• Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

Aurinkokeräinten hyötysuhde

savonhumu

Member
Paljonko muuten maksoit kaikkineen tarvikkeineen näistä paneelista?

Yritän itse hieman vertailla kustannuksia, harvasta paikasta saa keräin-paneelista sekä hintaa että teho-tietoa, jotta voisi verrata kustannuksia sähköpaneeleihin.
Ei ole tarkkoja muistikuvia enää kun siitä on jo 12 vuotta aikaa kun järjestelmää rakentelin. Hinnat on varmasti muuttuneet tähän päivään paljon jokatapauksessa.
Saatavuudestakaan ei ole mitään hajua...
 

savonhumu

Member
Kun minä luulin alusta asti että puhuttiin aurinkokeräimien hyötysuhteesta. Jolloin voidaan todeta, että jos lämmitettävän veden ja ulkolämpötilan välinen ero on yli 40 niin putki, muuten taso. (muiden aspektien ollessa sama)
Tähän pitää todeta että on varmaan keräimen laadusta kiinni miten toimii. Savosolarin tasokeräin ei ainakaan "jumiudu" tässä mainittuun yli 40 asteen lämpötilaeroon. Huhtikuun viileinä, vaikka tuulisinakin päivinä puskee täysillä kuumia varaajan yläkertaan ja lämpötilaero ulkolämpöön on helposti 60-80 astetta. Maaliskuussa tämä ero voi olla vieläkin suurempi, en ole hoksannut katsoa ns tuolla silmällä mittauksia. Pitänee katsoa tänä keväänä.

Putkikeräimestä löytyy varmasti pakkaspäiville kovempia lämpötiloja, mutta saadaanko virtausta pidettyä yllä ilman että lämpötilat tippuu?
Tasokeräimillä saadaan hiukan matalempaa lämpöä kovalla virtauksella paljon. 1m3 varaaja, jossa on käyttövedelle myös esilämmityskierukka antaa hanasta pesuvedet jo normaali saunomiseen kun yläkolmannes on 45 asteinen tai yli ja 2/3 lattialämmityspaluun lämmössä.

Asennusneliötehoissa tasokeräin on käsittääkseni tehokkaampi mutta nettoneliöissä putki?

Minusta pääasia on oikea mitoitus ja järkevä tma, rakenti millä tahansa.
Täällä koko energiaremontti on jo kuolettunut ja käyttöikää pitäisi olla vielä paljon enemmän edessä kuin on takana.

Edit. Putkikeräimen termarirakenne mahdollistaa kyllä teoriatasolla korkeamman (+-100 astetta) lämpötilan parempihyötysuhteisia tuottoja, tässä varikonniemi on ihan oikeassa. Siitä miten näitä sovelletaan käytännössä ja milloin näitä tilanteita tulee, joutuu jokainen pohtimaan kun mitoittaa järjestelmäänsä.. savosolarin tasokeräimillä saa ladattua kuution pytyn 100 asteeseen läpi asti, mutta ohjaimen limitit estää sen käytännössä. Hyötysuhde ei kyllä päätä huimaa enää lopussa ja mitään lisäarvoa ei meilläkään tule niistä viimesistä asteista kun kuution pytty läpi asti vaikka 90 asteisena kannattelee monta pilvistä päivää läpi ilman lisälämmön tarvetta...
 
Viimeksi muokattu:

savonhumu

Member
Tätä olen itse miettinyt.
Minulle on toisaalla ehdotettu jopa aurinko-sähköpaneeleita vastuksen kautta lämmittämään. Siis sen sijasta että olisi aurinkokeräimet.

