Suomalaisia tuulivoimapuistoja on rakennettu osin väärin tuuliodotuksin

[Puuha]

onko jollain sattunut silmiin tällainen uutinen viimepäiviltä? jäi vain vähän kaivelemaan että mikä uutisessa oli sisällön osalta se ajatus.

Epäilemättä ideana on tarjota TAMU-kytkentäsäätimelle sellainen erityinen (ja uusi) säätömoodi, jossa roottorin pyörintänopeutta voidaan varioida verkon stabiloimiseksi. Stabilointihan tapahtuu lisäämällä tai vähentämällä generaattorin tuottoa hetkeksi, ulkoa annetun laajempiin verkkomittauksiin perustuvan käskyn mukaan. Vesi- ja lämpövoimaloissahan tämä tehdään avaamalla/sulkemalla ohjainsiivistöä tai lisäämällä/vähentämällä kaasua tms.

Tuulivoimalassa saman saa aikaan riittävän kovalla tuulella lisäämällä tai vähentämällä lapakulmia (jolloin nimellisteho voidaan hetkeksi ylittää ilman, että generaattorin käämit ehtivät kuumeta liiaksi). Myös voisi ajatella koneiden ns. pyörivän massan tehostamista "vipuamalla", eli hetkeksi saa lisää tehoa jarruttamalla roottoria enemmän kuin siivet antavat vääntöä, mutta roottori tietenkin hidastuu samalla koko ajan. Tuskinpa tästä on kumminkaan kyse(?).

Sen sijaan tuossa saattaa olla sellainen säätömoodi, joka pyrkii tasoittamaan voimantuottoa antamalla roottorin välillä kiihtyä ja sitten taas hidastua. Puuskaisen tuulen aiheuttama tuoton vaihtelu siis säilötään hetkeksi roottorin, vaihteiston ja generaattorin pyörimisenergiaksi, jolloin puhurin aikana nopeus kasvaa ja kun tuuli hellittää hetkeksi, se laskee. Hieman pitemmän aikavakion määräämänä tuottoa täytyy tietenkin silti säätää niin, että pyörintänopeus ei pääse ryömimään liian kauas sääolojen mukaisesta tavoitteesta. Kovalla tuulella tuo on erityisen helppo toteuttaa (lapakulmasäädön tukemana), koska kaikkea energiaa ei muutenkaan voida hyödyntää ylikuumenemisen estämiseksi. Onneksi noissa tilanteissa myös säädön merkitys on suurimmillaan verkon stabiilisuuden varmistamiseksi.

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/epatasaisesta+tuotannosta+parjattua+tuulivoimaa+voikin+kayttaa+sahkoverkon+tasapainottamiseen/a1025450

eli suoralla kytkennä voi suoraan vaikuttaa verkon heittelyihin ilman elektroniikkaa ja tamulla voidaan sitten tarvittaessa ajaa hetken nimellistehoa isommalla kuormalla. tämä kuitenkin vaatii sen että vanhempiin tamuohjattuihin pitää vaihtaa ohjaushilut että niitä voidaan käyttää verkon tasapainottamiseen realiaikaisesti.

käytännössä tämä tarkoittaa sitä että kun ylituotantoa on on myös mylly pysäytettävä. tämä on käsittääkseni vaatimuksena jo saksassa uusissa tuulivoimaloissa valmiutena mutta sen käytöstä en tiedä onko jo aktiivisessa käytössä..

