-
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Suomalaisia tuulivoimapuistoja on rakennettu osin väärin tuuliodotuksin
- Viestiketjun aloittaja Pähkäilijä
- Aloituspäivämäärä
windmill sanoi:Huomenta,
Melko huonoon asuun kirjoitettu juttu, siis tarkoitan tuota
http://yle.fi/uutiset/tuulimyllyn_purku_on_viime_kadessa_maanomistajan_vastuulla/7542969
Kaikesta mekin joudumme maksamaan Yle-veroa? :-\
Parempaa Suomen kieltä kuuli - 70 luvulla Slussenilla! :-*
yleverolla ei valitettavasti pureta konkurssikypsien tuulivoimatuotantoyritysten myllyjä. mutta joo kommenttisi osoittaa ettet halua myöntää asian olevan oikea ongelma kun tartut ulkoasuun.
kuten denzil edellä jo sainoi ydinvoimaloilla on olemassa takuurahat jälkihoitoa varten joten siinä ollaan paremmilla kantimilla jälkihoidon osalta. myös se että laitosten hankinnassa on matkassa useampia isoja tekijöitä joilla on tilillä likviviteettiä ei haittaa se että yksi tai kaksi osakasta kuukahtaa.
asioista pitää voida keskustella niiden oikeilla nimillä sekä realistisesti ilman että omat aatteet siihen vaikuttavat. vai onko oikein että vastuu sysätään yritysten toiminnasta maanomistajalle tekemällä kupru? saati sitten se että vedetään homma ylitse.
Omasta puolestani kaipaisin puheena olevasta asiasta ensiksi asiapitoisen analyysin siitä, onko uskottua ongelmaa edes olemassa. Tuulivoimalan konehuoneen nostamiseen maahan nosturilla osien irrottamisen jälkeen tuskin menee laitevuokrineen kovin monta kymppitonnia. Torni puolestaan kaatuu melko edullisesti ammattimaisen esityön ja räjäytyksen seurauksena. Vastaavasti koneiston sisältämän kuparin, alumiinin ja romuraudan, sekä tornin romuraudan arvo saattaisi olla samaa luokkaa kuin purkutyö ja kuljetus pois. Totta kai purkukulut kuitataan ensin päältä pois olkoon omistajana vaikka sitten konkurssipesä. Sitä paitsi, tämän kaltaisiin asioihin on helppo kehittää ja liittää vakuutustuote (sähköntuottajan maksettavaksi vuokrasopimuksen edellytyksenä), jos ongelma kumminkin on olemassa.Puuha sanoi:
Ydinvoimalan purkaminen on hiukan toinen juttu, koska kyse on suuresta määrästä erikoisen hankalasti käsiteltävää ongelmajätettä, jota ei voida mitenkään käyttää hyväksi, vaan päin vastoin, materiaalit täytyy säilöä erikoisen kalliisti hamaan tulevaisuuteen.
denzil dexter
Well-known member
kotte sanoi:
Konehuone ja lavat ovat yleensä lasikuitua (myös torni joskus). Käytetty lasikuitu on vähän sellaista tavaraa, että sille on ollut vaikea löytää järkevää uusiokäyttöä sen enempää kuin vanhoille lasikuituveneille. Hökötyksen kaataminen aiheuttaisi sen, että kuitutikkua olisi levällään aika laajalla alueella. Vaihteistot, napa ja terästorni kelpaavat tietysti kierrätykseen sellaisenaan joten ne voisi ehkä öljyjen tyhjennyksen jälkeen pudottaa/kaataa maahan. Itse veikkaan, että voimaloista tulee muistomerkkejä, koska kierrätysmateriaalin arvo on pienempi kuin purkukustannukset (varsinkin lasikuidun ja betonin osalta). Se on sitten rakennusviranomaisista kiinni, pitääkö torni purkaa heti vai hetken päästä. Todennäköisesti heti, ellei sitten polta lentoestevaloja tornissa omalla kustannuksellaan.
Tässä vielä esimerkkikuva lasikuidusta metsässä:
http://www.epaw.org/photos/WKA_zerstoert_1.jpg
Pikainen nettiselaisu näyttäisi, että luokkaa 100000-200000 olisivat nettopurkukustannukset voimalaa kohden kierrätysmateriaalien myynnin jälkeen. Voi siinä maanvuokraaja olla ihmeissään....