Mitä mieltä olette näiden kolmen välisestä hyötysuhteesta?
Entä kustannustehokkuudesta?
Ei ole tämän päivän tietoa tästä aiheesta. Onko sähköpaneelien hinnat tulleet alas ja hyötysuhteet ylös? Onko jo olemassa varaaja johon saa keräimet suoraan kiinni? Vai pitääkö saada olemassa olevaan vastusvaraajaan? Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Reilu 10 vuotta sitten sähköpaneelit ei olleet järkevä vaihtoehto ainakaan minun systeemiin. Keräimillä saavutettiin ihan eri luokan tehoja, kuin ois sähköpaneeleilla tehnyt.
Nyt on 4kpl 2m2 keräimiä. Paljonko pitää olla sähköpaneelia että saadaan vaikka 4-6kw jatkuva teho veteen täydellä paisteella ja mitä semmonen asennus maksaa? Keräimistä saadaan tämmösiä lukuja pitkiäkin aikoja kun on olosuhteet kunnossa.
 
Ei ole tämän päivän tietoa tästä aiheesta. Onko sähköpaneelien hinnat tulleet alas ja hyötysuhteet ylös? Onko jo olemassa varaaja johon saa keräimet suoraan kiinni? Vai pitääkö saada olemassa olevaan vastusvaraajaan? Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Reilu 10 vuotta sitten sähköpaneelit ei olleet järkevä vaihtoehto ainakaan minun systeemiin. Keräimillä saavutettiin ihan eri luokan tehoja, kuin ois sähköpaneeleilla tehnyt.
Nyt on 4kpl 2m2 keräimiä. Paljonko pitää olla sähköpaneelia että saadaan vaikka 4-6kw jatkuva teho veteen täydellä paisteella ja mitä semmonen asennus maksaa? Keräimistä saadaan tämmösiä lukuja pitkiäkin aikoja kun on olosuhteet kunnossa.
Totta, itse olen sähköasentaja ammatiltani niin osaan sanoa että paneelista saa noin 350W kun paistaa täydellä teholla kohtisuoraan paneeliin.
Muoks: Katsoin netistä uusinta faktaa: saa noin 500W kun paistaa optimaalisesti, pinta-ala noin 2,37 neliömetriä. Hintaa paneelilla noin 125€

Eli 6kW maksimiteho vaatii 12 paneelia, 1500€ ja +28 neliömetriä, siihen vielä asennustarvikkeet 700€ ja invertteri 1700€, eli kaikkiaan 3900€
Tasokeräimillä saa siis saman tehon 8 neliömetrin alalta.

Nythän on enään kyse siitä minkälaista lopputehoa lähdetään hakemaan, paljonko maksaa ja onko tilaa?

Itse jotenkin taas kallistuisin vesikiertoisiin järjestelmiin, koska tehoero per neliö on noinkin suuri.
Toki kustannukset vaikuttavat. Koetan etsiä niitä ennen kuin painan "lähetä vastaus" nappia tuosta ala-oikealta.

Savosolarin hintoja en löytänyt, Jäspi myy omaa pakettiaan taloon.com:ssa 5835€ hintaan, tässä kolme keräintä 6 neliömetriä, ehkä savosolarin keräimet? Hinta ei ainakaan ole kiina-hinta. Mukana tulee kiinnikkeet, eristeet, lämmönsiirtonesteet, paisuntasäiliö ja latauspaketti sekä liittimiä.
Jos tästä karkeasti ajatellaan että neliöhinta olisi 972,5€, niin tuo kahdeksan neliötä maksaisi 7780€.

Tämä lopputulos taas saa leuan loksahtamaan, tuplahinta!
Mutta pinta-alaa jää 20 neliömetriä enemmän vapaaksi.
Toisaalta tulee vuotoriskit vesikiertoisessa.
Mutta vesikiertoinen toiminee paremmin myös epäsuorassa valossa ja pilvisellä kelillä?
Toisaalta sähköisellä on helppo hallita kiehuntaa, vääntää vain kytkimestä.

Lasketaan hieman lisää:
Jos keräinten teho on 6kW/8m^2, niin tuolloin yhden keräimen neliö-teho on 750W/neliömetri.
Tuosta saadaan että 750W = 972,5€ eli 1W maksaa 1,29€/W
Sama aurinkopaneeleilla on 6kW/28m^2=214W/neliömetri ja 3900€/6kW=0,65€/W

Tärkeintähän on tietysti se että kuinka paljon tulee alkutalvesta, talvella ja lopputalvesta lämpöä vs sähköä.
 
