Paistaa se aurinko risukasaanki

fraatti

Member
wilpo sanoi:
fraatti sanoi:
wilpo sanoi:
Järjestelmä on automaattisesti aurinkoaseuraava järjestelmä. Joten kulma on muuttuva ja paikka esteetön maasto.
Laitoin merkille että järjestelmäni ei pääsyt noina päivinä täysin pilvettömältä taivaalta paistavalla auringolla kuin 96% tehoon. Tänään taas kun oli sopivasti pilviä taivaalla niin järjestelmä meni 106% teholle. Eli heijastus antaa selvästi lisää tehoa vaikka sitten pilvien kautta.
Mielenkiintoista, miltä tuo aparaatti näyttää? Seuraako se kahteen suuntaan aurinkoa?

Miten määrittelet mikä on 100% teho? Paneleiden nimellisteho?
100% teho = paneelien yhteenlaskettu kWp.
Järjestelmä seuraa kahteen suuntaan. Videota asennuksen jälkeen viime syksyltä:
Yöksi menee vaakatasoon, sekä yli 20 m/s tuulella.
Yksi teline olisi ylimääräinen vielä jos haluaa ostaa. 335W puolikidepaneeleilla. yhteensä 6500 + alv
Onhan noita sellasiakin, johon voisi laittaa yhteen telineeseen yli 100m2 paneeleita. Telineen perustus vaan tulee järjettömän kokoiseksi.

Alkuvuoden tammi-helmikuun tehokkuuskerroin oli 70,84 kWh/kWp. Helmikuu pelkästään 57,58 kWh/kWp.
Joo. Ajattelin että jos sulla olisi joku olisi joku hienompi mittaus säteilymäärälle mihin vertaat sitä. No toisaalta jos säteilyn määrä on 1000 W/m2 niin silloinhan tuon panelin pitäisi tuottaa nimellistehonsa verran sähköä.

Huomasin itse että omissa paneleissa lappeen ylempi paneliketju tuottaa paremmin kuin alempi. Mietin sitten että mistä tuo johtuu ja saattaapi olla että iso osa siitä johtuu heijastumasta maasta/albedosta. Alemmassa ketjussa heijastumasta ei hyödytä yhtä paljoa koska metsä on edessä.

Kirjoittelin siitä jotain tuonne: https://lampopumput.info/foorumi/threads/keskustelua-aurinkopaneeleista.29078/post-411452

Onko Savoniuksella tai wilpolla mitään dataa siitä että mikä on tuottoero jotakuinkin samaan vuodenaikaan niin että maassa on lumipeite tai ei ole? Ymmärrykseni mukaan maasta tuleva heijastuksen määrä voi olla varsin suurinkin osa säteilystä kun aurinko on matalalla. Toki paras hyöty varmaan tulee kun paneli on melko pystyssä ja edessä on avoin pelto tms kuten teillä molemmilla taitaa olla...
 

don

Member
Moro

Haeskelin mutten löytänyt,tietääkö joku laskuria jossa voisi verrata kiinteästi asennettuja ja aurinkoa seuraavia paneeleita samalla paikalla.
 

rotzi

Active member
wilpo sanoi:
rotzi sanoi:
Tuosta tuleva saanto on jo aikamoinen, kuinka paljon pysyy omassa kulutuksessa?
Omaa kulutusta vuodessa noin 70000-80000kwh. Joten kaikki menee omaan käyttöön.
Entä sitten kulutettava teho, onko se tasaista ja pohjateho >15kW kokoajan kun PV tuotto mahdollista vai onko kulutus pomppivaa...taitaa olla jotain jäähdytystä kesällä.
Jos on 10kW tasaista kuormaa, niin siitä tulee vuoteen 87600kWh (10*24*365)
 

Savonius

Active member
Noita  aurinkoa seuraavia telineitä on niin monenlaisia. Osa kääntyy 90 asteta ja osa 360 astetta ja molempia sanotaan kääntyviksi. Vaikka molemmat seuraisivat aurinkoa niin vuosisaannot ovat Suomen leveysasteilla aivan eri luokkaa. Omissani aurinko on tullut kesäaamuisin näkyviin noin puoli seitsemän kesäaikaa ja häviää noin puoli yhdeksän nurkkilla. No kävin metsätöissä taannoin ja sain aamuun vajaa pari tuntia tuottoaikaa lisää kuukauden verran juhannuksen kahta puolen. Se on noin 200Wh per paneeli kertaa aurinkoiset päivät.Jos haluaa kaiken talteen mitä taivaalta on saatavissa niin Ivalossa telineen pitää kääntyä 360 astetta, meillä noin 220 astetta mutta italiassa riittää kun teline kääntyy 90 astetta.
 

don

Member
Moro

Olen käyttänyt ko. laskuria aiemmin mutten sen paremmin perehtynyt lisäominaisuuksiin.
Kokeilin omaani tämänhetkisellä kiinteällä asennuksella ja tulos on 2492 kWh/vuosi ja kaksiakselisella aurinkoseuraimella olisi 3663 kWh/vuosi. Ihan hyvähän toi 50 %:n lisäys on.

