Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).

topspeed

Member
APuuVa sanoi:
Joo, julma on kiihtyvyys. Nyt vasta luin säikeen alkupään, miten se on mahdollista.
Ilmeisesti olen avannut tuulivoimassa Pandoran lippaan..ottanut erikoisen nostovoimaisen profiilin käyttöön ja saanut siiven kohtauskulmaa säätävän aktuaattorin toimimaan...kun sitä nyt 41 vuotta vasta yritetty.

Cycloturbiinin keskelle ilmeisesti syntyy massiivinen tyhjiö joka pyrkii kasvattamaan sisään tulevan ilmasmassan kiihtyvyyttä antaen siivelle lisää vauhtia. Tyhjiö kompensoi keskipakoisvoimaa joka pyrkii katkaisemaan siiven..muuta selitystä en keksi. Tyhjiö syntynee ns spanwise flown takia siivistä.
 

Liitetiedostot

denzil dexter

Active member
topspeed sanoi:
Ilmeisesti olen avannut tuulivoimassa Pandoran lippaan..ottanut erikoisen nostovoimaisen profiilin käyttöön ja saanut siiven kohtauskulmaa säätävän aktuaattorin toimimaan...kun sitä nyt 41 vuotta vasta yritetty.

Cycloturbiinin keskelle ilmeisesti syntyy massiivinen tyhjiö joka pyrkii kasvattamaan sisään tulevan ilmasmassan kiihtyvyyttä antaen siivelle lisää vauhtia. Tyhjiö kompensoi keskipakoisvoimaa joka pyrkii katkaisemaan siiven..muuta selitystä en keksi. Tyhjiö syntynee ns spanwise flown takia siivistä.
Kaikilla tuulivoimaloiden siipiprofiileilla on nostovoimaa - eivät ne muuten pyörisikään. Sen sijaan tyhjiötä ei ole, eikä tule, eikä varsinkaan "massiivista". Jotain 5000 Pa tason paine-eroja voi parhaimmillaan johonkin kohtaan syntyä. Perinteisillä yksiköillä siis 0.05 bar.
Asiahan on äärimmäisen helppo mitata, jos kerran laitteen sisus kokonaisuudessaan olisi tyhjiössä. Siihen ei tarvita kuin painemittari. Mittaus vain pilaisi hyvän tarinan.
 

topspeed

Member
denzil dexter sanoi:
topspeed sanoi:
Ilmeisesti olen avannut tuulivoimassa Pandoran lippaan..ottanut erikoisen nostovoimaisen profiilin käyttöön ja saanut siiven kohtauskulmaa säätävän aktuaattorin toimimaan...kun sitä nyt 41 vuotta vasta yritetty.

Cycloturbiinin keskelle ilmeisesti syntyy massiivinen tyhjiö joka pyrkii kasvattamaan sisään tulevan ilmasmassan kiihtyvyyttä antaen siivelle lisää vauhtia. Tyhjiö kompensoi keskipakoisvoimaa joka pyrkii katkaisemaan siiven..muuta selitystä en keksi. Tyhjiö syntynee ns spanwise flown takia siivistä.
Kaikilla tuulivoimaloiden siipiprofiileilla on nostovoimaa - eivät ne muuten pyörisikään. Sen sijaan tyhjiötä ei ole, eikä tule, eikä varsinkaan "massiivista". Jotain 5000 Pa tason paine-eroja voi parhaimmillaan johonkin kohtaan syntyä. Perinteisillä yksiköillä siis 0.05 bar.
Asiahan on äärimmäisen helppo mitata, jos kerran laitteen sisus kokonaisuudessaan olisi tyhjiössä. Siihen ei tarvita kuin painemittari. Mittaus vain pilaisi hyvän tarinan.
Eiköhän nämä kaikki saada mitattua.

Huomaa että potkuri tuottaa työntövoimaa Cp suhteella 0.92 siolloin kun se on kiinni lentokoneen moottorissa. Sitä ei voi reverse-engineerata samalla suhteella...siihen taas tarvitaan aivan uudenlainen laite.

Jos 0,05 baria riittää imemään lehmän tai pakettiauton cyclooniin niin sitten se on 0,05 baria.

https://www.youtube.com/watch?v=WABqwKjQM_c

Jännää mihin 0.05 baria kykeneekään.
 

Raksaaja

Member
Ei muuta kuin alipainemittaria ostamaan, että pääset tyhjiötä mittaamaan.
Muista kytkeä siihen mittariin tarpeeksi paksua ja jäykkää letkua (ehkä varminta käyttää jotain metalliputkea), ettei alipaine imaise sitä luttuu.
 

topspeed

Member
Raksaaja sanoi:
Ei muuta kuin alipainemittaria ostamaan, että pääset tyhjiötä mittaamaan.
Muista kytkeä siihen mittariin tarpeeksi paksua ja jäykkää letkua (ehkä varminta käyttää jotain metalliputkea), ettei alipaine imaise sitä luttuu.
Okei mistä niitä saa ?

Kolmas isompi voimala on tulossa..josta on jo helpompi mitata.

Työkalujakin pitää tehdä.
 

Liitetiedostot

kotte

Active member
topspeed sanoi:
Töitä tämä teettää. :eek:
Onko noiden profiilitukien osalta taustalla jotakin syvempääkin tietoutta (teoria tai käytäntö ja näihin pohjautuva laskelma)? Meinaan sitä, että nimenomaan joka toinen tuki/tukipari on sandwich-rakenteinen solumuovilla jäykistetty.
 

topspeed

Member
kotte sanoi:
topspeed sanoi:
Töitä tämä teettää. :eek:
Onko noiden profiilitukien osalta taustalla jotakin syvempääkin tietoutta (teoria tai käytäntö ja näihin pohjautuva laskelma)? Meinaan sitä, että nimenomaan joka toinen tuki/tukipari on sandwich-rakenteinen solumuovilla jäykistetty.
On tasan prosentilleen pituuden suhteessa leveyteen Hoernerin mukaan oikein kooltaan. Muotosuoja. Rakenne on kokeilua.
 

Liitetiedostot

denzil dexter

Active member
topspeed sanoi:
Tuulenohjain hiukan takkuaa....epoksi ei kovetu.
Kyllähän se epoksi kovettuu, jos kovetinta on oikea määrä ja satsi on kunnolla sekoitettu. Muuten ei. Polyesteri kyllä kovettuu melkein millä tahansa seostuksella, mutta epoksi tarvitsee kaverikseen oikean määrän kovetetta.
 

topspeed

Member
denzil dexter sanoi:
topspeed sanoi:
Tuulenohjain hiukan takkuaa....epoksi ei kovetu.
Kyllähän se epoksi kovettuu, jos kovetinta on oikea määrä ja satsi on kunnolla sekoitettu. Muuten ei. Polyesteri kyllä kovettuu melkein millä tahansa seostuksella, mutta epoksi tarvitsee kaverikseen oikean määrän kovetetta.
Kovetetta meni liikaa.
 

topspeed

Member
Muistutan vielä tutkijana, että tiedemiesten mukaan BETZ voidaan ylittää 12%:lla !

https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1742-6596/753/2/022056/pdf
 
Ylös