
sam123 sanoi:Mitä tulee levariin niin ota suurin mihin lompakko pystyy, itse laittaisin oversizen, kun hintaero on vain kymppejä. http://www.ebay.de/itm/Plattenwarmetauscher-Edelstahl-Platten-Warmetauscher-3-4-NORDIC-Tec-90-210kW-/251486754527?pt=Lüftungs_Klimatechnik&var=&hash=item3a8dc756df eli tuo 23/40 mallisen. Tällöin tehoja löytyy myös silloin kun on puolipilvistä ja lämpötilaero on pieni.
Tomis sanoi:Sanokaa vielä kerran miksi ei mahdollisimman alhaalta varaajasta levariin ja siitä varaajan ylös?
Vapaakiertoisena tuollaisessa kytkennässä olisi järkeä siinä mielessä, että se säätää itse itsensä ja pyrkii tekemään kaikissa tilanteissa suunnilleen niin kuumaa vettä kuin varaajan yläosassa on (viittaan siis levarin kiertoon varaajan kautta, enkä aurinkokeräimien kiertoon, jonka on normaalitilanteessa oltava pumppukiertoinen). Kesällä tuo olisi jopa mainio ratkaisu, mutta talvella hyötysuhde ja aika, jolloin tuottoa saadaan edes nimeksi, putoaa olemattomaksi. Tarvitaan siis välttämättä toinen vaihtoehtoinen aukko varaajaan keskivaiheille tai alemmas kevään ja syksyn aurinkolämmitystuloa varten (yläaukon asemasta) tai vaihtoehtoisesti asennetaan erillinen käyttöveden tulistusvaraaja (eli varaajan yläosa päästetään jäähtymään talvella, jolloin kierto tehostuu ja aurinkopiirin hyötysuhde paranee).Tomis sanoi:Sanokaa vielä kerran miksi ei mahdollisimman alhaalta varaajasta levariin ja siitä varaajan ylös?
Tuonhan se juuri tekee jos siellä kerrostumista esiintyy, ja hyvinkin helposti esiintyy...ylhäällä voi olla 70C ja alhaalla 20C, riippuen mm. lämmöntuonnista+kulutuksesta+ LKV kierukoinneista.kotte sanoi:Pumppukiertoisena tuollainen kytkentä sitten tuhoaa kaiken kerrostumisen, eli sopii vain talvikäyttöön ja mahdollisen käyttöveden esilämmityskierukan ja lattialämmityskierron esilämmityksen käyttövoimaksi.
APuuVa sanoi:Se kerrostajaputki on tehtynä (ilman reikiä) 2" vesijohtoputkesta, mutta nyt alkoi arvelluttamaan kun se on aika järeä. Eli tuhoaako se itsessään kerrostumista silloin, kun siellä ei virtaa mitään, siis lämmin ylhäällä tulee johtumalla putkea pitkin alas, ja lämmittää alaosaa?
Olisikohan parempi vielä vaihtaa se metrin pätkä terästuubia muoviputkeen? Sehän on koko ajan varaajan vedessä eikä varmaankaan pääsisi liikaa kuumenemaan (<80 astetta). Lisäksi siihen olisi paljon mukavampi painella reikiä kuin teräsputkeen.
Pähkäilijä sanoi:APuuVa sanoi:Se kerrostajaputki on tehtynä (ilman reikiä) 2" vesijohtoputkesta, mutta nyt alkoi arvelluttamaan kun se on aika järeä. Eli tuhoaako se itsessään kerrostumista silloin, kun siellä ei virtaa mitään, siis lämmin ylhäällä tulee johtumalla putkea pitkin alas, ja lämmittää alaosaa?
Olisikohan parempi vielä vaihtaa se metrin pätkä terästuubia muoviputkeen? Sehän on koko ajan varaajan vedessä eikä varmaankaan pääsisi liikaa kuumenemaan (<80 astetta). Lisäksi siihen olisi paljon mukavampi painella reikiä kuin teräsputkeen.
Eikös varaaja ole tehty raudasta ja seinämissä on johtavaa materiaalia reippaasti enemmän?
Eihän varaajassa sitten ole mitään kerrostumislevyä välissä?
APuuVa sanoi:Joo, nyt on harrastukset vähän kärsinyt töiden takia. Kumminkin paneelit ovat nyt seinällä (kallistettuna 15 astetta), putket vedettynä ja eristettyinä paneelien ja pumpun välillä ja pumpulta levarille putket + koeponnistettu ilmalla (2bar) -hyvin piti.
Vielä puuttuu levarilta varaajaan putket + pumppu. Eli juurikin oli tarkoitus ottaa aivan alhaalta kylmää levarille ja palauttaa kuuma alaluukun läpi kerrostajaputken kautta. Kerrostajaputki on noin metrin pitkä, eli ylettyy noin KV-yläkierukan alle. Se kerrostajaputki on tehtynä (ilman reikiä) 2" vesijohtoputkesta, mutta nyt alkoi arvelluttamaan kun se on aika järeä. Eli tuhoaako se itsessään kerrostumista silloin, kun siellä ei virtaa mitään, siis lämmin ylhäällä tulee johtumalla putkea pitkin alas, ja lämmittää alaosaa?
Olisikohan parempi vielä vaihtaa se metrin pätkä terästuubia muoviputkeen? Sehän on koko ajan varaajan vedessä eikä varmaankaan pääsisi liikaa kuumenemaan (<80 astetta). Lisäksi siihen olisi paljon mukavampi painella reikiä kuin teräsputkeen.
