE GB 0312k.indd (geocore.cz)

 

[Mikkolan]

Pika skitsi spiraalimaavaraajasta, 13 m x 8 m: n. 1000 m3, 22 MWh, + 150 m2 lämpökeräin n.15 MWh/v ja tetsetitse hinta 4000 € ( joka sitten turpoaa 6000 € ).
Spiraali muuten hyvä mutta kaivuutyö menee hiukka hankalaksi, ajatuksena siinä se että kaivuun edetessä massoja siirretään suoraan edellisen montun täyttöön.

Senverta lupaava ajatus että teenpä tarkempia laskutoimituksia.

Hylkäsin tuon kaivurilla kaivettavan lämpökuoppa-suunnitelman liian hankalana ja kalliina.
Nyt pohdinnassa porareijät. 50 - 60 kpl 150 - 200 mm reikiä spiraalin muotoon. Keskiöön ehkä tiheämmällä jaolla, jota reagointi nopeus parempi, jopa metrin välein harventuen ulkokehälle.
Poranterästäkin jo visio olemassa mutta se ei nosta maata kovin syvältä eli 1 - 2 metriä kerrallaan ja nosto ylös.
Paljon tuli mietittävää tuostakin

 

[Juha K]

Miltä kuulostaisi talossa sisällä oleva varasto, esim. 2m x 2m x 2,5m = 10m3, eli 25000kg betonikuutio?
Tähän möykkyyn hyvät eristeet ympärille ja käyttölämpötilaksi 20-70 astetta.
Varaajan lämmitysmuotona voisi olla hybridi, ainakin aurinko ja lämmitys pannuhuoneesta. Lämmön jakaminen vesikiertoisena.

 

[Mikkolan]

Miltä kuulostaisi talossa sisällä oleva varasto, esim. 2m x 2m x 2,5m = 10m3, eli 25000kg betonikuutio?
Tähän möykkyyn hyvät eristeet ympärille ja käyttölämpötilaksi 20-70 astetta.
Varaajan lämmitysmuotona voisi olla hybridi, ainakin aurinko ja lämmitys pannuhuoneesta. Lämmön jakaminen vesikiertoisena.

Betoni möykky kannattais keskeltä kuumentaa paneelisähköllä 400 - 500 asteeseen. Lämmön keruu ulkoreunoilta jolloin sen lämpötila olisi vesikiertoon sopivaa.

 

[maanma]

Turun toriparkkiin rakennettiin betoninen lämpövarasto, joka mahdollisesti hyödyntää myös savea.

 

[Juha K]

Turun toriparkkiin rakennettiin betoninen lämpövarasto, joka mahdollisesti hyödyntää myös savea.

Helenillä kanssa vedellä toimivia lämpövarastoja. Näitä hankkeita yhdistää artikkeleiden vähyys käyttöönottamisten jälkeen......... Ehkä toimii, ehkä ei........

 

[Juha K]

Betoni möykky kannattais keskeltä kuumentaa paneelisähköllä 400 - 500 asteeseen. Lämmön keruu ulkoreunoilta jolloin sen lämpötila olisi vesikiertoon sopivaa.

Vaihtoehto tuokin. Kunhan huomioi lämpölaajenemisen, rapautumisen ja esim. muoviosien kestävyyden.

 

[Aurinkoinen]

Mäntsälässä rakennettiin 70-luvulla talo, jossa oli sisällä 60 m3 kivestä muurattu lämmönvaraaja. Siihen oli tehty reikiä, kuin juustossa ikään, joita pitkin lämpimän ilman piti päästä varaamaan möhkälettä ja talvella sitten taloa lämmittämään. En enää muista, miten tuota auringon lämpöä piti ottaa kivikuutiota lämmittämään. TV, radio ja kaikki sanoma- ja aikakausilehdet seurasivat rakennusprojektin etenemistä herkeämättä. Talo valmistui ja siellä alkoi juosta ministereitä, kansanedustajia ja muita turhia julkkiksia pilvin pimein, Kekkonen ei tainnut olla vierailijoiden joukossa. Sitten reportaasit talosta vähenivät ja loppuivat kuin veitsellä leikaten, yhtään juttua en muista siitä, kuinka talvella oli pärjätty. Olisi kiva tietää, mitä talolle kuuluu nykyään. Epäilen, että kivikasa on ainakin moukaroitu ja kannettu ulos tilaa viemästä. Joku toinen lämmitysmuoto on valittu tilalle, mikä?

