Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).

kotte

Well-known member
topspeed sanoi:
Mihin siis perustuu tuo ANEWin ilmoittama 66.9% hyötysuhde 6 m/s tuulessa ?

Ratkaistaanpa tämä tässä nyt ?
Ottamatta kantaa ANEW:n ilmoituksen lukuihin, Betz-raja kuitenkin viittaa maksimiin, joka on saatavilla jarruttamalla tuulta tasaisesti ja siis periaatteessa miten suurelta alalta tahansa aiheuttamatta pyörteitä. Mutta kuten edellä kirjoitin, jopa vallitseva kolmisiipinen vaaka-akseliturbiinirakenne muodostaa turbiinin perään kartiomaisen pyörteen siipikulmien takia ja tuo puolestaan aiheuttaa alipainekartion, joka levittää hidastuneen ilmavirrankin laajenevaksi ja uudelleen tuulen nopeuteen hiljalleen kiihtyväksi rintamaksi.

En siis menisi väittämään, etteikö Betz-raja voisi joskus ylittyä yksittäisen tuuliturbiinin. kohdalla. TIlanne on sitten toinen, kun rakennetaan korkeista turbiineista koostuva laaja tuulipuisto, jolloin ei voi "huijata", koska pyörteily joka tapauksessa hukkaa tuulen energiaa muualta, vaikka voisikin sitä paikallisesti periaatteessa keskittää. Pyörteily on paikallinen ilmiö, joten suuri tuulipuisto ei siitä hyödy, vaan yksittäisten turbiinien aiheuttamat pyörteet haittaavat toisia turbiineja enemmän kuin mitä yksittäinen hyötyjä voi lisäpotkua saada.

Epäilen kaikkien pystyakseliturbiinien mahdollisuuksia saada kunnollista systemaattista hyötyä jättöpyörteestä, koska jättökuvio voi syntyä vain vaakatasoon. Sen sijaan korkean maston päähän sijoitettu vaaka-akseliturbiini pystyy muodostamaan taakseen aidosti kolmiulotteisen laajenevan ja tasaisesti hidastuvan ja tuuleen jättöpuolella sulautuvan alipainekartion, jolloin hyötymekanismi skaalautuu ja erityisesti suuri turbiini voi hyötyä asiasta.
 

topspeed

Member
kotte sanoi:
topspeed sanoi:
Mihin siis perustuu tuo ANEWin ilmoittama 66.9% hyötysuhde 6 m/s tuulessa ?

Ratkaistaanpa tämä tässä nyt ?
Ottamatta kantaa ANEW:n ilmoituksen lukuihin, Betz-raja kuitenkin viittaa maksimiin, joka on saatavilla jarruttamalla tuulta tasaisesti ja siis periaatteessa miten suurelta alalta tahansa aiheuttamatta pyörteitä. Mutta kuten edellä kirjoitin, jopa vallitseva kolmisiipinen vaaka-akseliturbiinirakenne muodostaa turbiinin perään kartiomaisen pyörteen siipikulmien takia ja tuo puolestaan aiheuttaa alipainekartion, joka levittää hidastuneen ilmavirrankin laajenevaksi ja uudelleen tuulen nopeuteen hiljalleen kiihtyväksi rintamaksi.

En siis menisi väittämään, etteikö Betz-raja voisi joskus ylittyä yksittäisen tuuliturbiinin. kohdalla. TIlanne on sitten toinen, kun rakennetaan korkeista turbiineista koostuva laaja tuulipuisto, jolloin ei voi "huijata", koska pyörteily joka tapauksessa hukkaa tuulen energiaa muualta, vaikka voisikin sitä paikallisesti periaatteessa keskittää. Pyörteily on paikallinen ilmiö, joten suuri tuulipuisto ei siitä hyödy, vaan yksittäisten turbiinien aiheuttamat pyörteet haittaavat toisia turbiineja enemmän kuin mitä yksittäinen hyötyjä voi lisäpotkua saada.

Epäilen kaikkien pystyakseliturbiinien mahdollisuuksia saada kunnollista systemaattista hyötyä jättöpyörteestä, koska jättökuvio voi syntyä vain vaakatasoon. Sen sijaan korkean maston päähän sijoitettu vaaka-akseliturbiini pystyy muodostamaan taakseen aidosti kolmiulotteisen laajenevan ja tasaisesti hidastuvan ja tuuleen jättöpuolella sulautuvan alipainekartion, jolloin hyötymekanismi skaalautuu ja erityisesti suuri turbiini voi hyötyä asiasta.

Menemättä nyt tuulipuistoihin...niin huomannet että tapahtumakenttä, jossa tuuli liikkuu ja VAWT-turbiini tuottaa voimaa on 3D tapahtuma ja HAWT malleilla enemmänkin poikkileikkaus putkesta tyyppinen 2D tapahtuma ?
 

topspeed

Member
Tässä vielä kuvan kanssa.

black.jpg
 

topspeed

Member
Ongelmat

1. Laite tuotaa 38% hyötysuhteella energiaa tuulesta ( heikompi kuin potkurit ).
2. Laite on monimutkainen vaikka käynnistyy itsestään.

Eli ulospäin mielestäni näkyy, että siinä on kaksi siipeä eikä yksi ehjä.

Tämän tehokkuutta kai voisi kuvailla ämpäreillä joissa olisi  5 cm dia reikä keskellä..kuka teistä ostaisi sellaisen ? Mitä apua siitä olisi ?

