Jos vielä rakennan joskus, niin aurinko tulee olemaan päälämmitysjärjestelmä. Visioissa olisi jo semmoinen kausivaraaja talon alle, että riittäisi suurimmaksi osaksi vuotta. Ei sellainen 150m3 tms. eristetty allas ole mahdoton tehdä suhteellisen kustannustehokkaasti, kerran se vain kirpaisee kun investoi siihen.
-
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Aurinkokeräinten hyötysuhde
- Viestiketjun aloittaja lmfmis
- Aloituspäivämäärä
Sullon varmaan joku hinta-arvio tuolle tuotteelle...
Poikkeus vois vahvistaa säännön... Kuitenkin ei auringosta mitään 'tyypillistä' päälämmitysmuotoa ole Suomeen tulossa ellei pallon asento muutu.
Moro
Paljonko 150 kuutioon on mahdollista käytännössä säilöä lämpöä jos oletetaan "haihtumisen" olevan jotain ja ylin lämpötila vaikka 80 °C ja alin vaikkapa 30 °C että jotain apua olisi lämmitykseen ?
Tarvitsisi tietää kai että paljonko kW:ja talon lämmitys vie vaikkapa 0 °C lämpötilassa.
Saako tällaisesta jotain suuntaviittoja siihen että kuinka tällainen 150 mottinen "varaaja" riittää syksyn lämmityksiin.
Paljonko 150 kuutioon on mahdollista käytännössä säilöä lämpöä jos oletetaan "haihtumisen" olevan jotain ja ylin lämpötila vaikka 80 °C ja alin vaikkapa 30 °C että jotain apua olisi lämmitykseen ?
Tarvitsisi tietää kai että paljonko kW:ja talon lämmitys vie vaikkapa 0 °C lämpötilassa.
Saako tällaisesta jotain suuntaviittoja siihen että kuinka tällainen 150 mottinen "varaaja" riittää syksyn lämmityksiin.
Hiinä ja hiinä, häviöitäkin lienee runsaahkosti... tietty mikä on normi...
Älköön unohdeta sitä glauber suola vaihtoehtoa. Sillä ymmärtääkseni tilavuustarve pienenee olennaisesti.
Ei ymmärtääkseni ole kovin syövyttävää. Melko hyvä saatavuus. Kauan sitten löysin saatavuudeksi alle 500e/tn länsi rannikon satamassa.
Tuollaista voisi harkita johonkin vanhaan öljyn kuljetussäiliöön. Junan tai rekan.
Ei ymmärtääkseni ole kovin syövyttävää. Melko hyvä saatavuus. Kauan sitten löysin saatavuudeksi alle 500e/tn länsi rannikon satamassa.
Tuollaista voisi harkita johonkin vanhaan öljyn kuljetussäiliöön. Junan tai rekan.
Jotain tämän suuntaista rakennetta olen funtsinut. Eli vähän syvempi kaivuukuoppa talolle ja sinne pohjalle reunavahvistettu laatta, melko leveällä anturalla.
Talo EPS harkkorunkoisena ja EPS harkkosokkelin sisäpuolelle samalle anturalle valubetoniharkoista toinen sokkeli. Tuon sokkelin ja EPS harkon väliin joku uretaani eriste tms, mikä kestää lämpöä.
Aurinkokeräimiä voisi olla huomattava määrä ja tuonne kyllä energiaa mahtuisi. Lämpötilat pitäisi jossain max. 70C niin ei ole eristeiden kestävyyden kanssa suurta huolta. Vesieristys voisi olla valubetoniharkkojen ja pohjalaatan ruiskutus jollain säiliöiden pinnoitukseen tarkoitetulla epoksi/tms. aineella.
Talo EPS harkkorunkoisena ja EPS harkkosokkelin sisäpuolelle samalle anturalle valubetoniharkoista toinen sokkeli. Tuon sokkelin ja EPS harkon väliin joku uretaani eriste tms, mikä kestää lämpöä.