Jos noin on, maanvuokraajan kannattaa sopimusta tehdessään vaatia tuottajalta purkuvakuutus. Tuo on siis pankkitakauksen kaltainen takuu siitä, että jollei laitoksen omistaja kykene vastaamaan sen purkukustannuksista, niin sitten vakuutusyhtiö. Tuo ei luultavasti edes tule kovin kalliiksi (sähköntuottajalle), koska odotusarvoisesti laitteisto pysyy kumminkin parikymmentä vuotta toimintakunnossa normaalihuollolla. Esim. 5MW:n laitos sentään tuottaa vuodessa odotusarvoisesti ainakin 13GWh (olettaen huipun käyttösuhteeksi hieman vajaa 30%), mikä 3c/kWh pörssisähkön hinnallakin tekisi tuotoksi luokkaa 400keur/vuosi (alkuvaiheen takuuhintahan on sitten moninkertainen, mutta halvimmillaan keskimääräinen pörssisähkön hinta on vuosittainkin ollut selvästi tuon 3c/kWh yläpuolella keskimäärin).denzil dexter sanoi:
Purkukustannukset saisi siis normaalin käyttöiän aikana kasaan sähkön tuottona muutamassa kuukaudessa, eli vakuutuksenantajan jääminen tappiolle on jokseenkin mahdotonta, jos muutaman tuhannen euron vakuutusmaksu on maksettu vuosittain parin kymmenen vuoden ajan (mahdollisen petollisen toiminnan, eli konkurssin käyttöiän lopulla yhtiö kyllä pystyy ulosmittaamaan; teknisten, odotettua käyttöikää merkittävästi lyhentävien ongelmien aiheuttamiin talousvaikutukset taas eivät ole kovin todennäköisiä ja niihin käytettäneen joka tapauksessa muutakin vakuutusturvaa).
Paloiteltu lasikuitumuovi on käsittääkseni melko yksinkertaisesti hävitettävissä arinapolttolaitoksissa sekajätteen mukana. Jäljelle jää vain hiekkapölyä. Sopivia nykyaikaisia ja savukaasut hyvin puhdistavia laitoksia on ainakin Vantaalla, Kotkassa ja Tukholmassa (joihin kaikkiin Etelä-Suomen kaupunkien sekajätteitä rahdataan suuria määriä lajittelematta jätettä sen kummemmin; hyvällä puhdistuksella viittaan siihen, että tuotettua energiayksikköä kohti tuotettu epäpuhtauksien määrä alittaa kirkkaasti tyypillisen kivihiili- tai turvevoimalan tason).
denzil dexter
Well-known member
kotte sanoi:
Ei polttaminen sinänsä ole ongelma, vaan suuri palamattoman kiintoaineen määrä. Laminaatin tilavuudesta parhaimmillaan luokkaa 60% on kuitua, joka ei pala. Todennäköisin hyödyntämiskohde on betoninvalmistus: silloin hartsin palamisenergia voidaan käyttää sementin valmistamiseen ja jämät käyttää suoraan hiekan asemesta betonin osana. Jotain tuolle asialle pitäisi kuitenkin tehdä: tällä hetkellä kaikki menevät käytännössä kaatopaikoille.
denzil dexter
Well-known member
pökö sanoi:
Ei tule onnistumaan. Jos rakennelmaa ei käytetä sen alkuperäiseen tarkoitukseen (tuottamaan sähköä tuulella), sille voidaan vaatia tehtävän käyttötarkoitusmuutos = uudet rakennusluvat ja paperisota. Se taas ei mene läpi 99% Suomen kunnista.
Käyttötarkoituksesta riippumatta ainakin lentoestevalojen pitäisi palaa jatkuvasti (vaatii todennäköisesti varmistusjärjestelmän sähkökatkojen varalta).
HSY ainakin sanoo, että lasikuituveneet on vietävä Ammänsuon kaatopaikalle (suuren koon takia) ja antaa ymmärtää, että materiaali viedään sieltä Vantaan voimalaan poltettavaksi http://www.hsy.fi/jatehuolto/jatteiden_lajittelu/Sivut/default.aspx. Tunnetusti kokonaisuus palaa. Lavat lienevät aika samantyyppistä materiaalia. Korkeintaan niissä on enemmän hiilikuitua, joka sitten palaa yhtä iloisesti on hartsikin.denzil dexter sanoi:
Kyllähän tuo täytemateriaali haittaa palamista, mutta ei mitenkään katastrofaalisesti. Esimerkiksi Viron sähköntuotanto nojaa palavaan kiveen, jonka poltto-ominaisuudet tuskin ovat ainakaan paremmat. Lasia toki ei tällä menettelyllä saa talteen, mutta epäilenpä, että ikääntyneiden veneiden mukana hukkaantuva materiaali on todellisuudessa suurempi menetys kuin roottoreiden siipien mukana menetettävä. Tokihan tuohon voi kehittää kierrätysmenetelmänkin, esim. polttaminen hapessa samanlaisten purkujätteiden kanssa, mutta mikä voitetaan, luultavasti menetetään korkojen kera keruu- ja kuljetuskustannuksina näihin liittyvänä energiahukkana.