Jos rakentaisi kahdella kennolla olevan systeemin joka seuraisi aurinkoa jota mielessäni olen pyöritelly kiinteällä asennuksella tohon samalle katolle jossa kennot nyt ovat tuotto vuodessa olisi 415 kWh ja aurinkoa seuraavana 610 kWh.

Toi aurinkoa seuraava systeemi näyttäisi ainakin mun tapauksessa kun katolle sopisi vielä neljä lisäkennoa jonka invertterikin vielä sallisi olevan aika fiilistelyä sillä kolmella lisäkennolla tuotto olisi 623 kWh eli just vähän enemmän kuin aurinkoa seuraavalla systeemillä saatikka kun laittaisi ne neljä lisäkennoa.

Neljä lisäkennoa maksaa kiinnikkeineen päivineen ehkä 800 € ja ne kaksi aurinkoa seuraavaa tulisi laitteineen ja telineineen maksamaan suurinpyörtein saman + varmaankin mikroinvertterin systeemi vaatisi kun tohon mun Froniukseen ei varmaankaan voisi niitä kytkeä.

Eihän ne lisäkennot mikään järkevä sijoitus tohon lisäki olisi kun vielä Elenia on netottavan mittaustavan luvannut tämän vuoden aikana jolloin suuri osa lisätehosta menisi myyntiin mutta katsotaan nyt mihin päädyn.
 

wilpo

New member
Savonius sanoi:
Kun tuota kuvaasi katsoo niin siinä telineessä on 36kpl. Ovatko nuo paneelit noita 335W paneeleja. Kolmessa telineessä olisi siis yhteensä 108Kpl. Tarkennatko hiukan.
Paneelit on 335w puolikide paneeleita ja juuri näin kuin ajattelit. Eli 36kpl yhdessä telineessä ja 108kpl yhteensä. Kytketty Froniuksen Symo 20kw invertteriin. Kahden telineen paneelit menee yhteen kanavaan (MPP) ja yksi teline yhteen. Tarkoitus oli laittaa neljäskin teline ja se on hommattukin. Jätin sen odottamaan kevättä tai jos joku haluaa sen ostaa. Nyt kuitenkin näyttää että tämä 3 telineen määrä voi olla sopiva ja voisi harkita jokun 5-10kw tuulivoimalaa yhtenä lisäksi. Tai sitten jos akkuja laitasi järjestelmään kiinni, niin tarvittaisiin neljäs teline.

rotzi sanoi:
Entä sitten kulutettava teho, onko se tasaista ja pohjateho >15kW kokoajan kun PV tuotto mahdollista vai onko kulutus pomppivaa...taitaa olla jotain jäähdytystä kesällä.
Jos on 10kW tasaista kuormaa, niin siitä tulee vuoteen 87600kWh (10*24*365)
Kulutus on kohtuu taisaista on kulutus ympäri vuoden ja painottuu vielä klo 8 - 17 välille. Päivisin tosin tulee vaihtelua jonkin verran 10-30kWh välillä. Kesäaikaa tippuu sen verran että mitä sähkölämmitykset alentavat kulutusta. Jäähdytyksiä ei paljon ole käytössä.  Liitteenä kulutusta 28.2. päivältä.

Savonius sanoi:
Noita  aurinkoa seuraavia telineitä on niin monenlaisia. Osa kääntyy 90 asteta ja osa 360 astetta ja molempia sanotaan kääntyviksi. Vaikka molemmat seuraisivat aurinkoa niin vuosisaannot ovat Suomen leveysasteilla aivan eri luokkaa. Omissani aurinko on tullut kesäaamuisin näkyviin noin puoli seitsemän kesäaikaa ja häviää noin puoli yhdeksän nurkkilla. No kävin metsätöissä taannoin ja sain aamuun vajaa pari tuntia tuottoaikaa lisää kuukauden verran juhannuksen kahta puolen. Se on noin 200Wh per paneeli kertaa aurinkoiset päivät.Jos haluaa kaiken talteen mitä taivaalta on saatavissa niin Ivalossa telineen pitää kääntyä 360 astetta, meillä noin 220 astetta mutta italiassa riittää kun teline kääntyy 90 astetta.
Omassa järjestelmässäni on tämä tehty niin, että telineen tarvii tietää missä on ITÄ. Tämä on toteutettu anturilla ja tähän suuntaan se menee aina odottamaan yöllä ja auringon noustessa aloittaa tästä seurannan laskemalla auringon suunnan GPS:ää apuna käyttäen. Tämän jälkeen se voi mennä vaikka sen 360 astetta ympäri. Kuitenkin jossain vaiheessa sen on katkaistava pyörintä, jotta voi aloittaa alusta. Muutoin johdot menee kierukalle.