 

[Puuha]

http://yle.fi/uutiset/tuulivoimayhtio_varautuu_jattilaskuun/7638953

n. 7 vuotta vanhat myllyt on tiensä päässä ja vaasassa porissa n. 12 vuotta vanhat myllyt olivat tiensä päässä. ei näytä kovin vahvalle bisnekselle.

http://yle.fi/uutiset/ajos_ja_roytta_havisivat_kisan_tuulivoiman_kokeilutuesta/7642087

 

[kotte]

http://yle.fi/uutiset/tuulivoimayhtio_varautuu_jattilaskuun/7638953

n. 7 vuotta vanhat myllyt on tiensä päässä ja vaasassa n. 12 vuotta vanhat myllyt olivat tiensä päässä. ei näytä kovin vahvalle bisnekselle.

http://yle.fi/uutiset/ajos_ja_roytta_havisivat_kisan_tuulivoiman_kokeilutuesta/7642087

Tuo Kemin tapaushan  ei ainakaan riipu tuulivoimasta sinänsä, vaan konkurssiin jo menneen kotimaisen valmistajan uuden 3kW:n myllytyypin epäonnistumisesta ainakin ensimmäisen tuotantosarjan osalta. Vastaavanlainen on tilanne esimerkiksi ydinvoimassakin, eli ei ydinvoimaa voi tuomiota kaupalliseksi fiaskoksi sillä perusteella, että esim. OL3:n rakentaja on tyrinyt kustannuksiin lisää useita miljardeja (kuka moisen sitten maksaakin), eikä laitos ole kaikilta osiltaan läheskään valmis (lähinnä automaatio), vaikka sen piti valmistua kaupalliseen käyttöön sopimuksen mukaan jo viisi vuotta sitten.

Tuulivoimalaitoksia syntyy näköjään aika nopeastikin. Esim. Halikkoon (Salossa) huomasin syyskuussa nousseen kolme eri rakennusvaiheessa olevaa myllytornia, joista yhdessä toimi jo lentovaroitusvilkkukin  (netistä löytyi tietoja, että rakennustyö olisi alkanut elokuussa, myllyistä kukin on huipputeholtaan 5MW). Ajaessani ohi marraskuun alkupuoliskolla nuo kaikki näkyivät jo pyörivän.

 

[Puuha]

ja ydinvoimakortti nostettu pöytään kun aqrgumentit loppuvat. ketjun otsikkohan on "Suomalaisia tuulivoimapuistoja on rakennettu osin väärin tuuliodotuksin"

 

[kotte]

ja ydinvoimakortti nostettu pöytään kun aqrgumentit loppuvat. ketjun otsikkohan on "Suomalaisia tuulivoimapuistoja on rakennettu osin väärin tuuliodotuksin"

No, itsepä otit puheeksi Kemin puiston, jossa tuuliodotuksissa ei liene mitään väärää, mutta laitevalinta osoittautui luotettavuuden ja kestävyyden kannalta epäonnistuneeksi. Kaiketi tuossa oli yhtenä ajatuksena myös tarkoitus tukea suomalaisen alan teollisuuden alkuun pääsyä, mutta uudessa teknologiassa pakkaa vaan olemaan lastentauteja.

Osaava kaupallisesti orientoitunut toimija olisi tietenkin hankkinut vaikkapa tanskalaisen myllyn alun alkaen. Siellähän ymmärrettiin satsata aiheeseen jo sen verran aikaisin, että konstruktioiden lastentaudit oli pääosin saatu karsituksi siinä vaiheessa, kun globaalit markkinat lähtivät kunnolla käyntiin.

 

[Puuha]

taisipa vaasan porin myllyt edustaa vestasi tanskalaista laatua.

 

[kotte]

taisipa vaasan myllyt edustaa vestasi tanskalaista laatua.

Vaiko kyseessä tapaus, jossa laitteet ovat auttamattomasti jääneet ajastaan jälkeen tuottonsa puolesta ja kannattaa korvata paremmilla? Hyvällä paikalla, jossa on infrastruktuuri valmiina, ei kannata seisottaa heikosti tuottavaa omaisuutta, vaan investoida tuottavampaan (saapahan uudet tukiaisetkin tilalle ja vanhoille vehkeillekin saattaa löytyä ostaja).

 

[Puuha]

taisipa vaasan myllyt edustaa vestasi tanskalaista laatua.

