Keräimet puun kaveriksi

[sam123]

Voisihan sen kiepin ensin tuupata sisään, ja sitten viimeisellä kierroksella sitoa mukaan haarukkatukia (vaikka metrin välein, luukusta käsin, sitä mukaan kuin etenee), ja nostella ne lopuksi pystyyn jolloin 5 kierrosta olisi vaikka noitten sähköyhteiden tasolla ja yksi pohjassa.

Tuolla järjestelyllä sen kierukan esilämmityskyky loppuu kovin nopeasti eli siitä on niin kovin vähän hyötyä...joka siis tarkoittaa sitä että yläkierukka joutuu kovempiin hommiin ja kuuma kertymä loppuu yläkerrasta nopeammin, eli sieltä alakerrasta kannattaa pyrkiä ottamaan paljon tehoja käyttöveden esilämmitykseen että aurinkosysteemille tulee parempi hyötysuhde ja kerrostuma voimistuu, eli varaajan priimaustulia tarvitsee harvemmin.
Olikohan tämä 3 vai 5 kerta kun tätä "sinisen" kierukan hyödyttömyyttä esilämmitykseen yritän selittää, vai liittyykö tähän rakenteeseen nyt joku kertomaton salaisuuus  8)

Tuossa pitää kääntäen sitten huomioida että sitä paremmalla teholla saadaan sitten aurinkoa sinne alas mitä kylmempää siellä alhaalla on. Lisäksi veden käyttö on yleensä jaksoittaista ja esim. käsien pesu vie juurikin sen esilämmityskierukan sisällön verran vettä. En siis ymmärrä mistä ihmeestä kumpuaa "siitä ei ole mitään hyötyä" puheet. 

Toki sitä sinistä lenkkiä kannattaa hieman yrittää nostaa, mutta joku 50cm varaajan pohjalta on jo useampi sata litraa viilenevää alavettä. Eli laita vaan se kierukka sinne varaajaan, tai ostat Pököltä valmiin. Jos joku on eri mieltä, niin sitten vaan fysiikkaan perustuva selitys, kiitos.

Minä olen sen verran tyhmä että lisäisin myös sen aurinkokierukan sinne alas kun kerran on varaaja auki. Se on nyt ihan yksi ja sama vaikka hyötysuhde kasvaisi vain 10%. Järjestelmä kököttää seuraavat 25 vuotta, eli muutama kymppi/satku ei ole säästämisen arvoisia kun itselleen tekee.

 

[savonhumu]

Niin kauan kun se lattialämmityspaluu menee varaajan alareunaan niin se vesi ei siellä sitä kylmemmäks mee kun hetkellisesti korkeentaan jonkun pitemmän suihkusession aikana..

 

[sam123]

Niin kauan kun se lattialämmityspaluu menee varaajan alareunaan niin se vesi ei siellä sitä kylmemmäks mee kun hetkellisesti korkeentaan jonkun pitemmän suihkusession aikana..

Niin paljon yksinkertaisempaa olisi laittaa se käyttöveden esilämmitys ihan lattiakierron kanssa sarjaan ja pitää lattioiden kiertovesipumppu aina päällä. Tällöin 50 euron levarilla saisi aina riittävästi esilämmitystä aikaiseksi, ja jos sen esilämmityksen ottaa paluuputkesta niin suntti kääntää "käytetyn" veden automaattisesti sinne varaajan alaosaan jos lämmitystarvetta on.

Jotain KV-esilämmitystä ei edes huomaa talossa, vaikka ottaisi kuinka pitkiä suihkuja.

 

[kotte]

Niin paljon yksinkertaisempaa olisi laittaa se käyttöveden esilämmitys ihan lattiakierron kanssa sarjaan ja pitää lattioiden kiertovesipumppu aina päällä. Tällöin 50 euron levarilla saisi aina riittävästi esilämmitystä aikaiseksi, ja jos sen esilämmityksen ottaa paluuputkesta niin suntti kääntää "käytetyn" veden automaattisesti sinne varaajan alaosaan jos lämmitystarvetta on.

