Puuha sanoi:
vieläkö joku sanoo että tuulivoima laskee sähkön hintaa kokonaishintaa? http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/tuulivoiman-hintalappu-nousee-veronmaksajan-lasku-yli-3-mrd/4699218
summa tarkoittaa 1000 euroa per työssäkäyvä ihminen.
on suoranaista hulluutta tällainen keinotekoinen kannattavaksi tekeminen kun vielä tästä aiheutuvat tulot ohjautuvat pitkält ulkomaille jättäen vain rippeitä kotimaahan. sitten vielä kaavaillaan että pitäisi tukea vielä lisää jos tavoitteeseen haluttaisiin päästä. jukoliste että näen punaista kun markkinatalouden sääntöjä ei kunnioiteta vaan maksatetaan aatteelliset ajatukset kansalla.
http://tuulivahinko.fi/ voit tarkistaa maksetun tuen määrän.
Huomauttaisin vain tuohon, että tukiaisilla rakennettu lisäkapasiteetti samalla lisää sähkön tarjontaa ja on omiaan laskemaan sähkön markkinahintaa, jolloin teollisuus ja kuluttajat ovat myös saajapuolena. Suomessa kulutetaan vuodessa yli 80TWh sähköä (kts. Tilastokeskus). Jos sähkön hinta syystä tai toisesta laskisi 0,5c/kWh, saataisiin vuodessa hyötynä takaisin 400 miljoonaa, eli hyöty enemmän kuin kattaisi maksetun tuulivoimatuen (tuo 3mrd:n laskelma kattaa 10 vuoden ennakoidut kulut).
Tuollainen halpenemismahdollisuus (verrattuna siihen, että annetaan homman mennä markkinaehtoisesti mitenkään asiaan puuttumatta) ei välttämättä ole tuulesta temmattua ja silloin kun tukitaso säädettiin, epäiltiin sähkön hinnan nousevan paljonkin korkeammalle nykytasosta kuin tuolla 0,5c/kWh.
Norjassa ja Ruotsissa sähkön pörssihinta on pysytellyt 10...30% alle Suomen hinnan (viite: Tilastokeskus). Syy on vesivoiman riittävyys, mikä taas perustuu paitsi taloussuhdanteisiin niin Ruotsiin viime vuosina rakennettuun todella suureen tuulivoimakapasiteettiin (keskimääräinen tuotto näkyy talvikautena olleen samaa luokkaa kuin Suomen ydinvoimaloissa yhteensä). Näin vesivoima on voinut entistä enemmän siirtyä säätövoiman rooliin, mihin se mainiosti sopiikin.
Suomessa ei ole näkyvissä muun uuden voimantuotantokapasiteetin rakentamista ja vanhaa poistuu jopa nopeammin kuin uutta valmistuu (uudet ydinvoimaprojektit ovat kaupallisesti varsin riskipitoisia hankkeita ja poliittisesti hankalia toteuttaa, eikä kaukolämmön hinnoilla subventoitua puuyhteistuotantokapasiteettia kannata rakentaa, ellei suhteettoman kalliiksi jo hinnoiteltua kaukolämpöä saada nykyistä enempää kaupaksi; sähköntuotannon rakentamiskerroinkin vain laskee, kun vanhoja fossiilienergialla toimivia kaukolämpölaitoksia korvataan puupohjaisia polttoaineita käyttävillä).
Suomesta on niin järeät voimasiirtoyhteydet Ruotsiin, että ne imisivät nykyiseen verrattuna periaatteessa kymmenkertaisen tuulivoimakapasiteetin marginaalituoton vietäväksi Ruotsiin, jolloin sekä pohjoismainen että myös suomalainen vesivoima voisivat entistä enemmän palvella säätövoimana. Tällä hetkellähän johdot tuovat päiväsaikaan järjestään täydellä kapasiteetilla vesi-, ydin- ja tuulisähköä Suomeen. Ainakin pääosan ajasta sähkön hinta laskisi Suomessa huomattavasti pienemmälläkin lisäkapasiteetilla, kun polttoainekustannuksista ei tarvitse välittää ja marginaaliset tuotantokustannukset ovat niin alhaiset, että ne ovat kilpailukykyiset pohjoismaisilla tukkusähkömarkkinoilla.
Tuontijohtojen kapasiteettiakaan ei oikein pysty lisäämään yksipuolisesti tuontikaupan hintatason edullisuuteen vedoten (nettotuoja joutuu hiukan huutolaispojan asemaan), vaan Suomesta pitäisi olla ajoittain tarjolla sähköä myös vientiin, jotta Ruotsissa innostuttaisiin jo ennestään järeiden siirtoyhteyksien kehittämisestä. Sikäläinen aikaisempi satsaus tuulivoimaan halutaan mieluummin säilyttää sikäläisen teollisuuden kilpailuetuna ja tasata vaihteleva tuotto yhdessä Norjan kanssa, kun Suomesta ei ole mitään annettavaa kokonaisuuden taloudellisuuden edistämiselle. Ennen tuulivoimaa vielä oli, kun Suomen lämpövoima toimi säätövoimana ja vesivarastoja voitiin näin säästää yöaikana päivänajan huippukuormitusta varten.