Vaiko kyseessä tapaus, jossa laitteet ovat auttamattomasti jääneet ajastaan jälkeen tuottonsa puolesta ja kannattaa korvata paremmilla? Hyvällä paikalla, jossa on infrastruktuuri valmiina, ei kannata seisottaa heikosti tuottavaa omaisuutta, vaan investoida tuottavampaan (saapahan uudet tukiaisetkin tilalle ja vanhoille vehkeillekin saattaa löytyä ostaja).

jep, nyt löysinkin kyseisen uutisen ja paikkakuntahan ei ollut vaasaa vaan pori.

niin, no tilanne on se että myllyt oli rakennettu lähelle tietä ja yksi mylly otti ja alkoi nakkomaan lasikuitua kun oli syttynyt tuleen.

http://yle.fi/uutiset/villiintynyt_tuulivoimala_oli_lopun_alkua_reposaaressa/7200837
http://yle.fi/uutiset/villiintynyt_tuulivoimala_sulki_reposaaren_sillan_porissa/7195932

uusiminen ei aina ole ihan naps ja kops sillä säädökset rakentamisesta elävät jolloin käytännössä osa aikaisemmista myllypaikoista pitää ennallistaa ja siirtää myllyt toiseen paikkaan jos rakennuslupia saadaan. suosittelen avartamaan katsontakantaa sillä asiat eivät ole ihan niin mustavalkoisia miltä ne ehkä aatteen pohjalta näyttävät. myös osa valmiista infrasta on selllaista että esimerkiksi mastorakenteet joudutaan vaihtamaan jos halutaan tehokkaampia yksiköitä rakentaa.

selittelyiden haku siittä että myllyt ovat teknisesti vanhentuneita on jokseenkin ihmeellistä sillä jo 10 vuodessa myllyjen tekniikka menee eteenpäin aika harppauksilla. käytännössä pystytetty mylly on jo siis vanhaa tekniikkaa. pitäisin tällaisiin asioihin tukeutumista itselleen valehtelemisena jolla yritetään perustella jotain olematonta järkevästi. jos vanhentuneen tekniikan vuoksi myllyjä vaihdettaisiin niin hommassa ei olisi mitään järkeä sillä silloin tekniikat pitäisi vaihtaa jokainen vuosi. myllyjen elinkaari on kuitenkin sen 20-25 vuotta minä aikana toiminnasta tulee tuloja. jos toiminta aika on lyhyempi ei tuloja ole yksikön kohdalla juurikaan. tilit myllyillä tehdään 5-10 viimeisen käyttövuoden vuoden aikana sillä vanhalla tekniikalla. toki kun samaan infraan saadaan uudet myllyt saadaan tiliä jo aikaisemmin. tosin se vaatii hyvin pitkälle kaukonäköä jota ei valitettavasti ole kovin monessa kohteessa ollut jonne ensimmäiset MW luokan myllyt on asennettu.

bytte way, kemin windwindin myllyt olivt ns. referenssi myllyjä joilla windwind haki maailmanmarkkinoita aikoinaan. windwidin myllyt olivat aktiivisessa kehittelyssä pystytyksen jälkeen kunnes windwidin talous alkoi olla kuralla jolloin jo pienet muutokset piti alkaa hyväksyttämään windwindin talouspuolella. jokaiselle myllyjen valmistajalle voi käydä ohraiseisti jolloin kustannukset jää omistajan harteille. riskit ovat kovin suuret tuulivoimabisneksessä ja kun jotain odottamatonta tapahtuu käy käsi omistajien lompakolla vaikka valmistaja olisi vielä "terve".

edit: porin myllyt oli siemensin (lähde edellisissä linkeissä) mutta eipä tuo vestas ole sen kummemmin loistanut sillä heidän myllyjä on myös tuhoutunut useampia aiheuttaen merkittäviä taloudellisia tappioita. toki määrällisesti myytyjen laitteiden osalta on hankalaa arvioida suhdetta sillä tuhoutumisista ollaan aika hys, hys. samoin myllyissä olevista ongelmista viiteten "kausihuoltoihin" jotka parhaillaan kestävät useita kuukausia.