Jotain KV-esilämmitystä ei edes huomaa talossa, vaikka ottaisi kuinka pitkiä suihkuja.

Ihan järkeviä ehdotuksia olet omasta mielesätni tänään laukonut. Tässä esilämmitysjutussa on korkeintaan sellainen ongelma, että jos kierto on pieni, niin esilämmitys jää heikoksi. Tuohonhan olisi sitten erilaisia ratkaisuja (jos tarpeen), kuten vaikkapa heti pumpun jälkeen kytketty termostaatti, jolla kiertoa lisätään (edellyttänee elektronista pumppua säätöpiireineen) tai sitten lisäpumppu.

Omasta mielestäni aurinkokierukka pohjalla ja levylämmönvaihdin käyttöveden esilämmitykseen on periaatteessa järkevämpi ratkaisu kuin toisin päin (toistan tässä itseäni), mutta edullisesta liitännästä ja ohjauksesta voi keskustella paljonkin.

 

[APuuVa]

Pieni välikysymys tähän mielenkiintoisaan kierukka-levari soppaan.

Millainen pumppu pitäisi olla levarille? Näsin vesijohtoliikkeessä sanoivat, ettei pumppuja ilman taajuusmuuttajaa enää saa (onkohan tää joku EU-juttu?). Miten se Deltasol BX ohjaa pumppua, ei kai se taajuusmuuttajan hommia hoida?  Haittaako, jos Deltasolin ohjaamassa pumpussa on jotain omaa lokiikkaa.

 

[rotzi]

Ehkä se alkaa menemään jakeluun  ???. Kuvittelin jotenkin, että 25 m sileätäkin kuparia (sisältö 5 L) siirtää hyvät tehot, varsinkin jos ei ota kovin pitkiä suihkuja (joka on teiniperheessä turha toivo), jolloin lämmitettävä kylmä vesi jää sinne seisomaan seuraavaa suihkuttelijaa odottelemaan. Mutta myönnän kyllä, että oikea LKxx kierukka olisi parempi.

Ootko koskaan kurkannut sen Akvan kylttiä, mitä siinä lukee koskien sitä yläkierukkaa?
LK35 vai LK45 vai peräti LK60...arvaan LK45  :
Muistaakseni sanoit joskus että saat suihkut jos varaajan yläpää on 50C, olikohan tuo lukema siitä pyöreästä mittarista luettuna kierukan alapuolelta vai ihan varaajan katolta?

Tuolta Timon laskelmista kun kattoo niin 14m kampakuparia vastaa 44m silukuparia teholtaan:
http://www.y-energia.com/aurinkolampo/varaaja/varaaja.html

LK45:ssa on suurin piirtein 12m kampakuparia (11-12m en nyt etsi ja löydä tarkaa lukemaa), eli 25m siluputken teho vastaa 25/44*14=8m kampakuparia, joka taas on siis luokkaa 65% LK45:sta....siis jotain hiukan alle LK35 (muistaakseni LK35 on 9m pitkä). Jos tuo makaa alayhteiden korkeudella ja alapuolella niin ei siitä nyt hirveitä esilämmitystehoja oteta lattiapaluulämmöistä  (suurimman osan elämästäänhän se pohja on lattiapaluun lämmöissä, kuten savonhumu huasto) vrt. luukusta laitettuun pökön LK60:een, ei kärsään vaan pitänee sanoa kyrsään kun sen nokan nostaa ylös...kyllä huomattavasti harvemmin tarvii koskea niihin tulitikkuihin kun haluaa pitää hellasärön sanotaanko nyt "pienempänä" eihän sitä koskaan loppumaan saa  8)

 

[rotzi]

Pieni välikysymys tähän mielenkiintoisaan kierukka-levari soppaan.