Pakko vielä jatkaa tähän: Auringon säteilyteho on pikaisen haun mukaan noin 1000W/neliömetri, kun aurinko paistaa kohtisuoraan.
Kieltämättä erittäin hyvä talteenotto neliömetriltä tasokeräimellä.

En osaa sanoa että onko epärealistisen hyvä, mutta ehdottomasti hyvä.

Osaako kukaan muu ottaa kantaa?

Lähtötiedothan ovat niitä minkä "oikeellisuus" kallistelee kuppia herkästii suuntaan jos toiseen.
 
Pahoittelen että olen kokoajan äänessä, täältä löytyi tehotietoa.

Siellä sanotaan että tuotto voisi olla 450kWh/neliö/vuosi.
Tästä nyt jos laskee että aurinkoisina päivinä on sähkönhinta edullista, tai ei nyt ainakaan kalleinta, ajatellaan vaikka 10c/kwh.
Niin saadaan että vuodessa neliöstä keräinpinta-alaa voi hyötyä enintään 45€...
Kahdeksan neliön paneeleilla 360€ per vuosi. (Toki kylminä päivinä tuotto on arvokkaampaa, mutta tuo 10c/kWh tasapainottaa)

Sama sähköpaneelilla: täältä tiedot.
8kWp paneelisto tuottaa 6400kWh vuodessa, eli tuotto vuodessa on 800 kertaa paneelitehon
Tästä saadaan että 214W neliöteholla paneeli tuottaa vuodessa 171,2kWh
Eli neliömetriltä saatava säästö olisi 17,12€/vuosi.

Tästä päästään kokonais-päätelmässä hieman eteenpäin:
Aurinkokeräimet tuottavat (45€/17,12€=2,628) 2,6 kertaa tehokkaammin kuin paneelit.

Toisaalta ylimitoitetun kohteen kohdalla mainitaan että tuotto olisi keräimellä vain 250kWh/neliö/vuosi.
Mutta silloinkin 250/171,2=1,46kertainen keräimen hyväksi.

Jotta keräin olisi ehdottomasti "parempi" kuin paneelit, tulisi olla varma että tuotto olisi yli kaksinkertainen verrattuna paneeleihin.
Tällöin voitaisiin ajatella että keräimet maksavat itseään nopeammin takaisin kuin paneelit.

Tämä kaikki ei tosin vieläkään vastaa kysymykseen että paljonko keräin antaa vs. paneeli talvella, alku- tai lopputalvesta.
 

savonhumu

Member
Hyvää pohdintaa👍👍
Yksi muuttuja vielä lisää, korjatkaa jos olen väärässä. Tasokeräimet ei käsittääkseni kulu nomaali käytössä, mutta sähköpaneeleissa tulee ajan mittaan "kulumista" eli tehot pienenee jos katsotaan vaikka 15v aikajänteellä?

Mikäli näin on niin tälläkin on merkitystä tma:ta laskettaessa..

Loivalla kattoasennuskulmalla voi käytännössä unohtaa marras-helmikuun tuotot. Aurinko ei osu paneeleihin niin ei tule tuottoakaan, oli sitten keräimet tai sähköpaneelit. Lumien putsaus lisäksi. Itse käyn yleensä helmikuun loppupuolella putsaamassa keräimet näkyviin katolla ja sen jälkeen ne käytännössä pysyvät auki itsestään.
 

