• Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

Aurinkokeräinten hyötysuhde

Turskis

Member
Eihän toki vuosikulutus 6000kWh olisi vaan olisi jemmassa 6000kWh tänään 1.10. kesän jäljeltä, jolloin toki olisi kulutettu energiaa jostain huhtikuusta asti myös suoraan käyttöön.

Ja olenhan tuossa maininnut että sekä nollahinnalla sähköllä voisi tankata että puukattilalla. Olisi ihan mukavaa hommaa polttaa kattilaa jollain 40kW teholla kun ei tulisi varaaja ihan heti täyteen. Ja sen tekisi vasta kun varaaja alkaa hiipumaan.
 

rotzi

Well-known member
Eihän toki vuosikulutus 6000kWh olisi vaan olisi jemmassa 6000kWh tänään 1.10. kesän jäljeltä, jolloin toki olisi kulutettu energiaa jostain huhtikuusta asti myös suoraan käyttöön.

Ja olenhan tuossa maininnut että sekä nollahinnalla sähköllä voisi tankata että puukattilalla. Olisi ihan mukavaa hommaa polttaa kattilaa jollain 40kW teholla kun ei tulisi varaaja ihan heti täyteen. Ja sen tekisi vasta kun varaaja alkaa hiipumaan.

En ole puhunut mistään 6000 vuosikulutuksesta, jos tuo olis talvitarve mitä kuvittelet niin se tulis mlp:n cop5:lla 1200kWh sähkönkulutuksella.

Ei nollahintaa ole sähkölle olemassa sen tuolla mainitsin, kait tuon tajuat.

Puukattila ei myöskään ole ilmainen eikä puutkaan. Aikas turha investointi puukattila jos sen käyttö on vajavaista.
 

Turskis

Member
En ole puhunut mistään 6000 vuosikulutuksesta, jos tuo olis talvitarve mitä kuvittelet niin se tulis mlp:n cop5:lla 1200kWh sähkönkulutuksella.
Ei nollahintaa ole sähkölle olemassa sen tuolla mainitsin, kait tuon tajuat.
Puukattila ei myöskään ole ilmainen eikä puutkaan. Aikas turha investointi puukattila jos sen käyttö on vajavaista.
Kyllä sähkö on nollahintaa ja joskus miinustakin. "Postikulut" on sitten päälle. En minä nyt ihan kuutamolla ole.

Puukattila ei ole tietenkään ilmainen. Sellainen maksaa noin 2000€ Virosta. Puutkaan ei ole ilmaisia, mutta niiden polttaminen on hupaisaa ja kyllä roskapuuta saa myös edullisesti jos tietää mistä kysyä. Se olisi kivaa hommaa teknisessä tilassa, kun voisi lappaa roskapuun suoraan polttoon kun varaajaan mahtuisi, eikä tarvisi hautoa niitä tontilla kylmien päivien varalle.

Kyllähän tämä tietenkin olisi ideologinen valinta, että lämmitysjärjestelmän maksimiottoteho valtakunnanverkosta olisi noin 20 wattia pahimmillakin pakkasilla. Eihän se tietenkään pelkkä taloudellinen asia olisi, kun investointi kokonaisjärjestelmään olisi varmaan kalliimpi kuin MLP. Keräimiäkin varmaan joku 25-30m2 pitäisi olla.

Mutta taatusti kiinnostavampi ja viihdyttävämpi lämmitysjärjestelmä kuin se "jääkaappi" MLP tämmöinen olisi.
 

don

Active member
Moro

Mielestäni 150 motin varaajaa ei kannattaisi lisälämmittää ostosähköllä missään vaiheessa vaa järjestelmässä pitää olla pienempi varaaja jota sitten lisälämmitetään lopputalvesta aurinkosähköllä tai ostosähköllä jos niin kova talvi on ollut ja tämänhän hoitaisi automatiikka,käyttövesi esilämmitettäisiin ennen pientä varaajaa täällä isossa varaajassa.