Millainen pumppu pitäisi olla levarille? Näsin vesijohtoliikkeessä sanoivat, ettei pumppuja ilman taajuusmuuttajaa enää saa (onkohan tää joku EU-juttu?). Miten se Deltasol BX ohjaa pumppua, ei kai se taajuusmuuttajan hommia hoida?  Haittaako, jos Deltasolin ohjaamassa pumpussa on jotain omaa lokiikkaa.

kyllä se BX taitaa osata jotain PWM:ää ulostaa, lataa sen manuska ja lasit päähän...kohta sä joudut sen kumminkin juurta jaksain tavaamaan.
sitten se on toinen asia mitä ohjausta se sun nyt jo hommaama pumppuasema osaa syödä!?
voi olla ettei osaa säätyä tai sitten osaa...fifti/siksti. periaatteessa se keräinkierto kannattaa olla aina optimi keräimen kannalta ja jos säätää niin säätää sitä varaajakiertoa...tuo taas on ehkä ohjaimelle ylipääsemätön juttu...en tunne tuota ohjainta.

 

[Savonius]

Anteeksi nyt että puutun asiaan josta en mitään ymmärrä mutta eikö tuollaisessa varaajassa ole joutilaana yhtään sellaista reikää siellä alapäässä johon voisi tuikata 6kwh:n (3x2kvh) vastuksen jonka vastukset kytkisi rinnan. Pari 230w-250w paneelia sarjaan jollekin seinälle pystyyn niin esilämmitystä riittäisi koko vuodelle. 430 vattia pukkaisi noin 1500 tuntia vuodessa. 645Kwh:lla esilämmittäisi melkoisesti. Niin, jos vastus on  alhaalla se häiritsee kerrostumista.

 

[rotzi]

Anteeksi nyt että puutun asiaan josta en mitään ymmärrä mutta eikö tuollaisessa varaajassa ole joutilaana yhtään sellaista reikää siellä alapäässä johon voisi tuikata 6kwh:n (3x2kvh) vastuksen jonka vastukset kytkisi rinnan. Pari 230w-250w paneelia sarjaan jollekin seinälle pystyyn niin esilämmitystä riittäisi koko vuodelle. 430 vattia pukkaisi noin 1500 tuntia vuodessa. 645Kwh:lla esilämmittäisi melkoisesti. Niin, jos vastus on  alhaalla se häiritsee kerrostumista.

Jotain tuommosia hilppeitä sinne talon puolelle priimaukseen...sitten joskus jos @APuva priimarin sinne laittaa, kunhan laittaa tämän tehokkaamman osan este kuntoon.
ei tähän 3m2 varaajaan...ei tunnu missään 320kWh/a.

 

[APuuVa]

Ootko koskaan kurkannut sen Akvan kylttiä, mitä siinä lukee koskien sitä yläkierukkaa?
LK35 vai LK45 vai peräti LK60...arvaan LK45  :

LK35 näkyi olevan.

Vaikka papereissa luki WILO ST 15/6, niin oikeasti se pumppu oli GRUNDFOS Solar 15-65 130. Kurkkasin kannen alle, ja siellä oli liitäntöjä vain vaihe, nolla ja suojamaa. Eli DELTASOLlin PWMllä ei tehne mitään.

 

[savonhumu]

Niin paljon yksinkertaisempaa olisi laittaa se käyttöveden esilämmitys ihan lattiakierron kanssa sarjaan ja pitää lattioiden kiertovesipumppu aina päällä. Tällöin 50 euron levarilla saisi aina riittävästi esilämmitystä aikaiseksi, ja jos sen esilämmityksen ottaa paluuputkesta niin suntti kääntää "käytetyn" veden automaattisesti sinne varaajan alaosaan jos lämmitystarvetta on.

Jotain KV-esilämmitystä ei edes huomaa talossa, vaikka ottaisi kuinka pitkiä suihkuja.

