Suomalaisia tuulivoimapuistoja on rakennettu osin väärin tuuliodotuksin

[Puuha]

ja höpö höpö. suomi on yksi euroopan huonommista maista tuottaa tuulivoimalla energiaa. se on jo sinulle osoitettu mutta jatkat valehtelua asian tiimoilta.

yllättäen ruotsissa on suomea paremmat mahdollisuudet tuottaa tuulivoimaa. johtuisikohan tilastoissa paremmuus siitä?

Kun olen tuota (saksalaista) alkuperäisjulkaisua, niin käsitys joka tulee jo kuvatekstistä vain vahvistuu: Nuo kartat eivät tosiaankaan kerro sitä, mikä on tuulienergian saatavuus kyseisellä alueella, vaan mikä on tuulivoiman tuotto euroina per sijoitettu euro kyseisessä paikassa. Suurin vaikuttava tekijä ei suinkaan ole paikan tuuliolot, vaan paikallinen tukiaistaso. Tuotto on siis hyvä, kun tukiaiset x tuotantomäärä on korkea ja päinvastoin.

Suomessa ei julkaisuaikaan voinut kehua tukiaisten tasolla, mikä heijastuu kartoista.

Vertailemalla toiseen esillä olleeseen globaaliin kartastoon voi todeta, että tilanne ei Suomen rannikoilla ole mitenkään huono Eurooppalaisessa mittakaavalla (ja parempi, kuin Ruotsin pitkällä rannikolla keskimäärin).

nyt kannattaa ensin mennä tutkimaan ruotsin tuuliatlasta ennen kuin enempiä kerrot. sanotaanko niin että ilman tuulta on hankalaa tuottaa energiaa hyvällä hinnalla vaikka kuinka saisi tukiaisia.

edit: jos meinaat että tuotantokustannuksiin vaikuttaa tukiaiset niin olet aika pahasti harhateillä. jos näin olisi pitäisi saksan olla sininen arinkopaneleiden osalta sen vuoksi että siellä tuet ovat käsittämättömän hyvät. näin ei kuitenkaan ole vaan kartta osoittaa juuri sen minkä olemme jo tienneet aikaisemmin että etelä-suomessa aurinkopaneleiden tuottot vastaavat saksan vastaavia.

 

[kotte]

nyt kannattaa ensin mennä tutkimaan ruotsin tuuliatlasta ennen kuin enempiä kerrot. sanotaanko niin että ilman tuulta on hankalaa tuottaa energiaa hyvällä hinnalla vaikka kuinka saisi tukiaisia.

On vaan vaivalloista verrata, jollei viitsi maksaa. Ruotsin atlaksesta saa ilmaiseksi vain Ruotsista ja Suomen atlas ei sisällä kuin Suomen datat. Katselin kumpaakin rinnan Tukholma-Turku-akselilla ja tulin siihen käsitykseen, että Suomessa tuulee paremmin (mikä on vallitsevan tuulensuunnan perusteella muutenkin selvää). Toki Göteborgin-Malmön-akselilla tuulee vähintään yhtä hyvin tai paremmin kuin suurella osalla Suomen rannikosta.

 

[Puuha]

nyt kannattaa ensin mennä tutkimaan ruotsin tuuliatlasta ennen kuin enempiä kerrot. sanotaanko niin että ilman tuulta on hankalaa tuottaa energiaa hyvällä hinnalla vaikka kuinka saisi tukiaisia.

On vaan vaivalloista verrata, jollei viitsi maksaa. Ruotsin atlaksesta saa ilmaiseksi vain Ruotsista ja Suomen atlas ei sisällä kuin Suomen datat. Katselin kumpaakin rinnan Tukholma-Turku-akselilla ja tulin siihen käsitykseen, että Suomessa tuulee paremmin (mikä on vallitsevan tuulensuunnan perusteella muutenkin selvää). Toki Göteborgin-Malmön-akselilla tuulee vähintään yhtä hyvin tai paremmin kuin suurella osalla Suomen rannikosta.

ruotsin kartta on paljon monipuolisempi sillä siellä on kaksi instannsia jotka ovat tutkimukset tehneet usealle eri korkeudelle. myös norjan kartta on saatavilla. muista maista löytää yllättäen heiden tuuliatlaksen ihan googlella käyttäen hakusanana maa "wind atlas". jostain kumman syystä kartan väri muuttuu tuotannolle edullisemmaksi se mukaan mitä suurempaa tuulennopeutta tuuliatlas tarjoaa.

et vielä ottanut kantaa väitteesesi että esitetty kartta tuotantokustannuksiin olisi vaikutuksia tukiaisilla.