Tässä maassa tehdään kaikennäköisiä grand design taloja joissa ei nyt mitään ihmeellisyyksiä loppuviimein ole mutta tekisi joku tällaisen jossa periaatteessa ei kulu lämmitykseen energiaa kun kesällä tämän ison varaajan lämmittää aurinko ja aurinkosähkö hoitaa muun kulutuksen ja loput ylimenevää vielä varastoitaisiin isoon DIY powerwalliin sellaiseen vaikkapa 50 kWh:n auton akusta tehtyyn ja jos vielä jää niin sitten myyntiin.
 

Turskis

Member
Joo samaa mieltä ja ihmettelen että keittiön kaappeihin laitetaan herkästi sama summa, mitä iso lämpövarasto kustantaisi. Mutta silti ilmeisesti kukaan ei ole sellaista tässä maassa tehnyt kun sähkö on ollut niin halpaa. Luulen että asia kyllä muuttuu.

Eihän siihen lämpövarastoon oikeastaan mitään hirmuista riskiä sisälly: ehkä suurin riski on että se falskaa lämpöä enemmän kuin ajatteli. Mutta tuohan on laskettavissa toki ja kerran ne kunnon eristeet kirpaisee.

Jos se altaan pohjapinta-ala olisi 100m2, niin syvyyttä kasvattamalla tulee hurjasti lisää varastointikykyä. Jos ihan tavallisen kellarin syvyisen montun kaivaisi ja tekisi kellarin sijasta lämpövaraston, niin ei 250m3 olisi myöskään mitenkään tavoittamaton tilavuus. 2,5 metriä syvä ainoastaan, normaalin huonekorkeuden verran.

Halvemmaksi sen varaston rakennus ainakin tulisi, kuin asuintilojen tekeminen kellariin.
 
Jos oletetaan että modernin 1000 litran lämminvesivaraajan lämpöhäviö huoneilmaan on 120 W ja ulkopinta-alaa 6 m2, niin saadaan lämpöhäviön tehoksi 20 W/m2. Jos lämpöeristettä olisi lattian alla olevasta varaajasta asuintiloihin päin samaa luokkaa kuin lämminvesivaraajissa, niin lämpöhäviö olisi tuohon suuntaan samaa luokkaa silloin kun varaajan lämpötila huitelisi samoissa lukemissa. Varaajan alapuolelle päin häviöt olisivat alkuun kovemmat - ainakin vastaavalla eristepaksuudella - maan ollessa kylmä, mutta pikkuhiljaa maan lämmetessä häviöteho pienenisi, mutta tokkopa 10 W/m2 kauas heittäisi. Varaajan sivuilla maa olisi kesällä lämpimämpää mutta talvella laskisi jo pakkaselle, joten häviöteho olisi melkoinen. Toki kaikki riippuu eristeiden laadusta ja vahvuudesta. Syksystä varaaja paahtaisi kämpän kuumaksi (pitäisi käytännössä jäähdyttää pois, jos seinät passiivitasoon eristetyt), talven pakkasiin mennessä taasen varaajan lämpötila olisi laskenut niin alas, ettei normaali lattialämmitys taida enää saada pidettyä huonelämpötilaa riittävällä tasolla - ainakaan jos puhutaan kohtuullisista eristevahvuuksista ja jostain parin metrin hiekka/sora/maa-aineksesta lämpöä varaavana aineena.
Ostoskeskuksen, lentoaseman, teollisuuslaitoksen ja kerrostaloryhmän mittakaavassa homma toimii, jopa ilman eristeitä, maan toimiessa eristeenä. Tosin silloinkin noihin yleensä laitetaan lämpöpumppuja.
 

Helkoo

Member
...Ostoskeskuksen, lentoaseman, teollisuuslaitoksen ja kerrostaloryhmän mittakaavassa homma toimii, jopa ilman eristeitä, maan toimiessa eristeenä. Tosin silloinkin noihin yleensä laitetaan lämpöpumppuja.
 