No hyvinhän tuo etenee hyvään suuntaan siinä töitten lomassa...APuuVa sanoi:Joo, nyt on harrastukset vähän kärsinyt töiden takia. Kumminkin paneelit ovat nyt seinällä (kallistettuna 15 astetta), putket vedettynä ja eristettyinä paneelien ja pumpun välillä ja pumpulta levarille putket + koeponnistettu ilmalla (2bar) -hyvin piti.
Vielä puuttuu levarilta varaajaan putket + pumppu. Eli juurikin oli tarkoitus ottaa aivan alhaalta kylmää levarille ja palauttaa kuuma alaluukun läpi kerrostajaputken kautta. Kerrostajaputki on noin metrin pitkä, eli ylettyy noin KV-yläkierukan alle. Se kerrostajaputki on tehtynä (ilman reikiä) 2" vesijohtoputkesta, mutta nyt alkoi arvelluttamaan kun se on aika järeä. Eli tuhoaako se itsessään kerrostumista silloin, kun siellä ei virtaa mitään, siis lämmin ylhäällä tulee johtumalla putkea pitkin alas, ja lämmittää alaosaa?
Olisikohan parempi vielä vaihtaa se metrin pätkä terästuubia muoviputkeen? Sehän on koko ajan varaajan vedessä eikä varmaankaan pääsisi liikaa kuumenemaan (<80 astetta). Lisäksi siihen olisi paljon mukavampi painella reikiä kuin teräsputkeen.
sam123 sanoi:Kun laittaa sen sähkövaraajan priimaukseen niin on melkein sama mitä kerrostumille tapahtuu. Joka kilowatti mitä auringosta tulee siirtää seuraavaa puulämmityskertaa eteenpäin. Hyvin toteutetussa järjestelmässä kannattaisi käyttää kahta haaroitusta varaajaan. Yksi alemmas ja yksi ylös. Kolmitieventtiilillä sitten ohjataan lämmöt keskelle tai ylös.
Ja kun oikein oikein "hifistellään", niin jokaisessa nousuputken reiässä pitäisi olla ohuesta kielimäisestä materiaalista tehty takaiskuläppä, joka estää alaosan vettä imeytymästä nousuputkeen (virtausta suotta ennenaikaisesti jäähdyttämästä). Tuollaisia konstruktioitahan on, mutta tarkasti kompuutterimallilla laskien lähes samaan kaiketi pääsisi avoimia reikiäkin käyttäen, kunhan mitoitus ja sijoittelu on prikulleen oikea. Noitahan on kumpiakin ollut esillä aiempana mainituissa tieteellisissä jutuissa. On yritetty laskea ja sen jälkeen kokeellisesti todentaa erilaisia teorioita meriittijulkaisujen pohjaksi (mikä sitten taitaa olla merkittävä syy, miksi tällaisia hankalahkoja konstruktioita on yritetty viilata entistä paremmiksi; probleema kun vaikuttaa hedelmäliseltä, eli mahdolliselta ratkaista, mutta vain monimutkaista numeerista matematiikkaa soveltaen).Mikkolan sanoi:Jos oikein hifistellään niin reikäputki pitäis lämpöeristää ettei tulokohdan erilämpöinen ympäristö kylmennä/ kuumenna tulevaa vettä :-\
Voisiko tuo takaiskuläpän korvata erikokoisilla aukoilla nousuputkessa? Vaikka niin että putkessa aukot pienenee ylöspäin mennessä ja näin putki olisi ympäröivään veteen verrattuna "ylipaineinen" eikä viileämpi vesi pääse putken sisään?kotte sanoi:Ja kun oikein oikein "hifistellään", niin jokaisessa nousuputken reiässä pitäisi olla ohuesta kielimäisestä materiaalista tehty takaiskuläppä, joka estää alaosan vettä imeytymästä nousuputkeen (virtausta suotta ennenaikaisesti jäähdyttämästä).
Voi tuolla olla vaikutusta, mutta niinpä on monella muullakin mitoituskysymyksellä (putken sisäpuolen kaliiberiprofiililla, reikien tiheydellä eri korkeuksilla, reikien mahdollisella porauksella vinoon jne.). Hankalaksi kysymys muuttuu sen takia, että lämpötilakerrostuma (muoto ja korkeus) voi vaihdella samoin kuin hajottajasta tulevan veden lämpötila ja virtausmäärä.pökö sanoi:Voisiko tuo takaiskuläpän korvata erikokoisilla aukoilla nousuputkessa? Vaikka niin että putkessa aukot pienenee ylöspäin mennessä ja näin putki olisi ympäröivään veteen verrattuna "ylipaineinen" eikä viileämpi vesi pääse putken sisään?
Jossakin Uudellamaalla oli kymmeniä vuosia sitten asuntomessut (liekö paikkakunta Kerava?), jonne rakennettiin maahan iso aurinkokerääjillä lämmitettävä sammio usean asunnon lämpövarastoksi. Keräimiltä tuleva ja lämmityskiertoon lähtevät putket oli johdettu säiliöön letkuilla, joita nostettiin tietokoneen ohjaamilla vinsseillä optimaaliseen tai valitun strategian mukaiseen korkeusasemaan. Systeemihän ei sitten toiminut kunnolla (keräimiä oli kaiketi liian vähän, varastojen kapasiteetti liian pieni ja odotukset liian suuret). En osaa sanoa, toimiko tuo "arduinoviritys" (tietokone ei missään tapauksessa ollut Arduino, vaan jokin varhainen mikro- tai minitietokone).rotzi sanoi:Saiskohan niihin lirpakkeisiin jotain lämpötilapohjaista automaatiota, vaikkapa arduinon perään 8)