 

[denzil dexter]

Ruotsissa on melko isolla alueella luokkaa 2 km vuoria, joiden päällä tuulee enemmän kuin riittävästi. Sitä en tiedä, saako sinne kovin kätevästi piuhoja vedettyä, mutta puhtaasti tuulennopeuden perusteella voisivat olla hyviä paikkoja.

 

[Puuha]

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_power_stations_in_Sweden

siellä on listaa missä ruotsin tuulivoimalat sijaitsevat ja sitä voi sitten vertailla atlaksen kanssa.

 

[kotte]

et vielä ottanut kantaa väitteesesi että esitetty kartta tuotantokustannuksiin olisi vaikutuksia tukiaisilla.

Enkä aiokaan, koska raportti (http://www.ewi.uni-koeln.de/fileadmin/user_upload/Publikationen/Studien/Politik_und_Gesellschaft/2010/EWI_2010-04-26_RES-E-Studie_Teil1.pdf), jossa tuo kuva löytyi kuvatekstin sisältöä googlaamalla esittää asian sillä tavalla, että en ole varma sisällöstä. Samassa yhteydessä kun nimittäin viitataan kansallisiin tukimalleihin ja niistä on vastaava kartta. Lisäksi ko. Kölnin yliopiston yhteydessä toimiva energiatutkimusinstituutti on samoihin aikoihin julkaissut tutkimuksia, joissa uusiutuvan energian tuotantovaihtoehtojen kustannuslaskemamalleja on kuvattu tarkemmin ja maakohtaisesti malli ottaa huomioon niin verot, tukiaiset kuin muitakin kustannuksia (infrastruktuurin käyttökorvaukset jne.).

Kiinnitti vain alun perin huomiotani, että esillä ollut globaali tuulivoiman resurssikartta vaikuttaa olevan ristiriidassa tämän Euroopan alueelle rajoittuvan kartan kanssa niin, että erot suuntaan tai toiseen näiden karttojen välillä näyttävät mielestäni maakohtaisilta.

 

[Puuha]

et vielä ottanut kantaa väitteesesi että esitetty kartta tuotantokustannuksiin olisi vaikutuksia tukiaisilla.

Enkä aiokaan, koska raportti (http://www.ewi.uni-koeln.de/fileadmin/user_upload/Publikationen/Studien/Politik_und_Gesellschaft/2010/EWI_2010-04-26_RES-E-Studie_Teil1.pdf), jossa tuo kuva löytyi kuvatekstin sisältöä googlaamalla esittää asian sillä tavalla, että en ole varma sisällöstä. Samassa yhteydessä kun nimittäin viitataan kansallisiin tukimalleihin ja niistä on vastaava kartta. Lisäksi ko. Kölnin yliopiston yhteydessä toimiva energiatutkimusinstituutti on samoihin aikoihin julkaissut tutkimuksia, joissa uusiutuvan energian tuotantovaihtoehtojen kustannuslaskemamalleja on kuvattu tarkemmin ja maakohtaisesti malli ottaa huomioon niin verot, tukiaiset kuin muitakin kustannuksia (infrastruktuurin käyttökorvaukset jne.).

Kiinnitti vain alun perin huomiotani, että esillä ollut globaali tuulivoiman resurssikartta vaikuttaa olevan ristiriidassa tämän Euroopan alueelle rajoittuvan kartan kanssa niin, että erot suuntaan tai toiseen näiden karttojen välillä näyttävät mielestäni maakohtaisilta.

näitä tutkimuksia voisi olla mukava nähdä jos niistä löytyy karttoja tai vastaavia taulukoita.

 

[Samppa]

Nyt tämä sapelin kalistelu loppuu molempien osapuolten osalta. Siivosin ketjua aika reilulla kädellä, mutta asiasisältöä ei lähtenyt yhtään ;D

 

[Puuha]

itse asiassa lähti toki asiaakin. http://www.windmap.se/ mm. tämä jossa on ruotsin/norjan tuuliatlas. tätä voi käyttää tuuliolosuhteiden vertailuun suomen/ruotsin/norjan välillä ja sieltä löytyy helposti syyt miksi ruotsissa tuulivoima on ottanut "tuulta alleen" paremmin kuin suomessa. olosuhteet ovat huomattavasti paremmat maan kokonaispinta-alan osalta. tämä johtuu sitä että heillä on maastonmuotoja jotka liittyvät läheisesti skandit.

sinänsä sääli että poistit anteron uhkailut, olisin lähtenyt viemään asiaa vähän eteenpäin virallisia teitä, ehkä.

edit: vähän lisätty.