Aurinkokeräimiä voisi olla huomattava määrä ja tuonne kyllä energiaa mahtuisi. Lämpötilat pitäisi jossain max. 70C niin ei ole eristeiden kestävyyden kanssa suurta huolta. Vesieristys voisi olla valubetoniharkkojen ja pohjalaatan ruiskutus jollain säiliöiden pinnoitukseen tarkoitetulla epoksi/tms. aineella.
Moro
Mikä ko. rakenteen k-arvoksi tulisi ja paljonko 150 mottisen säiliön häviöt olisivat kuukaudessa jos lämmityskauden alussa eli ihan näinä päivinä olisi veden tms. lämpötila vaikkapa se 80 °C .
Tuolla aiemmin kirjoittelin että se alalämäötila olisi 30 °C ,siinä tapauksessa vettä joutuisi kyllä lämmittämään kun ei sellainen lämpötila riittäisi enään lattialämmityksessäkän.
Mikä ko. rakenteen k-arvoksi tulisi ja paljonko 150 mottisen säiliön häviöt olisivat kuukaudessa jos lämmityskauden alussa eli ihan näinä päivinä olisi veden tms. lämpötila vaikkapa se 80 °C .
Tuolla aiemmin kirjoittelin että se alalämäötila olisi 30 °C ,siinä tapauksessa vettä joutuisi kyllä lämmittämään kun ei sellainen lämpötila riittäisi enään lattialämmityksessäkän.
Kuinkas näin? Meillä on aika uusi (2020) lähes passiivitalo ja menolämpö ei ole koskaan ollut edes 30C. Tosin etelärannikon löysät talvet on tietty toista kuin pohjoisemman talvet.
Tuollaisen varaajan häviöt suuntautuisi pääosin talon suuntaan, eli olisikohan se varsinaisesti häviötä. Lähinnä pienentäisi lattialämmityksen kulutusta. Suurin osa varaajan sivusuuntaisesta kyljestä olisi maan alla, joten EPS harkon + vaikka 100mm SPU:n U-arvo olisi varmasti alle 0,10. Ja maaperän eristyskyky päälle. Alaspäin tuollainen varaaja ei hirmuisesti vuoda lämpöä.
Tuossa kun oli ajatus, ettei aurinko voi olla koskaan PÄÄasiallinen lämmitysjärjestelmä, niin tämmöisen ison varaajan kanssa voisin olla eri mieltä. Vaikka tuolla ei koko talven yli pääsisi, voisi kyllä aika heittämällä sanoa, että kyllä se pääasiallinen lämmitysjärjestelmä silti olisi.
Luonnollisesti tuollaiseen varaajaan kannattaisi ajaa lämpöä myös kun hinnat pörssissä on peräti miinuksella. Että ei ihan pelkällä auringolla tarvitsisi pärjätä.
Toki näin. Mutta jos ei satu olemaan talon alla pohjavesivirtauksia, tuo lämpötilaero ajanmyötä tasoittuu kun se maaperä lämpenee.
Kyllähän tuollaisessa varaajassa häviötä on, mutta eipä se aurinkolämpö paljoa ole maksanutkaan....
Mielestäni tuollainen, vaikka maksaisi sen 25kEUR, voisi olla järkevä, kun ei ole mitään hajoavaa kompuraa tai erityisiä rajoituksia paljonko aurinkolämpöä voi ottaa talteen. Haaveeni olisi, että talo periaatteessa lämpiäisi pelkillä kiertovesipumpuilla, siirtelemällä lämpöä edes takaisin.
Toki puukattila teknisessä tilassa olisi myös namu tämmöisen kanssa, kun voisi haalia kaikenlaista roskapuuta ja poltella surutta menemään pitkiä polttoja.
Siirto maksaa aina kuitenkin...
Lämpöseen käyttöveteen tuo ei riitä...
Jaa'a, mulla on tommonen maalämpönä joka käyttää maassa olevaa lämpöä hyväksi eikä tarvitse varastoida talon alle vettä eikä maksa noin paljon ja varmasti on 'päälämmitysjärjestelmä'.