 

[kotte]

Itsekin tuumailin, että viittasit Porissa tapahtuneeseen voimalan "villiintymiseen". Mitä kirjoitin, pätee juuri tuohon tapaukseen, eli tekniikka on kehittynyt noista ajoista (viittaan tekniikkaan ja ekonomiaan, en niinkään siihen, etteikö nykylaitteidenkin tekniikka voisi pettää kuten kaikessa teknologiassa). Nyt rakennettaisiin paljon suurempia laitoksia, sillä niiden ekonomia on parempi (suurempi voitto ja kate odotettavissa). Samalla kumminkin sijoittelun reunaehdot muuttuvat, minkä lisäksi määräyksetkin ovat muuttuneet.

Teknologia tuskin kehittyy tulevaisuudessa yhtä nopeasti kuin tähän mennessä (erityisesti laitteiden koon osalta), mutta sijoittajat eivät tee investointejaan yli 10 v:n aikaikkunalla muutenkaan. Totuushan on, ettei mihinkään voimalaitokseen kannata Suomessa investoida markkinaehtoisesti ennen kuin sähköstä tulee todistettavasti niin paljon pulaa, että sähkön hinta nousee laajasti. Ainoa, mihin kannattaa laajemmin sijoittaa on tuulivoima (tukiaisten turvin) ja erilainen bioenergialla toimiva yhteistuotanto (verokikkailun ja kaukolämpötariffien salliman lämmöntuotantotulojen tarjoaman subvention turvin). Nykymuotoinen ydinvoimakin on aika passee, eri syistä.

 

[Puuha]

tekniikka kehittyy koko ajan ja jatkuvalla syklillä kiihtyvästi markkinoiden lisääntyessä. kyse on yritysten välisestä kilpailusta joka pitää kehityksen koko ajan liikkeellä. haastelet vähän hulluja väittäessäsi ettei kehitystä enää jatkossa juuri tapahtuisi.

tuulivoiman ekonomia perustuu vain ja ainoastaan tukeen joka takaa lähes aina yli 2 kertaisen hinnan. lypsetään lehmää niin pitkään kuin sinisilmäiset antavat kupata laillisesti. terveemmällä pohjalla ollaan taas tuolla biopolttolaitoksissa joissa raja on paljon maltillisempi eikä edes varsinaisesti aiheuta perusvoimantuotolle vaaraa.

edit: http://www.taloussanomat.fi/energia/2014/11/19/porin-tahkoluodon-tuulivoimapuisto-saa-miljoonia-valtion-tukea/201416082/12?

köh, köh, tervettä energiantuotantoa?

 

[kotte]

tekniikka kehittyy koko ajan ja jatkuvalla syklillä kiihtyvästi markkinoiden lisääntyessä. kyse on yritysten välisestä kilpailusta joka pitää kehityksen koko ajan liikkeellä. haastelet vähän hulluja väittäessäsi ettei kehitystä enää jatkossa juuri tapahtuisi.

Kyllä moni teknologia kehittyy aluksi hyvin nopein harppauksin, mutta jossakin vaiheessa suhteellinen kehitys hidastuu, ellei keksitä radikaalisti uusia ratkaisuja. Esimerkiksi tuulivoimaloiden koon kasvattaminen käy hankalammaksi, kun konehuoneen korkeus alkaa lähestyä 200 metriä ja paino väkisinkin nousee samalla (tehoa ei saa lisää, ellei roottorin pinta-ala kasva). Tarvittavat nosturit tulevat hiukan turhan järeiksi liikutella ym. Eipä toistaiseksi ole yli kilometrin korkuisia rakennuksia ja tornejakaan, vaikka 300 metrisiä rakennettiin jo 150 vuotta sitten (vaikka jotkut sheikit kilometrisiä havittelevatkin).