 

[Puuha]

et vielä ottanut kantaa väitteesesi että esitetty kartta tuotantokustannuksiin olisi vaikutuksia tukiaisilla.

Enkä aiokaan, koska raportti (http://www.ewi.uni-koeln.de/fileadmin/user_upload/Publikationen/Studien/Politik_und_Gesellschaft/2010/EWI_2010-04-26_RES-E-Studie_Teil1.pdf), jossa tuo kuva löytyi kuvatekstin sisältöä googlaamalla esittää asian sillä tavalla, että en ole varma sisällöstä. Samassa yhteydessä kun nimittäin viitataan kansallisiin tukimalleihin ja niistä on vastaava kartta. Lisäksi ko. Kölnin yliopiston yhteydessä toimiva energiatutkimusinstituutti on samoihin aikoihin julkaissut tutkimuksia, joissa uusiutuvan energian tuotantovaihtoehtojen kustannuslaskemamalleja on kuvattu tarkemmin ja maakohtaisesti malli ottaa huomioon niin verot, tukiaiset kuin muitakin kustannuksia (infrastruktuurin käyttökorvaukset jne.).

Kiinnitti vain alun perin huomiotani, että esillä ollut globaali tuulivoiman resurssikartta vaikuttaa olevan ristiriidassa tämän Euroopan alueelle rajoittuvan kartan kanssa niin, että erot suuntaan tai toiseen näiden karttojen välillä näyttävät mielestäni maakohtaisilta.

mielestäni on aika selviö ettei tuotantokustannuksissa ole tukiaisia missään muodossa huomioitu kyseisessä kartassa. ainoa vain että kuvasta puuttuu off-shore alueet jotka olisivat myös mielenkiintoisia tuotantokustannusten osalta.

edit: lisätään niiden iloksi jotka haluavat tietoa tuuliatlaksen käytöstä ja sen mahdollisuuksista tarkastella mahdollisia tuottoja paikka kohtaisesti. korjauskertoimilla virhemarginaalit näyttävät olevan keskimäärin 10% luokkaa suuntaan jos toiseen sisältäen myös suuria heittoja riippuen ihan käytettävästä arvioinnista. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/71224/Tuulivoiman%20tuotantotilastojen%20vertailu%20tuuliatlaksen%20ennusteisiin__Final__.pdf?sequence=1

edit2: tuuliatlaksen sivuilla on myös geostrofinen tuuli kartta jonka mallennuskorkeus on n. 1-1,5km (korkeus määrittyy 850 hPa mukaan) suomen olosuhteissa vuosilta 1971-2000.

tuon tämän siksi esille että monasti tuulisuutta käsitellään juuri geostrofisella keskituulella joka määrittyy kovin korkealle ja ne olisi korjauskertoimilla ensin tuotava vertaivalle tasolle maaston mukaan. vasta tällöin päästään tarkasti vertailemaan.

 

[Puuha]

lisätään vielä maailmanlaajuinen energiaatlas useammalle uusiutuvalle energialle. http://irena.masdar.ac.ae/

 

[avensi]

https://www.saapalvelu.fi/helsinki/tilastot/kuukausitilastot/

 

[Puuha]

https://www.saapalvelu.fi/helsinki/tilastot/kuukausitilastot/

ei pääse kauheasti tuulivoiman tuotoilla keulimaan hki:ssä mittauspisteessä. keskimääräinen tuulennopeuden ollessa pääasiassa alle 3,4m/sek jolloin useat myllyt vasta käynnistyvät. toki kysymysmerkiksi jää mittauskorkeus, sitä en äkkiseltään löytänyt.

 

[arinko 111]

Faktaa löytyy tästä.
Suomen Tuuliatlaksen mukaan, Helsingin edustalla on erittäin hyvät edellytykset tuottoon tuulivoimalla.
Tässä aloitus sivussa tammikuu ja 50m korkeudelta, jota väitetty huonoimmin tuottavaksi, joka ei pidä paikkaansa.
Päinvastoin talvikuukaudet parhaita tuottokuukausia, näillä leveys asteilla, kun energian tarve suurin.
Tässä 50m korkeudesta tammikuussa ja löytyy eri kuukaudet ja korkeudet.

http://www.tuuliatlas.fi/nopeus/

Nykyaikaisten tuulivoimaloitten tornit asennetaan napa korkeuteen 100-150m ja siivet käyvät korkeudessa n 150-250m.