Turskis

Member
Jos oletetaan että modernin 1000 litran lämminvesivaraajan lämpöhäviö huoneilmaan on 120 W ja ulkopinta-alaa 6 m2, niin saadaan lämpöhäviön tehoksi 20 W/m2. Jos lämpöeristettä olisi lattian alla olevasta varaajasta asuintiloihin päin samaa luokkaa kuin lämminvesivaraajissa, niin lämpöhäviö olisi tuohon suuntaan samaa luokkaa silloin kun varaajan lämpötila huitelisi samoissa lukemissa.

EIhän varaajissa ole kuin 5cm eristettä tai joku 10cm maksimissaan. Tässähän voitaisiin helposti puhua 300-400mm SPU eristeestä yläpuolella olevaan taloon nähden. Onhan tuo aivan järkyttävästi parempi eriste kuin mikään varaajan eriste. Aivan eri suuruusluokka per m2 mitä lämpöä läpi vuotaa kun on tuommoinen SPU kasa.

39,58€/m2 olisi 200mm SPU eriste virosta hyllyhintana. Eli noin 80€/m2 niin olisi 400mm SPU:ta siinä kausivaraajan päällä. 25kEUR laskisin karkeasti hinnaksi mitä koko varaaja maksaisi.

Jos EPS harkkotalon tekisi, niin siitä rungosta tulisi jo U-arvo 0,08-0,09. Jos vielä lisäksi sisäpuolella olisi vaikka 100mm uretaania, niin sekin olisi aivan hurja eristystaso sivusuuntaan.
 
Viimeksi muokattu:
EIhän varaajissa ole kuin 5cm eristettä tai joku 10cm maksimissaan. Tässähän voitaisiin helposti puhua 300-400mm SPU eristeestä yläpuolella olevaan taloon nähden. Onhan tuo aivan järkyttävästi parempi eriste kuin mikään varaajan eriste. Aivan eri suuruusluokka per m2 mitä lämpöä läpi vuotaa kun on tuommoinen SPU kasa.

39,58€/m2 olisi 200mm SPU eriste virosta hyllyhintana. Eli noin 80€/m2 niin olisi 400mm SPU:ta siinä kausivaraajan päällä. 25kEUR laskisin karkeasti hinnaksi mitä koko varaaja maksaisi.

Jos EPS harkkotalon tekisi, niin siitä rungosta tulisi jo U-arvo 0,08-0,09. Jos vielä lisäksi sisäpuolella olisi vaikka 100mm uretaania, niin sekin olisi aivan hurja eristystaso sivusuuntaan.
400 mm:n polyuretaanikerros antaa lämmönläpäisykertoimeksi 0,055 W/(K*m^2). Jos lämpötilaero eristeen yli on 50 K ja lasketaan pinta-alalle 1 m^2, niin saadaan lämpöhäviöksi kertomalla kaikki keskenään 2,75 W. Jos lattia-ala olisi 100 m^2, niin silloin siitä sisäilmaan siirtyisi 275 W, sivut ja pohja sitten erikseen, sen mukaan mikä lämpötilaero ja mikä eristevahvuus niihin suuntiin. Mulla on jotenkin kutina, että lämmönhukan ollessa tuon verran pientä, ei maapohja eristeen ulkopuolella juuri lämpenisikään eli sen eristävä vaikutus jäisikin pieneksi, jolloin lämpötilaero pitäisi laskea perusmaan lämpötilasta, jotain 10 °C. Hukka toki pienenee sitä mukaan kun varaaja jäähtyy, mutta lämpötilan laskiessa lämmön hyödynnettävyyskin heikkenee.
Polyuretaania ei tosin suositella alapohjan eristeeksi.
 

Turskis

Member
Jos laskisi karkeasti, että tuollainen hukkaisi 275W ylöspäin, niin se menisi käytännössä hyödyksi täysin. No ei kesällä, mutta aika pieni tuo lämpökuorma olisi. Ja kyllä tällä perusteella alapuoli pitäisi myös eristää hyvin. Turha sitä maaperää on hurjasti lämmittää.