Oletteko samaa mieltä ? :eek:
 

topspeed

Member
McDonnell ei tietenkään 1978 vielä kyennyt lanseeraamaan kuituja tuotteeseen tahi muutakaan kovin järkevää designia, mutta pääsivät silti myllyllään jo 51% tehokkuuteen...onhan sekin jo jotakin.

https://ntrl.ntis.gov/NTRL/dashboard/searchResults/titleDetail/DE82015145.xhtml

ANEWin kaikille malleilleen mittaama 70% hyötysuhde alkaa jo varmasti kiinnostaa nykytallaajaa enemmän jos sen saa optimoitua myös kovaan tuuleen vai kuinka ?

giro-mcair_cp51.jpg


giro-mcair.jpg
 

topspeed

Member
Listasin hieman etuja.

1. Se tehdään 65% puusta ( kuten maailman suurin GE:n uusin 12 MW ).

2. Se kestää 50-100 vuotta

3. Vaatii hyvin kevyet perustukset verrattuna kilpailijoihin

4. Ei tarvi sähköä käynnistyäkseen, suunnnatakseen tuuleen, eikä lapakulmien säätöön

5. On lähes äänetön

6. On kierrätettävä ( voidaan muuttaa 100 v kuluttua lämmöksi ellei haluta huoltaa )

7. Ei tarvi kovaa tuulta ja toimii myös turbulenttisessa tuulessa

8. Helppo huoltaa kun gene alhaalla

9.30-40% parempi hyötysuhde kuin HAWTeilla

10. Voidaan maalata vaikka MARIMEKKO kuosiin

11. Samalla teholla 170 metriä matalampi kuin tehokkain HAWT

12. Ei koneellisesti tapahtuvaa siiven kohtauskulman säätöä joka rikkontuu
 

topspeed

Member
Ilmis sanoi:

Kiitos ilmis...aion aloittaa protoni 2.1 version tekemisen.

2 proto on liian karkea.....ja pyörimissäde liian pieni.

----

Tuulivoimaloiden pitää alkaa liikkua lähempänä 60% tehokkuutta jonka jopa jo Betz katsoi mahdolliseksi.

m1.jpg
 

topspeed

Member
denzil dexter sanoi:
Laitat vain sitkeästi lisää linkkejä, niin kovakorvaisempikin teollisuus tekee täyden, 360 asteen suunnanmuutoksen.

Niin joku vois alkaa selvittämään tätä ilmiötä missä siipi kulkee myötuulen ja vastatuulen väliä (kuten Marious Paraschivoiun 7 KW myllyn siipi TSRllä10) ja saavuttaa 900 km/t kuten tämä lennokki videolla; https://www.youtube.com/watch?v=nv7-YM4wno8

https://www.youtube.com/watch?v=MoaWlKC3wIM
 

Ilmis

Member
topspeed sanoi:
I have a dream !  :)

Tiedän erään satakunnasta kotoisin olevan entisen ydinfyysikon ja sähköalan pellepelottoman? Hän on maininnut haluavansa rakentaa vielä oman tuulivoimalan, aurinko- ja vesivoimalansa lisäksi. Lyöttäydy hänen kanssa kimppaan, voisitte päästä maailmankartalle uudenlaisella maailmaa mullistavalla energialaitoksella  :D
 

topspeed

Member
Ilmis sanoi:
topspeed sanoi:
I have a dream !  :)

Tiedän erään satakunnasta kotoisin olevan entisen ydinfyysikon ja sähköalan pellepelottoman? Hän on maininnut haluavansa rakentaa vielä oman tuulivoimalan, aurinko- ja vesivoimalansa lisäksi. Lyöttäydy hänen kanssa kimppaan, voisitte päästä maailmankartalle uudenlaisella maailmaa mullistavalla energialaitoksella  :D

Tarkoitatko beettasäteilijää ?

Mulla on nyt evidenssiä, että saman kokoinen HDta ja HAWTta kun verrataan niin HD on aina 25-30% tehokkaampi ottamaan tuulesta energiaa..onhan se ihan selvä jo kun tarkastelee niiden fysikaalisia ominaisuuksia.

Asiaa aukeaa jokaiselle joka selvittää itselleen mitä Reynoldsin numero luku tarkoittaa.

https://wind.nrel.gov/public/library/3046.pdf

Tuon kokoiset potkurit tuottaa vain 21% tehokkuudella sähköä tuulesta 2019 mitä tuo PINSON jo 1978 tuotti jo 40% tehokkuudella.

Opiskelkaa asioita niin ette vaikuta niin tyhmiltä.

Tyypillinen kilowatin potkuri kuten tässä tuottaa tuulesta vain 12% sen ohivirtaavasta potentiaalista. Eli Pinson on 3,3 x tehokkaampi.

https://www.amazon.de/Windkraftanlage-1000-1kW-Komplett-Set/dp/B00HEVYHMA

PINSON1978.jpg
 

denzil dexter

Well-known member
Vai Reynoldsin numero. Näin ne ajat muuttavat. Silloin kun minä aerodynamiikkaa opiskelin, puhuttiin Reynoldsin luvusta. Asiasta olisi hyvä tiedottaa etenkin tuulitunnelitestausta harrastaville, etteivät kaikki olisi niin pihalla kuin nyt. Onhan se sääli, kun kaikki autot, lentokoneet, rakennukset ja tuulivoimalat suunnitellaan väärin.
 
Ylös