Aurinkokeräinten hyötysuhde

[Jussi]

Luetaanpa kaaviota:

Keräimeen menee 80 asteinen vesi, ulkona 20 astetta. dT 60 astetta. Tasokeräimen hyötysuhde 0.2 putki 0.3. Eli tässä tilanteessa tarvitsee 50% enemmän speksattua tasokeräintä verrattuna putkikeräimeen että pääsee tasoihin tuotossa.

Keräimeen menee 80 asteinen vesi, ulkona -10 astetta. dT 90 astetta. Tasokeräimen hyötysuhde 0 putkikeräimellä 0.25. Eli tässä tilanteessa tarvitsee äärettömän määrän tasokeräintä verrattuna mihinkä tahansa putkikeräinmäärään että pääsee tasoihin tuotossa.

eikö? Esimerkki oli vain -10 ulkona ja toivottu lämmitys 80 asteiselle vedelle. Jos pakkanen kiristyy tai toive kuumemmalle vedelle esiintyy, niin tasokeräin vain jäähdyttää varaajaa.

Putkikeräin lämmittää kiertoa aina jos on aurinkoa. Ei väliä jos keräimeen menee 90 asteinen vesi ja ulkona on 30 astetta pakkasta, putkikeräin lämmittää silti! Ja vaikka ois 40 asteen pakkanen ja varaajaa halutaan lämmittää 100 asteesta 110 asteeseen paineistetussa järjestelmässä, sekin onnistuu! Tasokeräin vastaavassa? Se jäähdyttää varaajaa erittäin tehokkaasti.

Et taida itekään tajuta yhtään mitään tuosta höpinästäs?

 

[Jussi]

niin tasokeräin vain jäähdyttää varaajaa.

Voisitko vielä ihan omin sanoin kertoa, miten tämä tapahtuu?

 

[rotzi]

Luetaanpa kaaviota:

Keräimeen menee 80 asteinen vesi, ulkona 20 astetta. dT 60 astetta. Tasokeräimen hyötysuhde 0.2 putki 0.3. Eli tässä tilanteessa tarvitsee 50% enemmän speksattua tasokeräintä verrattuna putkikeräimeen että pääsee tasoihin tuotossa.

Keräimeen menee 80 asteinen vesi, ulkona -10 astetta. dT 90 astetta. Tasokeräimen hyötysuhde 0 putkikeräimellä 0.25. Eli tässä tilanteessa tarvitsee äärettömän määrän tasokeräintä verrattuna mihinkä tahansa putkikeräinmäärään että pääsee tasoihin tuotossa.

eikö? Esimerkki oli vain -10 ulkona ja toivottu lämmitys 80 asteiselle vedelle. Jos pakkanen kiristyy tai toive kuumemmalle vedelle esiintyy, niin tasokeräin vain jäähdyttää varaajaa.

Putkikeräin lämmittää kiertoa aina jos on aurinkoa. Ei väliä jos keräimeen menee 90 asteinen vesi ja ulkona on 30 astetta pakkasta, putkikeräin lämmittää silti! Ja vaikka ois 40 asteen pakkanen ja varaajaa halutaan lämmittää 100 asteesta 110 asteeseen paineistetussa järjestelmässä, sekin onnistuu! Tasokeräin vastaavassa? Se jäähdyttää varaajaa erittäin tehokkaasti.

Jo on kerpeles lvi-suunnittelu mennyt persiilleen jos keräimelle suunniteltu paluu +80C kympin pakkasessa, sillon pitää lattialämmityksen olla melkosen kuumana kun varaajan pohjalla on >+80C.

=
Melekosta sekoilua ja teoria näpertelyä.

 

[varikonniemi]

Jo on kerpeles lvi-suunnittelu mennyt persiilleen jos keräimelle suunniteltu paluu +80C kympin pakkasessa, sillon pitää lattialämmityksen olla melkosen kuumana kun varaajan pohjalla on >+80C.

=
Melekosta sekoilua ja teoria näpertelyä.

Kolmannen kerran, kyse oli vain em. tilanteesta, ei yleistämisestä. Mutta kun huomaat argumenttien loppuvan, tai tajuaa ymmärtäneensä ne väärin, aletaan siirtää keskustelua sivuun aiheesta.

 

[varikonniemi]

Voisitko vielä ihan omin sanoin kertoa, miten tämä tapahtuu?

Siten, että kun hyötysuhde on alle 0 niin keräin jäähdyttää kiertoa.

 

[Jussi]

Siten, että kun hyötysuhde on alle 0 niin keräin jäähdyttää kiertoa.

Minä en kyllä keksi, miten tuo saataisiin aikaan. Ei mun systeemissä muuten ku jättämällä pumpun käymään yölläkin tai sillon ku kerääjä on varaajaa kylmempi. Ja se vaatii jo vian ohjaukseen.

 

[varikonniemi]

Minä en kyllä keksi, miten tuo saataisiin aikaan. Ei mun systeemissä muuten ku jättämällä pumpun käymään yölläkin tai sillon ku kerääjä on varaajaa kylmempi. Ja se vaatii jo vian ohjaukseen.