Tuon varaajan hyödyntäminen olisi suhteellisen helppoa, kun olisi teknisessä tilassa varaaja, josta lähtisi putki tuonne kausivaraajaan ja siellä kausivaraajassa kupariputki kiertäisi lenkin pohjan kautta "pinnalle" ja palaisi varaajaan. Lämpö siirtyisi varmaan riittävästi suuntaan ja toiseen pienitehoisellakin kiertovesipumpulla. Eli ajattelisi sitä teknisen tilan varaajaa vain yhtenä massiivisena varaajana. joka pyrittäisiin pitämään tasalämpöisenä kauttaaltaan.

Näin teknisen tilan varaajan voisi tuupata aurinkolämmöt ja kaikki muutkin lämmöt suoraan ja ne siirtyisi alapohjaan sukkelaan sen kierron vuoksi.
 

varikonniemi

Active member
Selviääkö päivän lämmittämättä riippuu siitä miten iso varaaja on käytössä. Isoon varaajaan mahtuu energiaa matalammalla lämpötilalla ja paremmalla hyötysuhteella eikä varaaja/putket hukkaa lämpöä niin paljoa ympäristöön. Alimitoitetulla varaajalla tuon ongelman voinee saada aikaiseksi ja kaupanpäällisiksi kuuman kämpän.
Sulla on sama ihme argumentointitapa kuin muutamalla aikasemmalla hemmolla. Tämän ketjun aihe on aurinkokeräinten hyötysuhde. Ja kun minä ensimmäisenä (ja ainoana) kerron putki vs taso hyötysuhteen, niin tasokeräin hemmot alkaa vittuilemaan ja hyökkäämään ties minkälaisilla argumenteilla. "mun säätäjä osaa lopettaa kierron jos aurinko paistaa ja tasokeräin jäähdyttää" "ei OIKEIN rakennettu järjestelmä ikinä tollasta lämpötilaeroa näe" "ei tarpeeksi isoa varaajaa ikinä tarvi lämmittää kuumaksi asti"

Kun minä luulin alusta asti että puhuttiin aurinkokeräimien hyötysuhteesta. Jolloin voidaan todeta, että jos lämmitettävän veden ja ulkolämpötilan välinen ero on yli 40 niin putki, muuten taso. (muiden aspektien ollessa sama)
 
Viimeksi muokattu:

don

Active member
Moro

Minulle sopisi sellainen lopputulos tässä keskustelussa että sovitaan että Varikonniemi on oikeassa tässä asiassa,nämä em. henkilön "hyökkäykset" joita ainakaan minä en aina ymmärrä ja voitaisiin keskustella asiallisesti.

Mun mielestä keskustelu tästä "lämpökaivosta" voitaisiin irroittaa tästä alkuperäisestä aiheesta ja jos keskustelu jatkuu niin vaikka otsikolla kausivaraaja kuten Turskis tämän aiheen aloitti.
 

Turskis

Member
Pahoittelen tosiaan että lähti sivuraiteelle. Mutta jos linkkaan ketjun aiheeseen takaisin, niin putkikeräimissä näkisin etua ISON varaajan kanssa siinä, että saisi aikaisemmin keväällä korkeampia lämpötiloja. Ja toisaalta loppukesällä varaaja voisi olla selvästi kuumempi.

Tasokeräimen muuten ostaisin tavallisen varaajan lämmitykseen, kun olisi vähemmän kiehumisvaaraa. Muuten ei oikeastaan minusta näillä hyötysuhteilla ole paljon väliä, kun energiaa saa auringosta edullisesti yllinkyllin jos on vain varastointitilaa.
 
Pahoittelen tosiaan että lähti sivuraiteelle. Mutta jos linkkaan ketjun aiheeseen takaisin, niin putkikeräimissä näkisin etua ISON varaajan kanssa siinä, että saisi aikaisemmin keväällä korkeampia lämpötiloja. Ja toisaalta loppukesällä varaaja voisi olla selvästi kuumempi.

Tasokeräimen muuten ostaisin tavallisen varaajan lämmitykseen, kun olisi vähemmän kiehumisvaaraa. Muuten ei oikeastaan minusta näillä hyötysuhteilla ole paljon väliä, kun energiaa saa auringosta edullisesti yllinkyllin jos on vain varastointitilaa.
Tätä olen itse miettinyt.
Minulle on toisaalla ehdotettu jopa aurinko-sähköpaneeleita vastuksen kautta lämmittämään. Siis sen sijasta että olisi aurinkokeräimet.

