-
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Keräimet puun kaveriksi
- Viestiketjun aloittaja APuuVa
- Aloituspäivämäärä
Eihän tuohon paha homma olis laittaa sulullinen yhde levarin jälkeen tuohon suntille menevään kylmään putkeen niin sais talviajalle toimimaan just niinku nytki ja kesälle kääntäs käyttöön jolloin sais enempi paukkua sitte auringosta tuon avulla!
Varaajan piipuissa on sulut aina muutenki niin kaks sulkua päittäin eri asentoihin niin virtauski kääntys soppelisti!
Varaajan piipuissa on sulut aina muutenki niin kaks sulkua päittäin eri asentoihin niin virtauski kääntys soppelisti!
Moi
Lueskelin tätä projektia kun itsellä aivan vastaava setti eli akvatermin 3m3 varaaja ja econature puukattila vielä ilman paneeleita. Onko noi ultimaten paneelit hinta/laatusuhteeltaan lähellekkään saksasta tilaamiasi?
Oletko saanut nyt jo tehoa paneeleista ja miten toimii?
Tarvitaanko kierukkaa pytyn sisälle?
Sanokaa vielä kerran miksi ei mahdollisimman alhaalta varaajasta levariin ja siitä varaajan ylös?
Lueskelin tätä projektia kun itsellä aivan vastaava setti eli akvatermin 3m3 varaaja ja econature puukattila vielä ilman paneeleita. Onko noi ultimaten paneelit hinta/laatusuhteeltaan lähellekkään saksasta tilaamiasi?
Oletko saanut nyt jo tehoa paneeleista ja miten toimii?
Tarvitaanko kierukkaa pytyn sisälle?
Sanokaa vielä kerran miksi ei mahdollisimman alhaalta varaajasta levariin ja siitä varaajan ylös?
Vapaakiertoisena tuollaisessa kytkennässä olisi järkeä siinä mielessä, että se säätää itse itsensä ja pyrkii tekemään kaikissa tilanteissa suunnilleen niin kuumaa vettä kuin varaajan yläosassa on (viittaan siis levarin kiertoon varaajan kautta, enkä aurinkokeräimien kiertoon, jonka on normaalitilanteessa oltava pumppukiertoinen). Kesällä tuo olisi jopa mainio ratkaisu, mutta talvella hyötysuhde ja aika, jolloin tuottoa saadaan edes nimeksi, putoaa olemattomaksi. Tarvitaan siis välttämättä toinen vaihtoehtoinen aukko varaajaan keskivaiheille tai alemmas kevään ja syksyn aurinkolämmitystuloa varten (yläaukon asemasta) tai vaihtoehtoisesti asennetaan erillinen käyttöveden tulistusvaraaja (eli varaajan yläosa päästetään jäähtymään talvella, jolloin kierto tehostuu ja aurinkopiirin hyötysuhde paranee).Tomis sanoi:
Pumppukiertoisena tuollainen kytkentä sitten tuhoaa kaiken kerrostumisen, eli sopii vain talvikäyttöön ja mahdollisen käyttöveden esilämmityskierukan ja lattialämmityskierron esilämmityksen käyttövoimaksi.
Mitenkähän APuuVa on ne kytkentänsä nyt laitellu?
Taitaa nyt olla niin kiireinen laitteittensa kanssa ettei ehi jutustella...
Tuo sitten vispilöityy saantopäivänä jos viedään aurinko sinne katolle alapääohjatusti, tai sitten saanto jää ½:een jos asiat lähtee käymään yläpääehtoisesti (tätä ei taida kukaan tehdä, yleensä halutaan saanto maximoida).
Taitaa nyt olla niin kiireinen laitteittensa kanssa ettei ehi jutustella...
Tuonhan se juuri tekee jos siellä kerrostumista esiintyy, ja hyvinkin helposti esiintyy...ylhäällä voi olla 70C ja alhaalla 20C, riippuen mm. lämmöntuonnista+kulutuksesta+ LKV kierukoinneista.kotte sanoi:
Tuo sitten vispilöityy saantopäivänä jos viedään aurinko sinne katolle alapääohjatusti, tai sitten saanto jää ½:een jos asiat lähtee käymään yläpääehtoisesti (tätä ei taida kukaan tehdä, yleensä halutaan saanto maximoida).
Joo, nyt on harrastukset vähän kärsinyt töiden takia. Kumminkin paneelit ovat nyt seinällä (kallistettuna 15 astetta), putket vedettynä ja eristettyinä paneelien ja pumpun välillä ja pumpulta levarille putket + koeponnistettu ilmalla (2bar) -hyvin piti.