 

[Mikkolan]

Vaihtoehto tuokin. Kunhan huomioi lämpölaajenemisen, rapautumisen ja esim. muoviosien kestävyyden.

Jossain oli juttu tuosta betonivaraajasta. Siinä oli 9 m pitkä ja n. 1,5 m x 1,5 m möykky, jossa oli pituussuunnassa 144 putkea. Nesteenä kaiketi öljy ja lämpötila taisi olla n. 400 astetta. ( nyt en löytänyt ko. juttua )

 

[virtuaaliharri]

Tässä olisi hahmotelma hiekkavaraajan ja integroidun aurinkoilmalämmittimen (="ilmakeräin") yhdistelmästä. Ideana olisi, että lämmön kerääminen ja siirto hiekkaan ei vaatisi sähköä, vaan toimisi painovoimaisesti ilman ulkopuolista ohjausta. Lämmön ottaminen varaajasta vaatisi sitten oman järjestelmänsä ja varmaankin käytännössä sähköä. Periaatteessa toki varaajan päälle voisi rakentaa lämmitettävät tilat, jolloin kenties lämmityksenkin voisi hoitaa ilman sähköä. Mahtaisikohan toimia? Varsin tyyriiksi tulisi kyllä...

 

[Mikkolan]

Varsin tyyriiksi tulisi kyllä...

Tämähän se torppaa kaikki hienot propellipää-projektit , toisaalta ehkä hyväkin ettei tule tehtyä hätäisiä ja tyhmiä rojekteja Toisaalta on hyvä näistä täällä höpötellä niin viisaammat osaa opastaa tai laskea tosiasiat esille kun tämä oma "sammakkoperspektiivi" välillä sokaisee eikä näe Watteja Jouleilta.

Tuosta " paneeli ja kirkas heijastavakate"-jutusta tuli mieleen että jos paneeli tismalleen kohtisuorassa aurinkoa vasten niin siihen ei pysty mitenkään lisää valoa heijastamaan. Mutta sitten se että kiinteäpaneeli on vain yhden päivän vuodessa tismalleen kohtisuorassa aurinkoa vasten muuttaa tilanteen ihan toiseksi.

 

[Juha K]

Mäntsälässä rakennettiin 70-luvulla talo, jossa oli sisällä 60 m3 kivestä muurattu lämmönvaraaja. Siihen oli tehty reikiä, kuin juustossa ikään, joita pitkin lämpimän ilman piti päästä varaamaan möhkälettä ja talvella sitten taloa lämmittämään. En enää muista, miten tuota auringon lämpöä piti ottaa kivikuutiota lämmittämään. TV, radio ja kaikki sanoma- ja aikakausilehdet seurasivat rakennusprojektin etenemistä herkeämättä. Talo valmistui ja siellä alkoi juosta ministereitä, kansanedustajia ja muita turhia julkkiksia pilvin pimein, Kekkonen ei tainnut olla vierailijoiden joukossa. Sitten reportaasit talosta vähenivät ja loppuivat kuin veitsellä leikaten, yhtään juttua en muista siitä, kuinka talvella oli pärjätty. Olisi kiva tietää, mitä talolle kuuluu nykyään. Epäilen, että kivikasa on ainakin moukaroitu ja kannettu ulos tilaa viemästä. Joku toinen lämmitysmuoto on valittu tilalle, mikä?

Kaveri oli liian paljon aikaansa edellä?
Tämän päivän eristyksillä, pienemmällä energian tarpeella, automaatiolla, lämmönvaihtimilla ja muulla tekniikalla tuollainen 60m3 varaaja varmaan toimisikin aika pitkän aikaa.