Totta kai tuulivoiman rakentaminen perustuu nykyään tukeen. Sen seurauksena ei mitään muuta voimaa kannata rakentaakaan, paitsi biovoimaa, jonka edullisuus siis perustuu (vielä kerrattuna) siihen, että fossiilisia polttoaineita verotetaan kaukolämmön tuotannossa hyvin raskaasti (kun taas ne ovat sähkön lauhdetuotannossa verosta vapaat, samoin kuin biopolttoaineet kaukolämmön tuotannossa). Vastaavasti nähdään välistä satumaisen halpoja pörssisähkön hintoja öisin ja viikonloppuisin. Näyttää vain siltä, että vaikka biovoima on kilpailukykyistä kaukolämmön tuotannossa, niin Suomessa ei sillä juuri kannata sähköä tehdä edes yhteistuotantona (sillä pelkkä biolämpökattila on paljon halvempi kuin yhteistuotantolaitos) -- päätellen vain siitä, millaisia investointeja puhtaasti kaupallisin perustein toimivat energiayhtiöt ovat Suomessa viime vuosina tehneet ja jollaisia ne julkistettujen tietojen perusteella suunnittelevat.

 

[Puuha]

alussa? tuulivoima on reilu satavuotta vanhaa tekniikkaa pohjimmiltaan.

vaikka rakennus olisi 300 metriä korkea se voidaan silti rakentaa 10-20m korkealla nosturilla.

edit: niin on jotenkin ihmeellistä että kannattaa rakentaa sellaista joka maksaa käyttäjille huomattavati enemmän MWh kuin muut tuotantomuodot.

 

[kotte]

edit: niin on jotenkin ihmeellistä että kannattaa rakentaa sellaista joka maksaa käyttäjille huomattavati enemmän MWh kuin muut tuotantomuodot.

Tuulivoima on edullisissa tuuliolosuhteissa nykyisin aivan kilpailukykyinen muiden energiantuotantomuotojen kanssa markkinaehtoisestikin (ei toki kaikkialla, mutta asia sinänsä on ainakin itselleni tullut selväksi seuraamalla energia-alan kansainvälisiä ammattilehtiä), eli vain investoinnit käytännössä maksavat, mutta käyttö on erittäin halpaa. Kun tuulivoiman rakentamista tuetaan kaiken lisäksi, ei mitään muuta kannatakaan rakentaa (poikkeuksena aurinkopaneelivoimalat etelän aurinkoisilla alueilla sekä nopeasti käynnistettävä säätövoima yleisemmin, lähinnä kaasuturbiinit ja -moottorivoimalat). Ilman tukiaisia ei nykysähkönhinnoilla kannattaisi rakentaa Suomessa mitään voimaloita, mutta tämän seurauksena sähkön hinta ennen pitkää nousisi ja halvan sähkön pörssihintatunnit jäisivät pois (tämä ei kuitenkaan riipu Suomen tilanteesta, täällähän boomi on vasta alkamassa, vaan etenkin Ruotsiin jo rakennetusta tuulivoimasta). Sitten voisi kannattaa rakentaa monipuolisempaa tuotantoportfoliotakin. Tuulivoima rupeaa nakertamaan Suomessa erityisesti uuden ydinvoiman kannattavuutta (entistä enemmän).

 

[Puuha]

höpö höpö, tukien vuoksi se on kallista. kalliimpaa tuotantoa on vain tehoreservi. lisäystä tähän: tuulettomina päivinä joudutaan käyttämään tuulivoiman puuttuessa tehoreserviä jotka ovat luettelemasi "nopeasti käynnistettävä säätövoima yleisemmin, lähinnä kaasuturbiinit ja -moottorivoimalat" joiden käyttö on kallista.

tukien vuoksi ei myöskään rakenneta tuotantolaitoksia jotka jatkuvasti pystyvät tuottamaan nimellisen tehonsa verran toisin kuin tuulivoima. aiheuttaa sen että tulevaisuudessa tulee suurista hinnanmuutoksista arkipäivää koska tuulivoiman tuotanto on kovin ailahtelevaa, tällä hetkellä teho on n. 3 MW.