Ihan järkeviä ehdotuksia olet omasta mielesätni tänään laukonut. Tässä esilämmitysjutussa on korkeintaan sellainen ongelma, että jos kierto on pieni, niin esilämmitys jää heikoksi. Tuohonhan olisi sitten erilaisia ratkaisuja (jos tarpeen), kuten vaikkapa heti pumpun jälkeen kytketty termostaatti, jolla kiertoa lisätään (edellyttänee elektronista pumppua säätöpiireineen) tai sitten lisäpumppu.

Omasta mielestäni aurinkokierukka pohjalla ja levylämmönvaihdin käyttöveden esilämmitykseen on periaatteessa järkevämpi ratkaisu kuin toisin päin (toistan tässä itseäni), mutta edullisesta liitännästä ja ohjauksesta voi keskustella paljonkin.

Vilkasin tuota oman lattialämmitysjärjestelmän sunttia niin 8% on auki eli suurinosa piirin virtauksesta kiertää takas ja vain vähän terästetään varaajan keskivaiheilta kuumalla eli ei mikään iso olis nyt virtaus paluuputkesta varaajaanpäin. grundfossin alpha2 25-60 pumppu pyörittää piirejä 8w teholla joista 8% menee varaajaanpäin paluupuolelta eli noin 1w teho tuosta pumpun tuottamasta virtauksesta kaikkine häviöineen menis levarin läpi. olisko riittävä vaiko eikö? En osaa arvailla! Toki tuo suntti on enempi auki kun on kylmempää ja paljoo tuosta pienemmälle ei mene kesälläkään! Suntin asento riippuu monista jutuista niin apuvalla vois olla enempiki auki varsin kun on tuo kanaaliki!

Tuo grundfos solar 15-65 on ihan  "tavallinen" kolminopeuksinen aurinkojärjestelmiin soveltuva pumppu jota ei pwm:llä voi ohjata. deltasol osannee ohjata sitä pumpun kierroslukua muillakin tavoin..

 

[tengu]

Niin kauan kun se lattialämmityspaluu menee varaajan alareunaan niin se vesi ei siellä sitä kylmemmäks mee kun hetkellisesti korkeentaan jonkun pitemmän suihkusession aikana..

Tämän takia mulla putkari teki niin että alimmaisena on aurinkokierukka ihan pohjalla ja kv esikierukka on juuri aurinkokierukan päällä. Lattialämmön paluu jotain 1/3 osaa varaajan tilavuudesta alhaalta ylös (eli yhä reilusti ylempänä kun kv esikierukka).

 

[rotzi]

Ootko koskaan kurkannut sen Akvan kylttiä, mitä siinä lukee koskien sitä yläkierukkaa?
LK35 vai LK45 vai peräti LK60...arvaan LK45  :

LK35 näkyi olevan.

Vaikka papereissa luki WILO ST 15/6, niin oikeasti se pumppu oli GRUNDFOS Solar 15-65 130. Kurkkasin kannen alle, ja siellä oli liitäntöjä vain vaihe, nolla ja suojamaa. Eli DELTASOLlin PWMllä ei tehne mitään.

Tuon  LK35 perusteella olettaisin että olet sen 50C lukenut siitä varaajan pyörömittarista ja todellisuudessa sillä kierukalla on vielä tuossa riittävyyskohdassa ollut ympärillään kuumempaa vettä (~55-60C) jotta se suihkuttelu onnistuu siellä kanaalin toisessa päässä.

Voi olla että tuo sun pumppu GFos on sama kuin mulla ja se ei ole kierroslukuohjattava jännitesäätöisenäkään, mutta omasta mielestä tuo kierroslukusäätö ei isosti merkitse varsinkaan siellä keräinkierrossa, keräimille vaan joku lähelle speksien mukainen virtaus ja hyvä tulee.  Siihen varaajakiertoon periaatteessa voi saada huijaamalla PWM säädön jos BX taipuu, eli kannattanee varmistaa ennen pumpun hankintaa. Eikös siinä kumminkin ole useampi pumppulähtö 2, 3 vai jopa 4?
Periaatteessa se dT pumppuohjaus joka tais olla tässkin ketjussa linkattuna taitaa olla semmonen kierroslukusäätöinen joka pyrkii pitämään dT:n vakiona...tämä oli nyt vain arvaus kun ei ole sen tarkempia speksejä tullut luettua, mutta semmonen tuntuma 'mainostekstistä' jäi.