 

[virtuaaliharri]

Tuosta " paneeli ja kirkas heijastavakate"-jutusta tuli mieleen että jos paneeli tismalleen kohtisuorassa aurinkoa vasten niin siihen ei pysty mitenkään lisää valoa heijastamaan. Mutta sitten se että kiinteäpaneeli on vain yhden päivän vuodessa tismalleen kohtisuorassa aurinkoa vasten muuttaa tilanteen ihan toiseksi.

Tuolla hieman juttua aurinkopaneelin buustaamisesta peilillä: https://geo-dome.co.uk/article.asp?uname=solar_mirror

Ymmärtääkseni kun peili on sopivassa kulmassa paneeliin nähden, niin aika paljonkin peili lisää tehoa. Peilin tulee olla huomattavasti laajempi kuin paneelin alan, jotta heijastus osuu pidemmän aikaa paneeliin. Kustannusmielessä buustaus ei sitten olekaan niin kannattavaa, sillä ulkokäyttöön soveltuvat peilit taitavat olla kalliita (viimeksi kun etsin, niin en moisia löytänyt) ja ainoaksi koetelluksi vaihtoehdoksi taitaa jäädä kiillotettu rosteripelti. Alumiinin soveltuvuudesta tuollaiseen käyttöön en tiedä vaikkakin peilejä siitä kyllä tehdään. Sen sijaan markkinoilla on "kattohuopia", joissa on alumiini- tai rosteripinta. Nuo on tarkoitettu pitämään katto viileänä, mutta en tiedä soveltuvatko buustaamiseen, sillä taitavat heijastaa auringonsäteilyn kaikkiin suuntiin. Sinällään lumipeite paneelien edustalla tehostaa paneeleja, joten varmaan sitten em. metallikermitkin.

 

[virtuaaliharri]

Kaveri oli liian paljon aikaansa edellä?
Tämän päivän eristyksillä, pienemmällä energian tarpeella, automaatiolla, lämmönvaihtimilla ja muulla tekniikalla tuollainen 60m3 varaaja varmaan toimisikin aika pitkän aikaa.

Jännä että vaahtolasilevyt ovat niin kalliita kuin ovat, sillä tehdäänhän vaahtolasimursketta murskaamalla vaahtolasilevyjä. Ilmeisesti suoraan eristeeksi tarkoitetut levyt valmistetaan työläämmällä prosessilla. Olisivat meinaan ihanteellinen materiaali tuollaisen massiivisen varaajan lämmöneristeeksi: kestävät satojen asteiden lämpötiloja ja ovat vesitiiviitä (kunhan saumat saa tiiviiksi).

 

[Mureena]

Hoi, onko kukaan täällä ajatellut Zeolite 13x??? Niin kauan kun savi on kuivaa on energia tallessa, Heti kun saven kastelee energia vapautuu ja kuumentaa vettä.

 

[virtuaaliharri]

Hoi, onko kukaan täällä ajatellut Zeolite 13x??? Niin kauan kun savi on kuivaa on energia tallessa, Heti kun saven kastelee energia vapautuu ja kuumentaa vettä.

Hei. Eipä ollut jäänyt juuri tuo termi mieleeni kun tietoa lämpöenergian pitkäaikaisvarastoinnista aikoinaan useampaan kertaan olen etsiskellyt. Pikainen googlaus osoitti, että kyllä tuotakin ainetta tähän käyttöön on tutkittu, varsin paljonkin itse asiassa. Tyydyin tsekkaamaan parin tutkimuksen yhteen vedon sekä erään kokoomaraportin taulukon (2), jossa oli esitetty myös tuon 13X:n ominaisuuksia. Näköjään lämpökapasiteettia zeoliitti X13 + vesi -yhdistelmällä on kolminkertainen verrattuna pelkkään veteen, joten kohtalaisen iso varaaja tuollakin tarvittaisiin, jos meininki lämmittää kämppä talven yli aurinkoenergialla. En nyt syventynyt tarkemmin juuri 13X:n ominaisuuksiin, mutta noin yleisesti järjestelmät, joissa lämpöä varataan materiaaliin siten, että aineen rakenne muuttuu, tuppaavat olemaan monimutkaisia, mikä yleensä tarkoittaa, että ovat myös kalliita ja toiminnan luotettavuus ei ole samaa tasoa perinteisten lämmitysjärjestelmien kanssa (joissa mukana vesivaraaja tai uunissa varaava massa). Varaava materiaali myös yleensä degeneroituu käytön myötä ja joudutaan jossain vaiheessa vaihtamaan. Varmasti noiden käyttö tulee kuitenkin pidemmällä tähtäimellä lisääntymään kun energian hinta heiluu voimakkaasti tuulien ja auringonpaisteen mukaan. Ratkaisevinta lienee teollisuuden kyky tuottaa helppokäyttöisiä ja sopivan hintaisia järjestelmäkomponentteja lämmitysjärjestelmämarkkinoille.