Laitoin kuvan liitteeksi, jossa vertailua omasta 18 kWp seuraavasta järjestelmästä 28.2. päivältä ja etelään suunnatusta 17 asteen kulmaan asennetusta 53,4kwp kiinteästä järjestelmästä. Tumman vihree on kääntyväjärjestelmä. Aika selkee ylivoima tässä vaiheessa vuotta kääntyvälle. Kuvaaja siis kertoo paneelin tehokkuutta.

Telineen sähkökulutuksesta on liitteenä kaavio. Eli kulutusta yhteen telineeseen kohti päivässä kertynyt noin 160wh. Ei kauheesti mielestäni.

Kyseessä on pienimuotoinen elintarvike yritys. Vielä täytyy sanoa, että mitään tukea ei haettu tähän hankkeeseen, kun ylimääräisestä byrokratiasta en tykkää yhtään ja toiseksi tuki rahathan eivät hyödytä kuin laitevalmistajia.
 

Liitetiedostot

Savonius

Active member
don sanoi:
Jos rakentaisi kahdella kennolla olevan systeemin joka seuraisi aurinkoa jota mielessäni olen pyöritelly kiinteällä asennuksella tohon samalle katolle jossa kennot nyt ovat tuotto vuodessa olisi 415 kWh ja aurinkoa seuraavana 610 kWh.
Noiden kääntyvien kanssa on huomioitava se että paneelisähkössä ei ole pientä varjoa. Siispä on varottava telineen aiheuttamaa varjoa. Rinnakkain olevat telineet varjostavat toisiaan osan päivästä. Peräkkäin olevat telineet tasamaalla ovat tehon surma. Peräkkäin olevien telineiden takamaisen alareunan pitää olla edessä olevan yläreunan tasolla jos ei halua etumaisen varjon osuvan takana oleviin paneeleihin.
 

wilpo

New member
Savonius sanoi:
don sanoi:
Jos rakentaisi kahdella kennolla olevan systeemin joka seuraisi aurinkoa jota mielessäni olen pyöritelly kiinteällä asennuksella tohon samalle katolle jossa kennot nyt ovat tuotto vuodessa olisi 415 kWh ja aurinkoa seuraavana 610 kWh.
Noiden kääntyvien kanssa on huomioitava se että paneelisähkössä ei ole pientä varjoa. Siispä on varottava telineen aiheuttamaa varjoa. Rinnakkain olevat telineet varjostavat toisiaan osan päivästä. Peräkkäin olevat telineet tasamaalla ovat tehon surma. Peräkkäin olevien telineiden takamaisen alareunan pitää olla edessä olevan yläreunan tasolla jos ei halua etumaisen varjon osuvan takana oleviin paneeleihin.
Jep. Tämä on tärkeä huomioida. Paras on asentaa telineet pohjois eteläsuuntaan riviin. 
Omat telineet ovat 25m toisistaan ja telineen lakikorkeus on noin 7m. Tämä varjostaa eteläsuomessa joulu ja tammikuun seuraavaa telinettä noin 2 tuntia puolen päivän aikaan. Omalla kohdalla tämä oli ihan tietoinen asennus, kun telineet olisivat tarvinneet asentaa 70m etäisyydeltään toisistaan, jotta varjoa ei olisi edes jouluna tullu. Kuitenkin ajattelin, että jouluna se tuottokaan ei ole huimaa, joten ei menetä paljoakaan. Tammikuun lopulla menetys on 25m asennuksella noin 4kwh, 18kWp järjestelmällä varjostuksen vuoksi.

Kännyyn löytyy hyviä appseja millä pystyy omalla tontilla katsomaan miten pitkä tulee eri vuoden aikaan eri korkuisilla telineillä.
 

don

Member
Moro

Kirjallinen esitykseni tuossa oli huonosti sommiteltu,siitä saa tosiaankin sellaisen käsityksen että asentaisin telineen katolle muiden jo olemassaolevien viereen jolloin tosiaan tulisi kiinteiden tielle,mikä ei esityksessäni ollut tarkoitus.

Korjaan pieleen menneen kirjallisen esitykseni seuraavanlaiseksi.
Jos rakentaisi kahdella kennolla olevan systeemin joka seuraisi aurinkoa jota mielessäni olen pyöritelly,kiinteällä asennuksella tohon samalle katolle muiden lisäksi jossa kennot nyt jo ovat kahden lisäkennon tuotto vuodessa olisi 415 kWh ja aurinkoa seuraavana 610 kWh jonka laitteiston asentaisin maahan.