 

[sam123]

Niin paljon yksinkertaisempaa olisi laittaa se käyttöveden esilämmitys ihan lattiakierron kanssa sarjaan ja pitää lattioiden kiertovesipumppu aina päällä. Tällöin 50 euron levarilla saisi aina riittävästi esilämmitystä aikaiseksi, ja jos sen esilämmityksen ottaa paluuputkesta niin suntti kääntää "käytetyn" veden automaattisesti sinne varaajan alaosaan jos lämmitystarvetta on.

Jotain KV-esilämmitystä ei edes huomaa talossa, vaikka ottaisi kuinka pitkiä suihkuja.

Ihan järkeviä ehdotuksia olet omasta mielesätni tänään laukonut. Tässä esilämmitysjutussa on korkeintaan sellainen ongelma, että jos kierto on pieni, niin esilämmitys jää heikoksi. Tuohonhan olisi sitten erilaisia ratkaisuja (jos tarpeen), kuten vaikkapa heti pumpun jälkeen kytketty termostaatti, jolla kiertoa lisätään (edellyttänee elektronista pumppua säätöpiireineen) tai sitten lisäpumppu.

Omasta mielestäni aurinkokierukka pohjalla ja levylämmönvaihdin käyttöveden esilämmitykseen on periaatteessa järkevämpi ratkaisu kuin toisin päin (toistan tässä itseäni), mutta edullisesta liitännästä ja ohjauksesta voi keskustella paljonkin.

Vilkasin tuota oman lattialämmitysjärjestelmän sunttia niin 8% on auki eli suurinosa piirin virtauksesta kiertää takas ja vain vähän terästetään varaajan keskivaiheilta kuumalla eli ei mikään iso olis nyt virtaus paluuputkesta varaajaanpäin. grundfossin alpha2 25-60 pumppu pyörittää piirejä 8w teholla joista 8% menee varaajaanpäin paluupuolelta eli noin 1w teho tuosta pumpun tuottamasta virtauksesta kaikkine häviöineen menis levarin läpi. olisko riittävä vaiko eikö? En osaa arvailla! Toki tuo suntti on enempi auki kun on kylmempää ja paljoo tuosta pienemmälle ei mene kesälläkään! Suntin asento riippuu monista jutuista niin apuvalla vois olla enempiki auki varsin kun on tuo kanaaliki!

Tuo grundfos solar 15-65 on ihan  "tavallinen" kolminopeuksinen aurinkojärjestelmiin soveltuva pumppu jota ei pwm:llä voi ohjata. deltasol osannee ohjata sitä pumpun kierroslukua muillakin tavoin..

On tuo 8% aika hihavakiolla ja pumpun käyrästöä tutkimalla kuitenkin 2 litraa minuutissa, eli 120 litraa tunnissa. Jos se paluuvesi lämpenisi 3 astetta niin tekee 420W lisää tehoa. Useamman tunnin paisteessa aina muutama kWh lisää plakkariin.

Vaikka papereissa luki WILO ST 15/6, niin oikeasti se pumppu oli GRUNDFOS Solar 15-65 130. Kurkkasin kannen alle, ja siellä oli liitäntöjä vain vaihe, nolla ja suojamaa. Eli DELTASOLlin PWMllä ei tehne mitään.

Siihen varaajan kiertoon ihan tavallinen pumppu, jotta ei tule härviä. Vaikka: http://www.tori.fi/kanta-hame/Kiertovesipumppu_Wilo_11053689.htm?ca=7&w=3

Periaatteessa se dT pumppuohjaus joka tais olla tässkin ketjussa linkattuna taitaa olla semmonen kierroslukusäätöinen joka pyrkii pitämään dT:n vakiona

Tuo ohjain tekee kaikki kierroslukusäädöt asteen ja prosentin tarkkuudella, kunhan pumpussa ei ole omaa elektroniikkaa sekoittamassa juttua.