200 metrin korkeudelta tehot tammikuussa;

http://www.tuuliatlas.fi/nopeus/index.html?Month=1&Level=200

 

[Puuha]

6,5-7m/sek. 50 metriin.

kaikki on niin suhteellista. kannattaa muistaa vaika siivet käyvät korkealla vaikuttaa eri tuulennopeus eri aloihin pyörähdys pinta-alalle. alhaalla jopa hidas tuulennopeus jarruttaa.

 

[arinko 111]

6,5-7m/sek. 50 metriin.

kaikki on niin suhteellista. kannattaa muistaa vaika siivet käyvät korkealla vaikuttaa eri tuulennopeus eri aloihin pyörähdys pinta-alalle. alhaalla jopa hidas tuulennopeus jarruttaa.

Mitähän nyt tarkoitat, kommentillasi, kun esitin faktaa Suomen Tuuliatlaksella ?

50 metriin ei ole asennettu enää vuosiin.., vaan 100-150 metrin napakorkeuksiin, kun on asia tutkittu,
miltä korkeudelta tehoja saadaan.

200 metrin korkeudelta, koko Suomen rannikkoalue on erittäin hyvää tuotto aluetta, tammikuussakin..
ja sisämaassakin suurelta osin;

http://www.tuuliatlas.fi/nopeus/index.html?Month=1&Level=200

 

[Wussy]

200 metrin korkeudelta tehot tammikuussa;

Ottamatta mihinkään muuhun kantaa..
Mittasuhteisiin kuitenkin tämän verran.

 

[Puuha]

50 metrin korkeudessa tuulennopeus on tuuliatlaksen mukaan 6,5-7 metriä sekunnissa vastaavasti 200 metrissä 11,5-12metriä sekunnissa. kun vielä otetaan pari otantaa näiden väleiltä voidaan alkaa laskemaan ison voimalan tuotto keskimäärin kk. toki myös pitää ottaa huomioon korjauskertoimet jotka riippuvat sijainnista.

tuulen vaikutus on eri jokaiselle neliölle mitä pyörähdysalalla on. mitä alemmas mennään tuulen nopeuden hidastuminen jopa alkaa jarruttamaan pyörimistä jos ero on riittävä. mitä suuremmasta pyörähdyspinta-alasta on kyse sitä suuremmat vaikutukset ovat.

näin äkkiseltään voidaan todeta jo ilman laskemista ettei helsingin edusta ole huonoin mutta ei se mikään paras paikka ole.

 

[arinko 111]

50 metrin korkeudessa tuulennopeus on tuuliatlaksen mukaan 6,5-7 metriä sekunnissa vastaavasti 200 metrissä 11,5-12metriä sekunnissa. kun vielä otetaan pari otantaa näiden väleiltä voidaan alkaa laskemaan ison voimalan tuotto keskimäärin kk. toki myös pitää ottaa huomioon korjauskertoimet jotka riippuvat sijainnista.

tuulen vaikutus on eri jokaiselle neliölle mitä pyörähdysalalla on. mitä alemmas mennään tuulen nopeuden hidastuminen jopa alkaa jarruttamaan pyörimistä jos ero on riittävä. mitä suuremmasta pyörähdyspinta-alasta on kyse sitä suuremmat vaikutukset ovat.

näin äkkiseltään voidaan todeta jo ilman laskemista ettei helsingin edusta ole huonoin mutta ei se mikään paras paikka ole.

No edes pientä.. parannusta, lausuntoosi !

 

[Puuha]

50 metrin korkeudessa tuulennopeus on tuuliatlaksen mukaan 6,5-7 metriä sekunnissa vastaavasti 200 metrissä 11,5-12metriä sekunnissa. kun vielä otetaan pari otantaa näiden väleiltä voidaan alkaa laskemaan ison voimalan tuotto keskimäärin kk. toki myös pitää ottaa huomioon korjauskertoimet jotka riippuvat sijainnista.

tuulen vaikutus on eri jokaiselle neliölle mitä pyörähdysalalla on. mitä alemmas mennään tuulen nopeuden hidastuminen jopa alkaa jarruttamaan pyörimistä jos ero on riittävä. mitä suuremmasta pyörähdyspinta-alasta on kyse sitä suuremmat vaikutukset ovat.

näin äkkiseltään voidaan todeta jo ilman laskemista ettei helsingin edusta ole huonoin mutta ei se mikään paras paikka ole.

No edes pientä.. parannusta, lausuntoosi !

kannattaa opetella laskemaan ensin isojen voimaloiden tehot. vihiä saat jo lainaamastasi viestistä.