Vielä puuttuu levarilta varaajaan putket + pumppu. Eli juurikin oli tarkoitus ottaa aivan alhaalta kylmää levarille ja palauttaa kuuma alaluukun läpi kerrostajaputken kautta. Kerrostajaputki on noin metrin pitkä, eli ylettyy noin KV-yläkierukan alle. Se kerrostajaputki on tehtynä (ilman reikiä) 2" vesijohtoputkesta, mutta nyt alkoi arvelluttamaan kun se on aika järeä. Eli tuhoaako se itsessään kerrostumista silloin, kun siellä ei virtaa mitään, siis lämmin ylhäällä tulee johtumalla putkea pitkin alas, ja lämmittää alaosaa?
Olisikohan parempi vielä vaihtaa se metrin pätkä terästuubia muoviputkeen? Sehän on koko ajan varaajan vedessä eikä varmaankaan pääsisi liikaa kuumenemaan (<80 astetta). Lisäksi siihen olisi paljon mukavampi painella reikiä kuin teräsputkeen.
Vielä puuttuu levarilta varaajaan putket + pumppu. Eli juurikin oli tarkoitus ottaa aivan alhaalta kylmää levarille ja palauttaa kuuma alaluukun läpi kerrostajaputken kautta. Kerrostajaputki on noin metrin pitkä, eli ylettyy noin KV-yläkierukan alle. Se kerrostajaputki on tehtynä (ilman reikiä) 2" vesijohtoputkesta, mutta nyt alkoi arvelluttamaan kun se on aika järeä. Eli tuhoaako se itsessään kerrostumista silloin, kun siellä ei virtaa mitään, siis lämmin ylhäällä tulee johtumalla putkea pitkin alas, ja lämmittää alaosaa?
Olisikohan parempi vielä vaihtaa se metrin pätkä terästuubia muoviputkeen? Sehän on koko ajan varaajan vedessä eikä varmaankaan pääsisi liikaa kuumenemaan (<80 astetta). Lisäksi siihen olisi paljon mukavampi painella reikiä kuin teräsputkeen.
Pähkäilijä
Active member
APuuVa sanoi:
Eikös varaaja ole tehty raudasta ja seinämissä on johtavaa materiaalia reippaasti enemmän?
Eihän varaajassa sitten ole mitään kerrostumislevyä välissä?
Kun laittaa sen sähkövaraajan priimaukseen niin on melkein sama mitä kerrostumille tapahtuu. Joka kilowatti mitä auringosta tulee siirtää seuraavaa puulämmityskertaa eteenpäin. Hyvin toteutetussa järjestelmässä kannattaisi käyttää kahta haaroitusta varaajaan. Yksi alemmas ja yksi ylös. Kolmitieventtiilillä sitten ohjataan lämmöt keskelle tai ylös.
APuuVa sanoi:
Jos oikein hifistellään niin reikäputki pitäis lämpöeristää ettei tulokohdan erilämpöinen ympäristö kylmennä/ kuumenna tulevaa vettä :-\
Itellä tuo patterikierron paluuveden lämpötila vaihtelee paljon ja sitä miettinyt miten se vaikuttaa kerrostumiseen,vasemmalla kädellä tässä junailen tulevaa "supervaraajaani".
No hyvinhän tuo etenee hyvään suuntaan siinä töitten lomassa...APuuVa sanoi:
kyllä ne juu ne muut raudat on siellä paljon isommat vaikutukseltaan, niinku tossa "Pähkäiltiinkin" jo.
Olethan tekemässä sille kerrostajalle "katon" tjms, ettei ole liian helppo reitti ylös sekottamaan kuumaa varaajan kattoa?
Itselle tuli semmonen virhearviointi että kun työnnän lämpöä välilevylliseen varaajaan välilevyn yläpuolelle ja paluu on varaajan alapäästä niin se tuleva viilentää sitä koko yläpäätä aika reippaasti vieden lämpöä välilevyn alle kun työnnettävän lämpö on viileempää kuin yläosassa jo oleva, oletin että se ei tuossa tapauksessa tuota tee ja olisi mennyt viilentämättä välilevyn alapuolelle. Tuo on pienellä putkitusmuutoksella muutettavissa menemään välilevyn alapuolelle niin se kuuma jää silloin siellä yläpuolella vähintään aikaisempaan lämpötilaansa.
