Puuha sanoi:
niin että mitenkä? ensin kielletään sitten myönnetään. vesivoiman tuotto on hyvin tarkasti tiedossa mitä sitä on käytettävissä verkon säätöön pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. jne kaikkia muita paitsi tuulivoimaa ja aurinkovoimaa voi ihmiset itse säädellä ja/tai käynnistää tarpeen mukaan. ratkaiseva ero on siinä että muista saat energiaa tarpeen vaatiessa.
Ei nyt asia ole noinkaan. Vesivoiman tuotto voidaan ennustaa aika hyvin muutama päivä eteenpäin ja joltisellakin tarkkuudella pitemmällekin, mutta muulloin kuin talvella sateiden runsaus ja paikantuminen vaikuttaa virtaamiin jo parissa päivässä ja välistä hyvin paljon. Toki vesivoiman tuottoa voidaan ennustaa paremmin kuin tuulivoiman tuottoa. Tuulivoimalla ennuste on melko tarkka muutaman vuorokauden eteenpäin, kuten sääennusteidenkin. Pitää myös tehdä ero varastoaltaista peräisin olevan vesivoiman ja ilman varastoa olevan vesivoiman välillä (tuostahan kirjoitin viestissä, johon viittaat). Edellistä voi säätää, jälkimmäistä ei juuri paremmin kuin tuulivoimaa.
Lauhdevoimaloiden kohdalla juttu on aivan toinen: Kun niillä on korkeat muuttuvat kustannukset, on ratkaisevaa, mikä on sähkön tukkuhintataso silloin, kun voimalan käynnistys- tai sammutuspäätös realisoituu. Suomalaisen (keskimäärin vanhahkon) lauhdevoimalan kattilaa pitää lämmittää kunnon tovin ja turbiinejakin lämmittää ennakolta (kummankin kohdalla puhutaan ehkä luokkaa vuorokaudesta) ennen kuin tehoa voidaan ottaa ulos (johtuu metallurgisista seikoista). Polttoainetta menee melkoisesti ylösajossa, käyttöhenkilökunnan työvuorot on järjestettävä jne. Laitosta ei siis suinkaan voi käynnistää seisokista tuosta noin vaan ja päätös on tehtävä ennen kuin käynnistyspäätöksen perusteena olevat tarkat tiedot ovat käytettävissä (eli ensimmäisen ja sitä seuraavien käyttöpäivien sähkön pörssihintatiedot). Toki sähkön tuotanto voidaan keskeyttää hetkeksi ja pitää pannut ja turbiini kuumana, jolloin laite saadaan käyntiin nopeammin, mutta polttoainetta kuluu kumminkin melkoisesti koko ajan.
Ydinvoimala on vielä kinkkisempi juttu, kun reaktorin tehoa ei voi nostaa tai laskea kovin nopeasti. Jos tehoa lasketaan liian nopeasti, reaktori pysähtyy vähintään päiväkausiksi (radioaktiiviset lyhytelinikäiset hajoamistuotteet "myrkyttävät" reaktorin, joka voidaan käynnistää vasta, kun "myrkyt" ovat puolestaan hajonneet riittävästi).
[/quote]
Puuha sanoi:
tällä hetkellä tuulivoiman tuotto 43MW ja ulkona reilu 20 raatia pakkasta ja nämä yhdistelmät ovat uusiutuvien ongelma.
ei sen puoleen ydinvoima on kyllä säädeltävissä kulutuksen mukaan mutta se nyt sattuu oleman lakiteknisistä syistä suomessa mahdotonta kuten myös ylijäämälämmön käyttäminen kaukolämpönä. tässä tapauksessa tekniikka tai polttoaine ei ole se rajoite.
mutta joo, hienosti ohitat kysymykset tuulivoiman aiheuttamista hinnanmuutoksista sähköön.
Tällä hetkellä tuottoa tulee jo tuulivoimallakin paljon enemmän, mutta korkeapaine on toki tilanne, jossa tuulivoima tuottaa heikosti, jos ollenkaan. Ydinvoiman säädettävyydestä kirjoitin jo edellä ja kyllähän sitä Ranskassa jossakin määrin tehdään, mutta sehän ei ole järin taloudellista, koska ehdot ovat samantapaiset kuin tuulivoiman säädössä (joka sekin on mahdollista ja kaiketi sitä Saksassa joudutaan tekemäänkin), eli vähennetään tarvittaessa tehoa ja jätetään saatavilla olevasta energiasta osa käyttämättä (ydinvoimalassa päästetään höyryä suoraan lauhduttimeen jolloin energia menee hukkaan jäähdytysveden lämmöksi, kun reaktorin tehon huomattava pudottaminen ei ole järkevää, jos muutaman tunnin kuluttua kumminkin siitä on saatava täysi tehoa ulos). Jos jokin "laki" tuota säätelee, niin ennen muuta luonnon lait.
Ydinvoimalasta tulee todellisuudessa hyvin niukasti käyttökelpoista "ylijäämälämpöä". Se taas johtuu siitä, että reaktorin lämpötila on melko alhainen vaikkapa hiilivoimalan tai bioenergianhöyryvoimalan kattilan lämpötilaan verrattuna (ydinvoimalassa vain luokkaa 300 astetta, kun lämpövoimaloissa välillä 400 ... 600 astetta). Kun kaukolämmöksi etenkin pitkän siirtoputken häviöiden kompensoimiseksi turbiinista on otettava jopa luokkaa 140 ... 150 -asteista höyryä, tämä verottaa samalla sähköntuotantokapasiteettia luokkaa kolmanneksella saatavilla olevan sähkötehon määrästä. Tästä syystä ydinreaktoria ei ehkä edes kannata käyttää ns. yhteistuotantosähkön periaatteen mukaisesti, vaan pikemminkin niin, että yöaikaan reaktorilla tuotetaan lähes pelkkää kaukolämpöä ja päivällä taas jäähdytys tapahtuu suoraan mereen kuten nykyisinkin ja saadaan maksimimäärä sähköä.
Voihan tuo olla yksittäiselle sähköyhtiölle kannattavaakin, mutta polttoainetalous ei muodostu sen edullisemmaksi kuin erillistuotannollakaan. Omasta mielestäni olisikin järkevämpää käyttää ydinvoimalaa ihan nykyiseen tyyliin ja lisäksi perustaa lähelle asutuskeskusta maanalaiseen luolaan rakennettu pelkkää kaukolämpöä tuottava lämpöpannu, joka ei tuota hiukkaakaan sähköä. Tuo olisi edullinen, joustava, turvallinen ja huoltovarma kaukolämmön lähde, jolla vältetään ydinvoiman suurimmat ongelmat, jotka puolestaan johtuvat siitä, että sähköä pyritään tekemään siedettävällä hyötysuhteella, jolloin joudutaan hakemaan siedettävää kompromissia suuren paineen ja lämpötilan sekä reaktoritekniikan edellyttämien suuritilavuuksisten paineastioiden välillä.
Lähdin siis oletuksesta, että ydinkaukolämpöä halutaan, vaikkakin geoterminen "ilmaisenergia" saattaisi silti jo lähitulevaisuudessa olla tätäkin edullisempaa, kun (alun perin liuskeöljyn ja -kaasun tuotantoon kehitetty) poraustekniikka on viime vuosina kehittynyt nopein askelin.