 

[kotte]

grundfossin alpha2 25-60 pumppu pyörittää piirejä 8w teholla joista 8% menee varaajaanpäin paluupuolelta eli noin 1w teho tuosta pumpun tuottamasta virtauksesta kaikkine häviöineen menis levarin läpi. olisko riittävä vaiko eikö? En osaa arvailla! Toki tuo suntti on enempi auki kun on kylmempää ja paljoo tuosta pienemmälle ei mene kesälläkään! Suntin asento riippuu monista jutuista niin apuvalla vois olla enempiki auki varsin kun on tuo kanaaliki!

Jos käyttää paluupiirin lämpöä esilämmitykseen, niin eihän sitä kannata kytkeä tuollaiseen lattiapiiriin, jonne lämpöä päästetään hiukan auki oleva shuntin kautta. Homma voisi toimia paremmin, jos lattialämmityksen vesi otetaan 4-tie-shuntin tms. välityksellä säiliön keskeltä.

Omasta mielestäni silti olisi järkevintä laittaa erillinen pumppu, joka vetää vettä varaajan keskivaiheilta lämmönvaihtimelle. Pumppua ohjattaisiin vaihtimen kiertoveden lähtöhaaraan kiinnitetyllä termostaatilla, joka käyttää pumppua silloin, kun lähtöhaaran lämpötila alittaa asetuksen  (säädetty vaikkapa 20 asteeseen, so. hiukan tulevaa kylmää käyttövettä lämpimämmäksi).

 

[sam123]

Savonhumu ei varmaankaan virittele käyttöveden esilämmitystä vaan ihan vaan aikoja sitten ehdottamaani levarin lisäystä, jolla saa lisää tehoja paneeleista.

 

[rotzi]

Vaikka papereissa luki WILO ST 15/6, niin oikeasti se pumppu oli GRUNDFOS Solar 15-65 130. Kurkkasin kannen alle, ja siellä oli liitäntöjä vain vaihe, nolla ja suojamaa. Eli DELTASOLlin PWMllä ei tehne mitään.

Juu ei tee PWM:llä tolle pumpulle mitään, eikä säädy jännitesäätöisenäkään...kokeiltu on, täällä sama pumppu.
Mutta ei siinä mitään kierrosvalinnalla vaan "oikea" virtaus...kierrosluku leikit parempi leikkiä varaajan puolella jos ollenkaan mahdollista.

Vielä muuten tuosta esilämmityksen tarttumisesta tuo alempi kuva, eli jos varaajan pohja on kovin viilee (mulla tuossa koko varaaja) siellä jossain alle 25C niin ei siihen enää paljon tartu esilämmitysenergiaa, kuvassa on kolme suihkussa käyntiä ja varaajan pohja laskee enää vain 3C (20>17) ja katto vajaan 1C (23>22), vaikka on LK60 kampakuprua vastaava kierukka.
Eli kyllä se esilämmitys on parempi saada ylemmäs kuin sinne ihan pohjalle, tai sitten kääntää asia @kotten ehdottamalla tavalla niin että se sun 50m kieppiä aurinkokierukaksi sinne makaamaan pohjalle ja levarilla sitten ylempää otto jolloin esilämmitys olis tehokkaampi...

Sitten jos sen oikein kunnolla tekee niin tällä yksiköllä taitaisit saada käyttöveden tehtyä ilman sitä yläkierukkaa:
http://www.ebay.de/itm/Frischwasserstation-FWS-306-Plattenwarmetauscher-Solaranlage-Pufferspeicher-/111009164571?pt=Solaranlagen&hash=item19d8a96d1b

Tuommosen tai vastaavan minä itselle laittaisin jos pystyis kelaamaan taaksepäin, mutta nyt kärvistellään kierukoitten kanssa...