sam123 sanoi:
Komppaan: Tuo kolmitiehomma pelaa kokemuksen mukaan hyvin vaikkei varaajassa levareita ookkaan vaan lisäkierukka yläkerrassa jonne kääntyy kun on yli 60-asteinen ja siittä vielä alakierukan kautta takas keräimille! Vielä levari tuohon perään lattiapaluuseen kiinni niin eiköhän tuo oo sitte siinä mitä näillä romppeilla voi saada :
Ja kun oikein oikein "hifistellään", niin jokaisessa nousuputken reiässä pitäisi olla ohuesta kielimäisestä materiaalista tehty takaiskuläppä, joka estää alaosan vettä imeytymästä nousuputkeen (virtausta suotta ennenaikaisesti jäähdyttämästä). Tuollaisia konstruktioitahan on, mutta tarkasti kompuutterimallilla laskien lähes samaan kaiketi pääsisi avoimia reikiäkin käyttäen, kunhan mitoitus ja sijoittelu on prikulleen oikea. Noitahan on kumpiakin ollut esillä aiempana mainituissa tieteellisissä jutuissa. On yritetty laskea ja sen jälkeen kokeellisesti todentaa erilaisia teorioita meriittijulkaisujen pohjaksi (mikä sitten taitaa olla merkittävä syy, miksi tällaisia hankalahkoja konstruktioita on yritetty viilata entistä paremmiksi; probleema kun vaikuttaa hedelmäliseltä, eli mahdolliselta ratkaista, mutta vain monimutkaista numeerista matematiikkaa soveltaen).Mikkolan sanoi:
Voi tuolla olla vaikutusta, mutta niinpä on monella muullakin mitoituskysymyksellä (putken sisäpuolen kaliiberiprofiililla, reikien tiheydellä eri korkeuksilla, reikien mahdollisella porauksella vinoon jne.). Hankalaksi kysymys muuttuu sen takia, että lämpötilakerrostuma (muoto ja korkeus) voi vaihdella samoin kuin hajottajasta tulevan veden lämpötila ja virtausmäärä.pökö sanoi:
Jossakin Uudellamaalla oli kymmeniä vuosia sitten asuntomessut (liekö paikkakunta Kerava?), jonne rakennettiin maahan iso aurinkokerääjillä lämmitettävä sammio usean asunnon lämpövarastoksi. Keräimiltä tuleva ja lämmityskiertoon lähtevät putket oli johdettu säiliöön letkuilla, joita nostettiin tietokoneen ohjaamilla vinsseillä optimaaliseen tai valitun strategian mukaiseen korkeusasemaan. Systeemihän ei sitten toiminut kunnolla (keräimiä oli kaiketi liian vähän, varastojen kapasiteetti liian pieni ja odotukset liian suuret). En osaa sanoa, toimiko tuo "arduinoviritys" (tietokone ei missään tapauksessa ollut Arduino, vaan jokin varhainen mikro- tai minitietokone).rotzi sanoi:
Olen itse miettinyt, että voisiko hyvää tulokseen päästä joustavalla täsmälleen veden tiheyden omaavalla letkulla, jonka päässä on pesusienimäinen diffuusori ja joka saa kellua vapaasti. Idea siis on, että riittävän pitkä letku hakeutuisi automaattisesti optimaaliseen korkeusasemaan kaikissa tilanteissa letkua pitkin virtaavan veden lämpötilan perusteella eli pää hakeutuisi aina vastaavan lämpöiseen kerrokseen virtauksen lämmöstä riippuvan tiheyden perusteella. Ympäristön ja sisuksen nosteet vastaisivat silloin toisiaan (samoin kuin oletuksen mukaan letkun seinämän nostekin). Päässä olevan diffuusorin ideana olisi eliminoida virtauksen aiheuttama letkun pään vaeltelu.
Oma reikäputki olis ajatus tehdä reikäpellistä. Kierrän sen spiraaliksi siten että sisähalkaisia olis n. 1 1/2 tuumaa ja kierosten väli n. 1 cm, kieroksia 5 - 6 , ulkohalkaisija 15 - 20 cm. Tulevavesi johdetaan spiraalin keskelle joko päästä tai kylkeen poratusta reijästä tilanteesta riippuen.
Tuolla saisi ainakin virtauksen hidastettua minimiin eikä tarvii takaiskuläppiä. Ulkokehälle mennessä virtaus hidastuu ja vedellä on aikaa hakeutua oikeaan korkeuteen. Virtauksen liike-energia on ilmeisesti se pahin varaajan sekoittaja.
PS
"supervaraajaan" on ajatuksena myös tehdä kerrostumat sivusuunnassa siten että varaajaa kuumentavat elimet olis varaajan keskellä ja viilentävät ulkopinnoilla eli varaajan ulkopinta olis viileäämpi veratuna keskustaan ja siten pienemmät lämpövuodot. Aika paljon menee reikäpeltiä ;D
Tuolla saisi ainakin virtauksen hidastettua minimiin eikä tarvii takaiskuläppiä. Ulkokehälle mennessä virtaus hidastuu ja vedellä on aikaa hakeutua oikeaan korkeuteen. Virtauksen liike-energia on ilmeisesti se pahin varaajan sekoittaja.
PS
"supervaraajaan" on ajatuksena myös tehdä kerrostumat sivusuunnassa siten että varaajaa kuumentavat elimet olis varaajan keskellä ja viilentävät ulkopinnoilla eli varaajan ulkopinta olis viileäämpi veratuna keskustaan ja siten pienemmät lämpövuodot. Aika paljon menee reikäpeltiä ;D