Sillä, että tasokeräimeen menevä vesi on yli 90 astetta lämpimämpi kuin ulkoilma, nolla tuulella. Jos tuulee, niin lämpötilaero sen saavuttamiseksi pienenee huomattavasti tasokeräimessä, putkikeräimessä ei juurikaan.

Toki jos ohjaus ottaa kaiken huomioon, niin siinä tilanteessa se lopettaa veden kierrättämisen vaikka aurinko paistas täysillä.

Tosta kaaviosta on helppo todentaa soveltuuko taso vai putkikeräin paremmin omaan tarpeeseen, jos useammin on alle 35-40 astetta lämpötilaero, niin taso, muuten putki.

Ja tämä liittyy usein siihen onko talon lämmitys varaajan yläosasta patterikierron kautta niinkuin mulla, vai keski/alaosasta lattialämmityksen kautta joka käyttää kaiken matalalämpösen veden mitä tasokeräin tykkää tuottaa, ilman että käyttövesi jäähtys alle 60 astetta.

 

[Jussi]

Sillä, että tasokeräimeen menevä vesi on yli 90 astetta lämpimämpi kuin ulkoilma, nolla tuulella. Jos tuulee, niin lämpötilaero sen saavuttamiseksi pienenee huomattavasti tasokeräimessä, putkikeräimessä ei juurikaan.

Toki jos ohjaus ottaa kaiken huomioon, niin siinä tilanteessa se lopettaa veden kierrättämisen vaikka aurinko paistas täysillä.

Tosta kaaviosta on helppo todentaa soveltuuko taso vai putkikeräin paremmin omaan tarpeeseen, jos useammin on alle 35-40 astetta lämpötilaero, niin taso, muuten putki.

Ja tämä liittyy usein siihen onko talon lämmitys varaajan yläosasta patterikierron kautta niinkuin mulla, vai keski/alaosasta lattialämmityksen kautta joka käyttää kaiken matalalämpösen veden mitä tasokeräin tykkää tuottaa, ilman että käyttövesi jäähtys alle 60 astetta.

Toi sun kuvailema tai kuvittelema tilanne on täysin mahdoton, ei sitä käytännössä synny ikinä.
Keräimen luovuttava kierukka on alhaalla varaajassa, ja vaikka pytty olis yli 80 asteinen kokonaan, niin vielä se vesi katolla lämpiää niin paljon, että alle 4 asteen sammutusehto ei täyty lämpöerossa. Tokihan sen teho tippuu olemattomaksi, kun ei ole enää mihin luovuttas lämpöö. Mutta kuka tarvii vielä enemmän? Tai eihän tässä ollu edes tarpeesta kyse, vaan siitä että keräin jäähdyttää varaajaa... Ei pysty, koska systeemi sammuu jos keräin alle 4 astetta lämpösempi ku varaaja.
Miten toi voi olla noin vaikee tajuttava?

 

[maanma]

Minulla on ohjaimessa erikseen toiminto, joka altiivisena ollessaan kierrättää nestettä yöllä, jos varaajan lämpö on yli maksimin. Ei ole vaikea uskoa että silloin mennään negatiiviseen suuntaan.

 

[Savonius]

Mikä on maksimilämpö ja miksi, varaajassasi.

 

[maanma]

80 tai 90 astetta en muista kumpi. Se on raja ohjaimessa. Varaaja ei ole ohjaimen sukua.

 

[Jussi]

80 tai 90 astetta en muista kumpi. Se on raja ohjaimessa. Varaaja ei ole ohjaimen sukua.

Edelleen jatkan kysymällä, miksi ihmeessä?

 

[VPJ]

80 tai 90 astetta en muista kumpi. Se on raja ohjaimessa. Varaaja ei ole ohjaimen sukua.

Jos keräimiltä tulevassa linjassa on venttiileitä jotka kestävät vain 95c lämmön niin silloin parempi katkaista kierto kuin rikkoa venttiilin tiivisteet.
Sitä ennen voi lisätä virtausta pumpusta joka myös laskee lämpöä. Minun tapauksessani voin valita vielä kuinka monen kierukan kautta neste kulkee. Tänä kesänä ei muutaman kesäkuun päivän jälkeen ylilämpöongelmaa ei ollutkaan, 1800 litraa 94c vettä illalla = lasten kahluualtaaseen mahtui hyvin.