Mekaniker

Well-known member
Yksi muuttuja vielä lisää, korjatkaa jos olen väärässä. Tasokeräimet ei käsittääkseni kulu nomaali käytössä, mutta sähköpaneeleissa tulee ajan mittaan "kulumista" eli tehot pienenee jos katsotaan vaikka 15v aikajänteellä?
Tasokeräimet kuluu (valitettavasti), tiivisteet sekä lämpöeriste. Keräimen sisään muodostuu ajan myötä kosteutta ja se tuhoaa keräinpinnat. Riippuen putkiston tekotavasta niin lämmönsiirtoneste on vaihdettava 5v<->10v välein ja nykymääräyksen mukaan ne on hävitettävä EkoKem.llä...
Tämän talon keräimet ovat jo olleet paikalla yli 20v ja pientä huollettava löyty aina joka kevät, säädin pitäisi vaihtaa uuteen mutta sen myötä pitää uusia pumppukin noudattamaan 10V säätöä= maksaa enemmän mitä tuottaa säästöä parissa vuodessa:censored:
 

savonhumu

Member
Tasokeräimet kuluu (valitettavasti), tiivisteet sekä lämpöeriste. Keräimen sisään muodostuu ajan myötä kosteutta ja se tuhoaa keräinpinnat. Riippuen putkiston tekotavasta niin lämmönsiirtoneste on vaihdettava 5v<->10v välein ja nykymääräyksen mukaan ne on hävitettävä EkoKem.llä...
Tämän talon keräimet ovat jo olleet paikalla yli 20v ja pientä huollettava löyty aina joka kevät, säädin pitäisi vaihtaa uuteen mutta sen myötä pitää uusia pumppukin noudattamaan 10V säätöä= maksaa enemmän mitä tuottaa säästöä parissa vuodessa:censored:
Kyllä tämäkin on varmasti totta, itsellä niin "tuoreet" vielä ettei 12vuoden aikana ole vielä tullut ongelmia/tehonalenemaa. Kerran olen vaihtanut nesteet uusiin ja ainakin täälläpäin saa kaikki yksityistalouden nestemäiset ja monet muutkin ongelmajätteet viedä veloituksetta jäteasemalle👍
 

maanma

energiaonnellinen
Sähköpaneeleilla lämpöä tuotettaessa ei tarvita invertteriä. VDC voi kytkeä suoraan kattilavastukseen - vaikka vain yhteen kolmesta. Ylilämpösuojan kautta silloin erillisellä SSRllä. Jännitteen olisi hyvä olla sama kuin VAC käytössä .
 
Käsittääkseni aurinkopaneelien kanssa olisi hyvä olla jokin optimointi välissä.
Siitäpä tuli tähän hyötysuhteeseen uusi kaari, ainakin vertailun osalta:
Nimittäin tuota ylimääräistä sähköä kesällä voi myydä verkkoon päin jos ja kun varaaja on täynnä.
Keräimillä sitä mitä vielä tulisi ei saisi mihinkään tungettua...

Tosin tuota pitää kyllä verrata tuon vaatimaan pinta-alaan, ero on käsittämättömän huima.
Itse ehkä toteuttaisin keräimillä sen verran lämmitystä että riittää avuksi alku- ja lopputalvesta.
Mikäli saisin joskus todella ison varaajan rakennettua (siis satoja kuutioita), niin sitten keräimiä lisää, muuten paneeleita.

Paljon tosin on kiinni hinta-hyöty-suhteesta.

Vielä puuttuu vertailuteho, eli siis wateissa keräimen ja tyhjiökeräimen teho.
Vuosittaista energiamäärää kyllä kerrotaan, mutta ei tehoa per neliömetri.

Savonhumun tekstistä se saatiin laskettua olevan 750W, mutta missään virallisimmissa dokumenteissa ei mistään tehosta puhuta.
Toki voidaan saivarrella että missäspäin maailmaa ja missä olosuhteissa se pitäisi tehdä, mutta vastaus on: samoissa olosuhteissa kun aurinkopaneelitkin. 1000W neliötehon aurinkoa vastaavalla säteilytehon alla kohtisuoraan.
Tätä tietoa ei vain harmillisesti tunnu löytyvän, tai sitten se on joissain spekseissä jonkin kreikkalaisen fii-symbolin takana tjms.
 

varikonniemi

Active member
Taso ja tyhjiöputki keräimet tuottaa yhtenevästi vuositasolla.