 

[Mureena]

Joo siis itse meinasin jo että tilaan tuota ja rakennan jonkun jännän höyry kiukaan. Mutta toistaiseksi olen vielä pysytellyt järjissäni?. Mutta luettuani muutaman tutkimuksen kyseisestä materiaalista niin; 1kuutiometri kyseistä ainetta pystyy toimittamaan 129,4 kWh lämpöenergiaa. sekä 3500 adsorbtio/desorbtio syklin jälkeen oli 41% enään veden adsorbtio kyvystä jäljellä, joka siis vastaa tuota energia kapasiteettia verrannollisesti. Mutta nopean päässälaskun jälkeen ajattelin että koska noin 10kg ainetta on noin 15 litraa tilavuudeltaan ja että noin 100 litraa vastaa 12,94 kilowattituntia energiaa, voisi tästä saada jännän instant paljulämmittimen tai jonkinlaisen höyrykiukaan joka toimisi kylmällä vedellä. Ai niin ja sen hinta on vähän alta 2 dollaria per kilo joten kalleinta olisikin kuljetus kiinasta. Siihen vielä liittäis aurinkopaneelit + vastukset ja tuuletin niin tämä automaattisesti sitten latautuisi joka käytön jälkeen kunhan vain paistetta olisi. Jännä toinen juttu tässä oli että samalla kun märkää zeoliittiä ns "lataa" kuumalla ilmalla tai vaikka suurennuslasilla auringossa kuumentamalla niin sen sijaan että se kuumenisi se jäähdyttää ympäristöään samalla kun vesi siitä poistuu... Tämän luulisi myyvän noissa kuumissa maissa, kuumaa vettä yöksi ja jäähdytystä päivällä...

 

[Aurinkoinen]

Meikäläisellä on talossa maalämpö, tosin tällä hetkellä varajärjestelmänä. Olen pohdiskellut sitä, kun maalämmöllä joskus alan torppaani lämmittämään, kannattaisiko minun jyrsiä maa mustalle mullalle keruuputkiston kohdalla vai ei. Aurinko kyllä lämmittää jyrsittyä maata paremmin kuin nurmipintaista. Kuinka hyvin tuo lämpö sitten johtuu 90 cm:n syvyyteen ja syvemmällekin. Saisiko edes jyrsintäkustannuksia arviolta n. 30 - 50 € katettua?

 

[Savonius]

Juuriston lämmittävää vaikutusta ei liene tutkittu mutta jotenkin ajattelisin että se saattaa olla hyvinkin suuri. Juurien tunkeutuminen maahan on hyvin väkivaltainen tapahtuma.

 

[rotzi]

Meikäläisellä on talossa maalämpö, tosin tällä hetkellä varajärjestelmänä. Olen pohdiskellut sitä, kun maalämmöllä joskus alan torppaani lämmittämään, kannattaisiko minun jyrsiä maa mustalle mullalle keruuputkiston kohdalla vai ei. Aurinko kyllä lämmittää jyrsittyä maata paremmin kuin nurmipintaista. Kuinka hyvin tuo lämpö sitten johtuu 90 cm:n syvyyteen ja syvemmällekin. Saisiko edes jyrsintäkustannuksia arviolta n. 30 - 50 € katettua?

Multa mustaksi ja lämpöisillä keleillä reilua kastelua mieluusti korkealle ilmaan sumutettuna...