 

[varikonniemi]

Toi sun kuvailema tai kuvittelema tilanne on täysin mahdoton, ei sitä käytännössä synny ikinä.
Keräimen luovuttava kierukka on alhaalla varaajassa, ja vaikka pytty olis yli 80 asteinen kokonaan, niin vielä se vesi katolla lämpiää niin paljon, että alle 4 asteen sammutusehto ei täyty lämpöerossa. Tokihan sen teho tippuu olemattomaksi, kun ei ole enää mihin luovuttas lämpöö. Mutta kuka tarvii vielä enemmän? Tai eihän tässä ollu edes tarpeesta kyse, vaan siitä että keräin jäähdyttää varaajaa... Ei pysty, koska systeemi sammuu jos keräin alle 4 astetta lämpösempi ku varaaja.
Miten toi voi olla noin vaikee tajuttava?

se että sulla on nerokas ohjain joka osaa lopettaa kierron jos tasokeräin jäähdyttäs varaajaa ei liity alkuperäseen aiheeseen, eli siihen että jos aurinko paistaa ja ulkona on pakkasta, niin tasokeräin silti hyvin nopeasti on negatiivisella hyötysuhteella. Eikä ollenkaan sovellu varaajan kuumaksi lämmittämiseen.

Syy miksi tällä on väliä, on että monella on varaajatilavuus mitoittunut silleen, että jos on täysin lämmin, niin pääsee 2 päivää lämmittämättä talvella, ja muuten joutuu lämmittään joka päivä. Esim mulla. Ja jos lämmität illalla, ja aamulla aurinko paistaa, niin se pohjavesi on niin lämmintä ettei ssiihen saa tasokeräimellä lämpöä juurikaan talteen, eli varaaja ei lämpeä, ja illalla joutuu lämmittämään uudelleen puilla. Tämmösiä tilanteita olen itse kokenut aika monta.

 

[rotzi]

Kellään ei kuulosta olevan kuvattua ongelmaa kuin sinulla @varikonniemi

 

[varikonniemi]

Onse jännä jos et ketjun ekaa viestiä osannut lukea?

Mua ei kiinnosta mielipiteet tai rinkirunkkaus, mä puhun faktoista. Jos on faktoja esittää, niin arvostan sitä. Jos on mutu paskaa, niin en voi muutakun koittaa vastata siihen siihen malliin, että muutkin ymmärtävät miten mutuilua se oli.

Jokainen vähänkään kartalla oleva ymmärtää että ainoastaan minä olen esittänyt tutkittua dataa argumenttieni tueksi. Lukemisen ymmärtäminen näyttää olevan suurin haaste vastaan väittävillä, koska missään vaiheessa ei ole ollut kyse argumentista minun argumentteja vastaan.

edit: jos laittaa tasokeräimet, niin kesällä kannattaa olla alle 65 astetta keräimeen menevä vesi, talvella 35. Jos tämä ei toteudu, niin tarvitset putkikeräimet.

 

[Jussi]

Onse jännä jos et ketjun ekaa viestiä osannut lukea?

Mua ei kiinnosta mielipiteet tai rinkirunkkaus, mä puhun faktoista. Jos on faktoja esittää, niin arvostan sitä. Jos on mutu paskaa, niin en voi muutakun koittaa vastata siihen siihen malliin, että muutkin ymmärtävät miten mutuilua se oli.

Jokainen vähänkään kartalla oleva ymmärtää että ainoastaan minä olen esittänyt tutkittua dataa argumenttieni tueksi. Lukemisen ymmärtäminen näyttää olevan suurin haaste vastaan väittävillä, koska missään vaiheessa ei ole ollut kyse argumentista minun argumentteja vastaan.

edit: jos laittaa tasokeräimet, niin kesällä kannattaa olla alle 65 astetta keräimeen menevä vesi, talvella 35. Jos tämä ei toteudu, niin tarvitset putkikeräimet.

Kyllä noista sun jutuistas on faktat kaukana.

 

[Jussi]

niin tasokeräin silti hyvin nopeasti on negatiivisella hyötysuhteella.

Selitä nyt jo viimein ihan omin sanoin, miten tämä on mahdollista? Jos kerääjään menevä vesi lämpee siellä ja tulee varaajaan kuumempana, niin miten se muuttuu negatiiviseksi hyötysuhteeksi?

 

[rotzi]

Käytännön fakta: Suomessa talvella pakkasella on niin pimiää ja lyhyt päivä että on ihan sama mitä teoriakäyrät näyttää, auringolla ei täällä silloin lämmitellä.

 

[varikonniemi]

Selitä nyt jo viimein ihan omin sanoin, miten tämä on mahdollista? Jos kerääjään menevä vesi lämpee siellä ja tulee varaajaan kuumempana, niin miten se muuttuu negatiiviseksi hyötysuhteeksi?

Miten vaikeata se on ymmärtää?

Tasokeräimen "tuotto" haihtuu ulos rungon kautta tuulen mukaan lisääntyen, sekä ulossäteilynä joka tulee kyseeseen lähinnä lämmönkeräys pintaalalta.

Nämä hukat yhteensä ylittävät 1kW per neliömetri auringonsäteilyn kun lämoötilaero lämmitettävän veden ja ulkoilman välillä on noin 90 astetta. Jos tuulee niin se laskee.

Negatiivinen hyötysuhde on kun keräimeltä palaava vesi on kylmempää kuin sinne menevä vesi. Se tapahtuu helposti tasokeräimellä ja silloin voi vain luottaa keräimen säätölogiikkaan että lopettaa veden kierrättämisen vaikka ois täys auringonpaiste päällä ulkona.