Olisko ollut tyhjiö aavistuksen enemmän talvella. Ottokulma on laajempi ja eristys parempi.
aivan, siksi taso jos tarvii paljon jatkuvasti, ja TP jos lämmittää OK taloa jolloin sitä lämpöä tarvii lähinnä muulloin kuin kesällä. Ja TP jos ei ole järkäle varaaja selvitäkseen kesän pitkien pilvijaksojen yli.
 

savonhumu

Member
aivan, siksi taso jos tarvii paljon jatkuvasti, ja TP jos lämmittää OK taloa jolloin sitä lämpöä tarvii lähinnä muulloin kuin kesällä. Ja TP jos ei ole järkäle varaaja selvitäkseen kesän pitkien pilvijaksojen yli.
Ei se ihan näin joko/tai asia ole mustavalkeesti.
kyllähän tasoillakin lämmittää OK taloa muuloinkin kun kesällä. kaikilla ei ole patteriverkkoa niin hyvin onnistuu jo maaliskuussakin lämmönteko päälämmityksen rinnalla ja toisessa päässä syys-lokakuussa niin minusta ei voi yleistää että onnistuu vain kesällä🫡

Patteriverkkoon kun tehdään lämpöä marras-maaliskuussa niin ei se tyhjiöputkikaan tyhjästä määrääsä enempää tee vaan päälämmitysmuoto hoitaa enimmäkseen hommaa ja aurinko korkeintaan tukee lämmitystä kun paistetunteja ei yksinkertaisesti ole tarjolla tarpeeksi.. toki massiivisella putkimäärällä saadaan silloinkin jotain mutta mikä on tma silloin.

Kesällä piisaa molemmista keräinmalleista riittävästi ja harmaanakin päivänä, ainakin laadukas tasokeräin tuottaa sen verran että harvassa on vastustunnit vaikka ois pitkäkin pilvinen jakso. Ei tarvitse auringon näkyä, riittää että hiukan ohenee pilviverho niin saavutetaan riittävä lämpötilaero pumpun käynnistymiseen. Mulla on yleensä vastus käännetty kokonaan pois päältä toukokuun alusta elokuun loppuun. Muuloin vastus on mukana varalta/tukena ettei tule hellasäröä jos joskus ei tuliskaan "riittävän" kuumaa hanasta.

Onko 1m3 järkälevaraaja jos puulämmityksissä puhutaan 2-5m3 varaajista normaaleina?
aurinkohommiin 0.5-1m3 on mielestäni hyvinkin normaali/suositeltava koko niin on tilavuutta mihin viedä lämpöä ja reagoi kuitenkin oikealla lataustavalla nopeasti eli saadaan käyttövedet yläosaan tehokkaasti ja matalat lämmöt alas.
 
Viimeksi muokattu:

varikonniemi

Active member
jos verrataan saman tehon taso vs. tp keräimien toimintaa niin onse selvä, että TP tuottaa enemmän talvella ja pystyy lämmittää lämpimämmäksi kesällä pitkän aurinkojakson aikana. Vaikka mahdollinen vuosituotto on sama.

Siksi talvituotto ja "oikein kuumaksi lataaminen että pääsee pidemmän pilvikauden yli" mitä mainitsin viime viestissä argumentteina.

edit: järkälevaraajan koko on tietenkin suhteutettu käyttöpaikan luonteeseen. Mun kommentissa oli idea että "jos on tarpeeks iso varaaja, ei väliä mitä tapahtuu muutaman kuukauden aikana" ja tuotto tasottuu viikkojen ja kuukausien yli niin että aina menee hyvällä hyötysuhteella varaajaan, ja sieltä riittää tarpeeks kunnes on taas paljon aurinkoa saatavilla. Eli se tasokeräimen 40 asteinen vesi jota se tuottaa hyvällä hyötysuhteella riittää talon lämmitykseen isosta varaajasta, kun TP keräimen tekemä 80 asteinen vesi puolet pienemmässä varaajassa.
 