Mitä mieltä olette näiden kolmen välisestä hyötysuhteesta?
Entä kustannustehokkuudesta?
 

Mekaniker

Well-known member
Tätä olen itse miettinyt.
Minulle on toisaalla ehdotettu jopa aurinko-sähköpaneeleita vastuksen kautta lämmittämään. Siis sen sijasta että olisi aurinkokeräimet.

Mitä mieltä olette näiden kolmen välisestä hyötysuhteesta?
Entä kustannustehokkuudesta?
Nykyiset aurinkopaneelit lähestyy 250Wp/neliömetri ja silloin alkaa olla tasokeräin heikolla jos laskee asennuksen helppous, huoltotarve sekä välitön reaktio auringonpaisteeseen pakkasessa ellei ole lumen peittämänä.

Aurinkopaneelin asennus on yleensä kolme kaapelia putkessa katolta LJ-tilaan niin saa kytkeä sähkökeskukseen invertterin kautta, aikaa ja tarvikkeisiin rahaa menee puolet mitä a-keräimiin menee jos tekee itse
 
Nykyiset aurinkopaneelit lähestyy 250Wp/neliömetri ja silloin alkaa olla tasokeräin heikolla jos laskee asennuksen helppous, huoltotarve sekä välitön reaktio auringonpaisteeseen pakkasessa ellei ole lumen peittämänä.

Aurinkopaneelin asennus on yleensä kolme kaapelia putkessa katolta LJ-tilaan niin saa kytkeä sähkökeskukseen invertterin kautta, aikaa ja tarvikkeisiin rahaa menee puolet mitä a-keräimiin menee jos tekee itse
Näinpä tämä juuri kiinnostaa, kiehunnan ja vuotojen estäminen.
Mutta tärkeintä olisi saada selville alku- ja lopputalven tuotto.
Silloin lämmöstä olisi eniten hyötyä.

Eli miten vertaantuu tyhjiökeräimeen?
Esim tähän: https://www.biottori.fi/tuote/tyhjioputkikerain-nn10
Tehoa ei kerrota, eikä sitä voi laskea vuoden energiantuotosta kovinkaan helposti, luulisin.
 
Viimeksi muokattu:

Mekaniker

Well-known member
Silloin kun tyhjiökeräimet olivat muodissa oli vähän parranpärinää;-) alkutalven lumien ja huurteen sulamisesta sekä jään aiheuttamasta putkirikoista
Tyhjiöputki on todella hidas puhdistamaan itsensä kun ulkolämpötila on nollan alapuolella vaikka aurinko paistaa hyvin
Muutoin tuotto on parempi kun tasokeräimen
Suo siellä vetelä täällä:unsure:
 

savonhumu

Member
Tervehdys.

Sakkeeta keskustelua keräimien hyötysuhteista. Hiukan varikonniemi vetää joissakin kohdissa mutkia suoriksi, vaikka on oikeassa putkikeräimien korkeammista lämpötiloista🫡

Omien havaintojen(mitattujen) perusteella en oikein allekirjoita väitettä että pakkaskelillä ei tule tasokeräimistä käyttövettä. Maaliskuussa ei ole ollenkaan tavatonta että on -10 ja täysauringonpaiste. Tällöin pumppu huutaa melkein täysillä ja saadaan vaikka +80 asteista katolta, riippuen miten kuumana varaajan alaosa on kun paiste alkaa. On varmasti totta että osa lämmöstä hukkuu ilmaankin mutta ehkäpä se kompensoituu nopealla lasin puhdistumisella... negatiivista hyötysuhdetta en ole havainnut. Pollun näytöllä on ollut yli 5kw jatkuvia tehoja.