Samanhintainen kuin LK60:
http://www.energiakauppa.com/shop/article_1215/LK-60.html?sessid=Alt6RDMEmLkUEThUBuOp2z1mbl9ViP3kwPd4OALvJhRJatfEemdguDv4WjjNpTRs&shop_param=cid%3D28%26aid%3D1215%26

 

[savonhumu]

Savonhumu ei varmaankaan virittele käyttöveden esilämmitystä vaan ihan vaan aikoja sitten ehdottamaani levarin lisäystä, jolla saa lisää tehoja paneeleista.

Sam123 on nyt ytimessä 8)
Toivon kovasti että nuo hihavakiot olis edes sielläpäin. Kylmälle se putki kuitenki tunnostaa käellä koitellen. Täytys vähä pintalämpömittauksia harrastaa joskus!

Kotte mulla on 4-tie suntti tuossa ja pääsäntönen lämmönotto varaajan keskivaiheilta välipohjan alapuolelta mutta tämmösillä hyvillä paisteilla ja lauhalla kelillä ei lämmönsäädön pyyntö lattioihin ole kun jtn 28-astetta niin se suntti ei aukee tuon enempää kun muuten menovesi menis liika kuumaks-> alakerran yläosa oli tänään yli 55-asteinen ja alhaaltakin yli 40-asteinen auringon kuumentamana. Lisäks huonetermarit on aikalailla vetäny piirit poikki muutamaa jatkuvaa lukuunottamatta kun lämmöntarvetta ei paljookaan enää ole.  Jäähtymä ei piireissä mikään mahoton ole koko systeemissä niin tuo 8% tuntuu riittävän!
50% aukinainen suntti on just siinä rajalla että vielä otetaan välipohjan alapuolelta kuumia mutta siittä eteenpäin rosenttien kasvaessa alkaa yläkerrasta ryöstö... paluuvirtauksen ja sekotuksen paikat kait elää tuossa nuiden rosenttien mukana kun mennään yli 50% mutta tuo asento ei ole normaalisti toivottavaa vaan sillon ollaan luultavasti poissa kotoa ja homma on yläosan sähkövastuksen varassa!(alhaalla ei ole vastusta) Normaalisti pidän uunipiirillä/auringolla tuon homman kurissa niin että lämpö lattioihin riittää alakerrasta eli varaajan keskivaiheilta jolloin suntti on 50% tai vähempi auki!

Edit: Tuo suntti on esbe VRB140-sarjaa ja nyt on "jo" auennut 12% kun varaaja on hiukan jäähtymäänpäin..

 

[rotzi]

kotte tais tarkottaa tommosta, jossa siis kaikki lattia paluu menee levarin läpi tankkiin ja vie aurinkoa mukanaan jos se on siihen tarkoitukseen tai sitten esilämmittää LKV:tä jos sen siihen hommaan kytkee...
eli kotte haki ilmeisesti sitä että on aina mahdollisimman suuri virtaus levarissa, ei sitä levaria kannata mihinkään "hituvirtoihin" laittaa 

tuossa on myös se etu että shuntille ei tuu mitää jytkyjä puskista eikä tarvi vetää mitään jenkkaa kun säätää...menee ihan normaalilla viimesellä hitaalla 

ja meneehän tuo 3-tielläkin...

 

[savonhumu]

No nyt ymmärsi tyhmempiki ;D
Ihan mietinnän arvonen hommeli itellekki jos/kun tuota levaria aurinkokierukoiden perään laittelen!
Yks mikä tuossa ihan alkuun mietityttää on se että lisääntyykö liikehdintä kerrostumia häirihtevästi tuossa vai onko tilanne käytännössä liki sama kun nykyään?

Edit: aiheuttas hiukkasen putkihommia kun mulla on pumppu tuossa rozin kuvannossa suntin alla ja lattiapaluu yhdistyy pumpun alapuolelle eli osa menee pumpun läpi takas piiriin ja osa varaajan pohjalle riippuen suntin asennosta.. Toki ei ne muutokset olis mitään mahottomia!