Näköjänsä kannattaa kirjoittamansa lukea muutamaan kertaan ajatuksella ennen LÄHETÄ napin painallusta,sorry.
 

Jolberious

New member
wilpo sanoi:
fraatti sanoi:
wilpo sanoi:
Järjestelmä on automaattisesti aurinkoaseuraava järjestelmä. Joten kulma on muuttuva ja paikka esteetön maasto.
Laitoin merkille että järjestelmäni ei pääsyt noina päivinä täysin pilvettömältä taivaalta paistavalla auringolla kuin 96% tehoon. Tänään taas kun oli sopivasti pilviä taivaalla niin järjestelmä meni 106% teholle. Eli heijastus antaa selvästi lisää tehoa vaikka sitten pilvien kautta.
Mielenkiintoista, miltä tuo aparaatti näyttää? Seuraako se kahteen suuntaan aurinkoa?

Miten määrittelet mikä on 100% teho? Paneleiden nimellisteho?
100% teho = paneelien yhteenlaskettu kWp.
Järjestelmä seuraa kahteen suuntaan. Videota asennuksen jälkeen viime syksyltä: https://youtu.be/NTj32iXcxkc
Yöksi menee vaakatasoon, sekä yli 20 m/s tuulella.
Yksi teline olisi ylimääräinen vielä jos haluaa ostaa. 335W puolikidepaneeleilla. yhteensä 6500€ + alv
Onhan noita sellasiakin, johon voisi laittaa yhteen telineeseen yli 100m2 paneeleita. Telineen perustus vaan tulee järjettömän kokoiseksi.

Alkuvuoden tammi-helmikuun tehokkuuskerroin oli 70,84 kWh/kWp. Helmikuu pelkästään 57,58 kWh/kWp.
Täytyy hattua kyllä nostaa.

Millaisen perustuksen tuollainen 18 paneelin teline vaatiin?
 

fraatti

Member
wilpo sanoi:
Savonius sanoi:
don sanoi:
Jos rakentaisi kahdella kennolla olevan systeemin joka seuraisi aurinkoa jota mielessäni olen pyöritelly kiinteällä asennuksella tohon samalle katolle jossa kennot nyt ovat tuotto vuodessa olisi 415 kWh ja aurinkoa seuraavana 610 kWh.
Noiden kääntyvien kanssa on huomioitava se että paneelisähkössä ei ole pientä varjoa. Siispä on varottava telineen aiheuttamaa varjoa. Rinnakkain olevat telineet varjostavat toisiaan osan päivästä. Peräkkäin olevat telineet tasamaalla ovat tehon surma. Peräkkäin olevien telineiden takamaisen alareunan pitää olla edessä olevan yläreunan tasolla jos ei halua etumaisen varjon osuvan takana oleviin paneeleihin.
Jep. Tämä on tärkeä huomioida. Paras on asentaa telineet pohjois eteläsuuntaan riviin. 
Omat telineet ovat 25m toisistaan ja telineen lakikorkeus on noin 7m. Tämä varjostaa eteläsuomessa joulu ja tammikuun seuraavaa telinettä noin 2 tuntia puolen päivän aikaan. Omalla kohdalla tämä oli ihan tietoinen asennus, kun telineet olisivat tarvinneet asentaa 70m etäisyydeltään toisistaan, jotta varjoa ei olisi edes jouluna tullu. Kuitenkin ajattelin, että jouluna se tuottokaan ei ole huimaa, joten ei menetä paljoakaan. Tammikuun lopulla menetys on 25m asennuksella noin 4kwh, 18kWp järjestelmällä varjostuksen vuoksi.

Kännyyn löytyy hyviä appseja millä pystyy omalla tontilla katsomaan miten pitkä tulee eri vuoden aikaan eri korkuisilla telineillä.
Tässä onkin näiden akilleen kantapää. Moninkertaisesti saman määrän tuottavia voimaloita saa mahtumaan samalle alalle kiinteällä asennuksella. Kauppakeskuksissa yms tingitään asennuskulmasta juuri noiden varjojen takia. Myös tuulikuorma saattaa vaikuttaa.
 

Savonius

Active member
Toinen kaveri on kiinnostunut että mitä tarkoittaaa half-cut tässä yhteydessä.

Kyllä myös kiinnostaa se että jos on paneeleita telineessä 36 a 335W jolloin yhden telineen nimellisteho on 12,06Kw ja kolmen telineen yhteisteho 36,18Kwh niin mihin käytät loput jos itse käytät 18Kw paneelitehoa.
 
Ylös