 

[pökö]

Muistan kuin eilisen kun noita "reposaarentien" myllyjä asennettiin, olin aika liki noita. Kun myllyt oli pystyssä ei ollut tuulen virettäkään päiväkausiin, silti vipperät pyöri täysillä yötäpäivää ja vakuuteltiin että sähköä tulee ;D
Aika usein noiden juurellä on ollut huoltoauto, eikä kaikki ole olleet käytössä, aina joku on ollut pimeenä.

 

[Puuha]

jep, odotellaan koska tuulivoima taas tuottaa. sillä välin käyttäkäämme primaarienergiaa.

 

[kotte]

jep, odotellaan koska tuulivoima taas tuottaa. sillä välin käyttäkäämme primaarienergiaa.

Varmaan jo huomenna jotakin tulee, viimeistään tiistaina. Tanskassa ja Norjassa tuotto lähti jo eilen nousuun (tuottaa jo kunnolla) ja Ruotsissakin alkoi toimia tänään. Suomessa ja Skandinaviassa oli "keskustelumme kunniaksi" varsin sitkeä korkeapaine, jolloin Ruotsissa, Suomessa ja Virossa ei syntynyt juuri yhtään tuulisähköä, http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/Pohjoismainen-voimajarjestelman-tila.aspx --> Table.

 

[Puuha]

kyllä on halpaa eikä lamaa ole näkyvillä. http://yle.fi/uutiset/yritystukiin_lahes_miljardi_euroa__viking_line_kuittasi_suurimmat_tuet/7644508 tuulivoiman osalta lähes 80% tuen määrästä on valunut ulkomaille.

 

[Pajala]

Sellainen kysymys, että miksi ison tuulivoimalan generaattorin pitää olla siellä 100m korkeudessa.
Eikö se voisi olla maston juurella ja ylhäällä olisi vain kulmavaihde ja siitä akseli alas, saisiko näin säästöä huoltokustannuksissa, maston rakenteen lujuudessa ei tarvitseisi huomioida sitä painavaa generaattoria, pystytys/purku ei vaatisi niin järeää nosturia yms.

ja toinen pähkäily, että oliko sittenkään alun perin viisasta kytkeä nämä tuulivoimalat sähköverkkoon vai olisiko voimaloiden kytkentä suoraa johonkin lähistön suureen sähkönkuluttajaan kuten terästehdas tai sitten kaukolämpöverkon lämmitys parempi vaihtoehto?

 

[denzil dexter]

Sellainen kysymys, että miksi ison tuulivoimalan generaattorin pitää olla siellä 100m korkeudessa.
Eikö se voisi olla maston juurella ja ylhäällä olisi vain kulmavaihde ja siitä akseli alas, saisiko näin säästöä huoltokustannuksissa, maston rakenteen lujuudessa ei tarvitseisi huomioida sitä painavaa generaattoria, pystytys/purku ei vaatisi niin järeää nosturia yms.

Ropelin tuottama momentti on kauniisti sanottuna järjetön. Sen vuoksi se tarvitsee välttämättä vaihteen (momentin siirtäminen ei onnistu järkevänkokoisilla mekaanisilla laitteilla). Kun vaihde on ylhäällä, ei pelkän generaattorin siirrosta alas saada enää niin paljon hyötyä, että tornin korkuisen kardaanin rakentaminen kannattaisi.
Jonkin verran on pähkäilyn alla systeemeitä, joissa voima välitettäisiin hydraulisesti. Silloin päästään osasta mekaanisia ongelmia ja toisaalta voidaan tarvittaessa myös muuttaa hydraulipaine suoraan lämmöksi, jos sellaiselle on tarvetta (muuttaminen lämmöksi onnistuu lähes 100% hyötysuhteella).