Itse epäilen, että nuo vehkeet eivät jää metsiin, vaan ne kierrätetään. Tuollaisen vehkeen purkaminen ja materiaalien kierrättäminen on kumminkin suhteessa kannattavampaa kuin vaikkapa puun kaataminen ja kuljettaminen tehtaalle, kunhan markkinoita syntyy tehokkaille työmenetelmille ja -välineille. Puun kaatokin yleensä tulee sitä kannattavammaksi, mitä suuremmasta rungosta on kyse.
no nosturin kustannukset yksistään on n. 50 000-150 000 euroa yksikköä kohden. nostot myydään pakettihinnalla. nosturi tulee 10-15 rekalla ja avustamassa kokoamista sekä purkamista on 1-3 "pikku"autonosturia. nostot ottaa kolme neljä päivää hyvissä olosuhteissa per yksikkö. jos jossain menee metsään voi olla että osa nostoista jää tekemättä sillä kyseiset nosturit on aika hyvin liikkuvaa ja nostot on aikataulutettu aika tiiviisti jollei sitten ole valmis maksamaan sopimussakot seuraavan tilaajan keikasta.
pienen sattuneen hazardin vuoksi toimintani maksoi silloiselle työnantajalleni muistaakseni 2000 euroa kun havatorin nosturi joutui olemaan tyhjänpanttina tunnin.
pienen sattuneen hazardin vuoksi toimintani maksoi silloiselle työnantajalleni muistaakseni 2000 euroa kun havatorin nosturi joutui olemaan tyhjänpanttina tunnin.
Aiheesta hyvää analyysia: http://www.magneettimedia.com/tuulivoimayhdistys-ei-tykannyt-hesarin-artikkelista/
pökö sanoi:
muistelisin jostain kuulleeni että nämä valot ottavat 2000-4000kWh vuodessa. Toki leditekniikkalla tehdyt sovellutukset kuluttavat vähemmän 20-50W mutta suurimmassa osassa myllyistä on vielä vanhanaikaiset strobot avg teholtaan 90-150W. eli kyllä niihin valoihin ja niiden päällä pitämiseen myös rahaa kuluu yllättävän paljon.
denzil dexter
Well-known member
Näkyi olevan odotukset korkealla Keski-Suomessa. Luhankaan on tehty tuulivoimapuisto joka otetaan käyttöön maanantaina. Lehden (ksml) mukaan tuotto olisi 40% nimellistehosta. Joopa joo.
en tiedä ymmärsinkö uutisen oikein kun mainittiin että myllyjä voidaan pyörittää 100% suuremmalla teholla hetkellisesti kun käytössä on tamuohjattu tehonhallinta. näin saadaan tuulivoimalat valjastettua verkonsäätöön. pikaisella lukemisella jäi käsitys että ylijäämällä pyöritettäisiin myllyn siipiä tasaten näin verkkon piikkejä.
onko jollain sattunut silmiin tällainen uutinen viimepäiviltä? jäi vain vähän kaivelemaan että mikä uutisessa oli sisällön osalta se ajatus.
onko jollain sattunut silmiin tällainen uutinen viimepäiviltä? jäi vain vähän kaivelemaan että mikä uutisessa oli sisällön osalta se ajatus.
Epäilemättä ideana on tarjota TAMU-kytkentäsäätimelle sellainen erityinen (ja uusi) säätömoodi, jossa roottorin pyörintänopeutta voidaan varioida verkon stabiloimiseksi. Stabilointihan tapahtuu lisäämällä tai vähentämällä generaattorin tuottoa hetkeksi, ulkoa annetun laajempiin verkkomittauksiin perustuvan käskyn mukaan. Vesi- ja lämpövoimaloissahan tämä tehdään avaamalla/sulkemalla ohjainsiivistöä tai lisäämällä/vähentämällä kaasua tms.Puuha sanoi:
Tuulivoimalassa saman saa aikaan riittävän kovalla tuulella lisäämällä tai vähentämällä lapakulmia (jolloin nimellisteho voidaan hetkeksi ylittää ilman, että generaattorin käämit ehtivät kuumeta liiaksi). Myös voisi ajatella koneiden ns. pyörivän massan tehostamista "vipuamalla", eli hetkeksi saa lisää tehoa jarruttamalla roottoria enemmän kuin siivet antavat vääntöä, mutta roottori tietenkin hidastuu samalla koko ajan. Tuskinpa tästä on kumminkaan kyse(?).
Sen sijaan tuossa saattaa olla sellainen säätömoodi, joka pyrkii tasoittamaan voimantuottoa antamalla roottorin välillä kiihtyä ja sitten taas hidastua. Puuskaisen tuulen aiheuttama tuoton vaihtelu siis säilötään hetkeksi roottorin, vaihteiston ja generaattorin pyörimisenergiaksi, jolloin puhurin aikana nopeus kasvaa ja kun tuuli hellittää hetkeksi, se laskee. Hieman pitemmän aikavakion määräämänä tuottoa täytyy tietenkin silti säätää niin, että pyörintänopeus ei pääse ryömimään liian kauas sääolojen mukaisesta tavoitteesta. Kovalla tuulella tuo on erityisen helppo toteuttaa (lapakulmasäädön tukemana), koska kaikkea energiaa ei muutenkaan voida hyödyntää ylikuumenemisen estämiseksi. Onneksi noissa tilanteissa myös säädön merkitys on suurimmillaan verkon stabiilisuuden varmistamiseksi.