Onhan näitä ihan mukava pyöritellä teoriatasolla, mutta kuitenkaan en laittaisi koskaan talooni tommosta.
Ihan mielenkiinnosta... paljonko on lämmityksen kulutus vuositasolla kWh? Jos se on tuhansia kWh... niin eipä tässä puhuta sitten mistään kovin innovatiivisesta jutusta.
Onhan MLP:n COP ~5 parasta mitä on kompressoripuolella, mutta ei tuo mitään innostusta ainakaan minussa enää herätä. COP 5 on naurettava jos vertaisi aurinkolämmön COP:iin, mikäli vain sen lämmön saisi talteen isoon lämpövarastoon.
Ja ainakin itselleni tuollainen iso lämpövarasto olisi aivan mielettömän kiinnostava kohde harrastuksille. "Jääkaapin" kokoinen MLP on tylsyyden huipentuma kaikinpuolin. Tosin monelle se on just se paras puoli MLP:ssä.
Viimeksi muokattu:
Kulutus 5-6MWh ja saanto jossain 18-20MWh haminoissa patterilämmityksellä.Ihan mielenkiinnosta... paljonko on lämmityksen kulutus vuositasolla kWh? Jos se on tuhansia kWh... niin eipä tässä puhuta sitten mistään kovin innovatiivisesta jutusta.
Onhan MLP:n COP ~5 parasta mitä on kompressoripuolella, mutta ei tuo mitään innostusta ainakaan minussa enää herätä. COP 5 on naurettava jos vertaisi aurinkolämmön COP:iin, mikäli vain sen lämmön saisi talteen isoon lämpövarastoon.
Ja ainakin itselleni tuollainen iso lämpövarasto olisi aivan mielettömän kiinnostava kohde harrastuksille. "Jääkaapin" kokoinen MLP on tylsyyden huipentuma kaikinpuolin. Tosin monelle se on just se paras puoli MLP:ssä.
Tylsähän se on, ~15v+ ajassa se on kiusannu kerran kun kiertovesipumppu alkoi hiipua...
Juuri tuollainen tylsimys MLP onkin... Mutta tuo kulutus ei tosiaan ole suuri, jos sitä muihin kompuravehkeisiin vertaa. Mutta jos laskee 6MWh kulutuksella, niin se ottaa silti noin 680W ottotehon 24h/365.
Jos periaatetasolla ajattelisi, että kausivaraajan lataus veisi ajoittain 20W ostosähköä (aurinkokeräimistä tai puukattilasta kiertovesipumpulla) ja purkaminen 20W vain lämmityskaudella, niin onhan niistä matkaa MLPn kulutuksiin paljon. Todella paljon.
Niin siis tuossa 5-6MWh on mukana myös LV joka myös pitää tehdä, ei riitä 30C vesi siihen...
No eihän se 30C olisi kuin alalämpötila. Kyllä suurimman osan vuodesta saisi käyttövedenkin tuolla tehtyä. Ja en tosiaankaan siihen usko, että täysin pääsisi lisälämmittämättä tuota varastoa vuoden yli. Kyllä liikkumavara 40C - 80C antaisi myös jo tuhansien kWh puskurin (6000kWh per 150m3).
Sellainen homma vielä tuosta betonialtaasta. Sen vedeneristys menisi hyvin niin, että valaisi pohjalaatan vedenpitävästä betonista. Sitten harkkoseinämät samoin valettaisiin täyteen vesitiiviillä betonilla että siveltäisiin pintaan betonin tiivistysaine. Lopuksi koko allas ruiskuttettaisiin polyurearuiskutuksella (jonka lämmönkesto on 120C).
Muutamien tuhansien eurojen homma ja allas pitäisi kyllä vettä.
Nyt ei puhuta samoista asioista ja taloista.
Nuo mun lukemat on 'vanhasta' ei niin matalaenergiatalosta ja kun puhutaan noista sun 6000kWh lukemien tasoisesta kulutuksesta niin MLP:llä pudotaan todellakin paljon alemmas, luokkaa puolikkaaseen ja cop siellä jossain 5. Ei jää mitään säästettävää.