Viimeksi muokattu:

savonhumu

Member
jos verrataan saman tehon taso vs. tp keräimien toimintaa niin onse selvä, että TP tuottaa enemmän talvella ja pystyy lämmittää lämpimämmäksi kesällä pitkän aurinkojakson aikana. Vaikka mahdollinen vuosituotto on sama.

Siksi talvituotto ja "oikein kuumaksi lataaminen että pääsee pidemmän pilvikauden yli" mitä mainitsin viime viestissä argumentteina.

edit: järkälevaraajan koko on tietenkin suhteutettu käyttöpaikan luonteeseen. Mun kommentissa oli idea että "jos on tarpeeks iso varaaja, ei väliä mitä tapahtuu muutaman kuukauden aikana" ja tuotto tasottuu viikkojen ja kuukausien yli niin että aina menee hyvällä hyötysuhteella varaajaan, ja sieltä riittää tarpeeks kunnes on taas paljon aurinkoa saatavilla. Eli se tasokeräimen 40 asteinen vesi jota se tuottaa hyvällä hyötysuhteella riittää talon lämmitykseen isosta varaajasta, kun TP keräimen tekemä 80 asteinen vesi puolet pienemmässä varaajassa.
Sulla on jotenkin jumittanut ajatus että tasoilla ei voi tuottaa kuumempaa kuin matalalämpöistä?

Maaliskuussakin saadaan 60+ lämpöjä kovilla virtauksilla niin pikkusen tulee ns läpiä päähän osissa väittämissä. Minä sen takia hiukan pullikoin vastaan näissä hommissa kun minusta sinä jaat joiltakin osin virheellistä mutuilua tasokeräimien toiminnasta.

Minulla on mitattua dataa ja kokemusta tasokeräimistä omassa järjestelmässä yli 10v ajalta eli pohjaan väitteeni kokemusperäiseen tietoon aiheesta. Sinä esität väitteesi tasokeräimistä vailla kokemuspohjaa ja luot käsitystä että keräimet ei sovellu kuin matalalämpöiseen lattialämmitys käyttöön vaikka tosiasiassa ne käyvät pääasialliseksi lämmönlähteeksi huhti-syyskuu välille myöskin käyttöveden tekoon👌

Patterilämmitykseen tp keräimet on luultavasti käypäsemmät mutta eikös tehokkuus ole periaatteessa samalla tasolla vrt tasokeräimet ja lattialämmitys? Varaajassa loppuu puhti patteripiiriin siinä kohti missä lattialämmitykselle on vielä useampi kymmenen astetta ylikuumaa.

Edit. Tarkoitan siis että puhtaasti tarve/mitoitusasia kummatko keräinmallit laittaa. Oikein tehtynä saman "ilon" saa molemmista
 
Viimeksi muokattu:

varikonniemi

Active member
Hyvä jos tiedät paremmin kuin aiheesta tehdyt tutkimukset. Ja jos tosiaan luulet tietäväs, niin mikset ole laskenut tuottoa että voisit sanoa muutakin kuin mutua? Ei siihen tarvis kuin tulo, lähtö lämmöt ja virtausnopeus.

Mutta oon tämän kohdannut niin miljoona kertaa ettei enää yllätä, omassa päässä asia näyttää hyvältä, mutta kun alkaa mittaamaan niin se hyvyys olikin itsensä huijaamista. (mulla on tästä kokemusta, ensin kun mittasin oman järjestelmän tehon sain erittäin hyvän tuloksen, sitten tajusin että veden ominaislämpö on parempi kuin kiertävä vesi+glykoli)

Helpoin tapa lähteä tätä purkamaan jos et halua mittausta tehdä lienee löytää edes mainos jossa väitetään tasokeräimen tulevan edes lähelle TP keräintä kun lämpötilaero alkaa nousee sinne 70 asteeseen...