kun aurinko paistaa pakkaskelillä helmikuun loppupuolelta eteenpäin niin keräimistä on löytynyt aina löylyä kuumentaa lattialämmityksen paluusta viilentynyttä varaajan alaosaa ja maaliskuulta alkaa jo käyttöveden teko varaajan yläkertaankin...

huhti-syyskuu mennään keräimien voimalla liki kokonaan ja hyvin on piisannut harmaillekkin päiville kuumia vesiä hanoille ja märkätilojen lattioihin. Kesäheinäkuussa saavutetaan useasti tilanteita että 1m3 varaaja on ladattu yläosasta yli 100 asteiseksi ja keskiosasta alaspäin 95-astetta pohjalle saakka. Ylilämpövaro ei anna lämmittää kuumemmaksi ja ohjaimen lämpötilamaksimit ohjaa pumppua kiehunnaneston pariin eli katkokäynnillä estetään keräimien kiehunta ja auringon mennessä pilveen jäähdytetään keräimiinpäin, tällöin tehdään tarkoituksella negatiivista tuottoa ettei varaaja/keräimet ylikuumu.

Molemmissa keräintyypeissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Itsellä tasokeräimet(savosolar sf3 8m2/1m3 varaaja) on toimineet odotetulla tavalla, enkä laittaisi putkikeräimiä vieläkään vaikka olisin nyt aloittamassa järjestelmän kasaamista... Hyötusuhteista on löydettävissä monenlaista "faktaa"
 
Tervehdys.

Sakkeeta keskustelua keräimien hyötysuhteista. Hiukan varikonniemi vetää joissakin kohdissa mutkia suoriksi, vaikka on oikeassa putkikeräimien korkeammista lämpötiloista🫡

Omien havaintojen(mitattujen) perusteella en oikein allekirjoita väitettä että pakkaskelillä ei tule tasokeräimistä käyttövettä. Maaliskuussa ei ole ollenkaan tavatonta että on -10 ja täysauringonpaiste. Tällöin pumppu huutaa melkein täysillä ja saadaan vaikka +80 asteista katolta, riippuen miten kuumana varaajan alaosa on kun paiste alkaa. On varmasti totta että osa lämmöstä hukkuu ilmaankin mutta ehkäpä se kompensoituu nopealla lasin puhdistumisella... negatiivista hyötysuhdetta en ole havainnut. Pollun näytöllä on ollut yli 5kw jatkuvia tehoja.

kun aurinko paistaa pakkaskelillä helmikuun loppupuolelta eteenpäin niin keräimistä on löytynyt aina löylyä kuumentaa lattialämmityksen paluusta viilentynyttä varaajan alaosaa ja maaliskuulta alkaa jo käyttöveden teko varaajan yläkertaankin...

huhti-syyskuu mennään keräimien voimalla liki kokonaan ja hyvin on piisannut harmaillekkin päiville kuumia vesiä hanoille ja märkätilojen lattioihin. Kesäheinäkuussa saavutetaan useasti tilanteita että 1m3 varaaja on ladattu yläosasta yli 100 asteiseksi ja keskiosasta alaspäin 95-astetta pohjalle saakka. Ylilämpövaro ei anna lämmittää kuumemmaksi ja ohjaimen lämpötilamaksimit ohjaa pumppua kiehunnaneston pariin eli katkokäynnillä estetään keräimien kiehunta ja auringon mennessä pilveen jäähdytetään keräimiinpäin, tällöin tehdään tarkoituksella negatiivista tuottoa ettei varaaja/keräimet ylikuumu.

Molemmissa keräintyypeissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Itsellä tasokeräimet(savosolar sf3 8m2/1m3 varaaja) on toimineet odotetulla tavalla, enkä laittaisi putkikeräimiä vieläkään vaikka olisin nyt aloittamassa järjestelmän kasaamista... Hyötusuhteista on löydettävissä monenlaista "faktaa"
Paljonko muuten maksoit kaikkineen tarvikkeineen näistä paneelista?

Yritän itse hieman vertailla kustannuksia, harvasta paikasta saa keräin-paneelista sekä hintaa että teho-tietoa, jotta voisi verrata kustannuksia sähköpaneeleihin.
 
Ylös