Maaliskuussakin saadaan 60+ lämpöjä kovilla virtauksilla niin pikkusen tulee ns läpiä päähän osissa väittämissä.
minä voin saada milloin tahansa 60+, vaikka ulkona on -100 astetta ja keräimen hyötysuhde on että pudottaa 10 astetta kiertvän veden lämpöä. Tarvii vaan keräimeen menevä vesi olla 70+ asteista.
 
Viimeksi muokattu:

savonhumu

Member
Hyvä jos tiedät paremmin kuin aiheesta tehdyt tutkimukset. Ja jos tosiaan luulet tietäväs, niin mikset ole laskenut tuottoa että voisit sanoa muutakin kuin mutua? Ei siihen tarvis kuin tulo, lähtö lämmöt ja virtausnopeus.

Mutta oon tämän kohdannut niin miljoona kertaa ettei enää yllätä, omassa päässä asia näyttää hyvältä, mutta kun alkaa mittaamaan niin se hyvyys olikin itsensä huijaamista. (mulla on tästä kokemusta, ensin kun mittasin oman järjestelmän tehon sain erittäin hyvän tuloksen, sitten tajusin että veden ominaislämpö on parempi kuin kiertävä vesi+glykoli)

Helpoin tapa lähteä tätä purkamaan jos et halua mittausta tehdä lienee löytää edes mainos jossa väitetään tasokeräimen tulevan edes lähelle TP keräintä kun lämpötilaero alkaa nousee sinne 70 asteeseen...


minä voin saada milloin tahansa 60+, vaikka ulkona on -100 astetta ja keräimen hyötysuhde on että pudottaa 10 astetta kiertvän veden lämpöä. Tarvii vaan keräimeen menevä vesi olla 70+ asteista.
Mulla on kaukolämpömittari kiinni keräinpiirissä. siihen perustan väittämäni, enkä mutuiluun niinkuin teikäläinen tasokeräimien osalta. Aika moni tasokeräinlämmittäjä on tässä ketjussa koittanut tuoda eri tyyleillä esille että "käppyrät" ja käytäntö ei ole niin yksoikoista kun esität ja lopputulos on aina että homma kääntyy "jankkaamiseks" jossa varikonniemi on oikeassa ja muut väärässä.

Tp keräimen paremmuutta korkeissa lämpötiloissa en ole kiistänyt missään vaiheessa kun luet ajatuksella mitä olen kirjoitellut, vain muutamia muita väitteitä vuodenajoista ja lämmöntuotoista talviaikaan jne.

Foorumilta löytyy useampikin aurinkolämpö countdown ketju jonne monet(minäkin) käyttäjät on käyny kirjaamassa päivä/kuukausi ym tuottoja Ja myöskin aiempia " vääntöjä" samasta aiheesta joissa on kyllä päästy aika erilaiseen lopputulokseen mitä yrität väkisin tässä esittää. Omalta osalta taidan jättää tämän jankkaamisen tähän. #ainakinyritin
 

Liitetiedostot

  • Savosolar-SF-100-03-esite-FIN-WEB (1).pdf
    448.5 KB · Lukukerrat: 118
Viimeksi muokattu:

varikonniemi

Active member
ainoat mitä mä oon sanonu alusta asti on että jos haluaa lämmittää varaajan todella kuumaks, tai saada lämpöä kun ulkona on kylmä eli lämpötilaero on iso, niin putkikeräin on se mikä saa sen aikaan. Muuten tasokeräin on parempi.

Eli ainakin puolet tuosta argumentista sinäkin hyväksyt viime viestin perusteella. Eipä tässä ole paljon enää väiteltävää ennenkuin joku pystyy lisää vertailuja jakaa tuosta lämpötilaero-osasta. (kun et selkeästi hyväksynyt mun linkittämää tutkimusta siitä)
 
Ylös