Mikä akku omakotitaloon?

juhor

New member
En pidä akustoa aivan pöllönä ajatuksena, koska sellainen kummittelee minunkin ajatusmaailmassani. Mietinnässä muutaman paneelin laittaminen itään ja luoteeseen mikroverteillä. Taka-ajatuksena sähköliittymän irtisanominen. Minulla on traktorikäyttöinen aggre mökillä, ollut jo toistakymmentä vuotta, eikä kertaakaan käytetty. Tehoa siinä on muistaakseni 13 kW. Akuston pitäisi olla sen verran tuhti, että 20 kWh olisi otettavissa ennen seuraavaa latausta. Ne maksavat vielä aika lailla. Energiataloudellisinta olisi sijoittaa aggre talon autotalliin, tiedä sitten kuinka hyvin moottorin äänet kuuluisivat asuintiloihin. Konehalli ja navetta ovat muut mahdolliset sijoituspaikat. Vuodessa latausta tulisi 50 - 70 tuntia ja se nykyisillä polttoaineen hinnoilla olisi n. 225 - 315 €. Jos käyttäisi löpöä pääsisi vajaan kolmanneksen halvemmalla. Sähkö- ja siirtomaksut tekevät kolmisen sataa vuodessa, joten muutaman kymppitonnin sijoittamalla pääsisi samaan tai vähän sen alle. Taloudellisesti siis ei mitään järkeä, mutta ainahan harrastukset maksavat. Kerroin joskus aiemmin täällä, että olisi mahdollisuus pienimuotoiseen vesivoiman tuottamiseen. Ajatusta ei ole kokonaan haudattu, mutta ongelmaksi on muodostunut, ettei pienitehoisia generaattoreita, jotka tuottaisivat laadukasta sähköä juurikaan valmisteta.

Tämä oli ihan mielenkiintoinen: https://pistokehybridi.fi/litium-akut.html

"24kWh akku SOH 88% 2015 Hintaan 3800€ sis alv.24%"
 

vmakela

Member
Laitoin kerran jopa Jäspille palautetta aiheesta, että tuollaiselle valmiiksi kahdella termostaatilla varustetulle aurinkosähkövaraajalle olisi kysyntää.
Onhan heillä se Solar-mallisto, mutta hinta *2 perus varaajaan, jonka saa alle 800 Euron. En silti maksaisi 800 Euroa 3-vaihevastuksesta ja lisätermarista. Jotain rajaa tuohonkin. 200-300 olis ollut ihan ok lisähinta Solarille. Toki siellä on myös aurinkokierukka, joka olisi ollut itselle turha.
 

vmakela

Member
Kiinasta saisi osat kyllä halvalla, mutta rakentelu ei ole osaamisaluettani, minun täytyy ostaa valmis tuote.
Näinhän se menee. Riskinä myös se että saa jotain huonoa kennoa Alista, nykyisin toimittavat Puolasta esim. paljon LiFePO4-kennoja kohtuullisen edullisesti ja nopeasti. Palaute on kyllä käyttäjiltä ollut hyvää. Sieltä kai tuon videonkin kennot on, epäilisin. Valmiit kaupalliset vaan on vielä niin kalliita wattitunnilta, että ei vain persaus kestä harrastaa, ja tulee hellasäröäkin heti...
 

LauriH

Member
Onhan heillä se Solar-mallisto, mutta hinta *2 perus varaajaan, jonka saa alle 800 Euron. En silti maksaisi 800 Euroa 3-vaihevastuksesta ja lisätermarista. Jotain rajaa tuohonkin. 200-300 olis ollut ihan ok lisähinta Solarille. Toki siellä on myös aurinkokierukka, joka olisi ollut itselle turha.
Joo, tuon malliston ongelma on mielestäni juurikin se, että se on suunniteltu hyödyntämään keräimillä kerättyä lämpöä, ei sähköpaneelien tuoton helppoon hyödyntämiseen.

Akvatermiltahan saisi kyllä täysin oman maun mukaan räätälöityjä varaajia, mutta hintataso näyttää olevan 300l perusmallillakin n. 1600€
 

korsteeni

Well-known member
taasen sähköt poikki, toinen kerta parinviikon sisään, edellisellä kerralla 3 tuntia, nyt ollut vasta vajaan tunnin, ei haittaa.....tulee vaan akut näillä hetkillä mieleen, no ei kyllä haittaa kun pesusjutut kuitenkin toimii "vajavaisilla" akuilla = 300ah
 

LauriH

Member
taasen sähköt poikki, toinen kerta parinviikon sisään, edellisellä kerralla 3 tuntia, nyt ollut vasta vajaan tunnin, ei haittaa.....tulee vaan akut näillä hetkillä mieleen, no ei kyllä haittaa kun pesusjutut kuitenkin toimii "vajavaisilla" akuilla = 300ah
Tuo on kyllä se ainoa jossain määrin järkevä tapa akkujen käyttöön verkkovirtatalossa, eli UPSina. Jos siinä ohessa akuille pystyy pientä takaisinmaksua saamaan paneeleiden avulla, niin se toki kannattaa hyödyntää?
 

Mikkolan

Member
Joskus laskeskelin että edullisinmillaan diu-paneliston eliniässään tuottaman sähkönhinta voisi olla n. 6 cnt /kWh. Kaveri taas harkitsi akuston hankintaa ja sai akuston eliniässään varastoiman sähkön varstointihinnaksi n. 4 cnt ( Lifepo4, 4000 sykliä ). Yhteensä siis parainmillaan 10 cnt / kWh eli selvästi alle verkkohinnan.
Jos tuossa 1/5 tuotosta kulkee akuston kautta niin koko järjestelmän yhteiseksi hinnaksi tulis 6,8 cnt /kWh. Paperilla näyttää ihan hyvältä
 

kotte

Well-known member
Jos tuossa 1/5 tuotosta kulkee akuston kautta niin koko järjestelmän yhteiseksi hinnaksi tulis 6,8 cnt /kWh. Paperilla näyttää ihan hyvältä
Lämmityssovellusten kannalta suhteen pitäisi olla aivan toisin päin tyypillisesti (eikä riitäkään). Jos jokin akku kestää 4000 sykkilä keskimäärin, ei se välttämättä kestä kymmenesosaakaan (vaiko edes sadasosaa), jos lataus- ja purkaussyklit ovat sellaiset, mitä rakennuksen lämmittäminen Suomessa edellyttää. Pääomaa ennen kaikkea joutuu sitomaan paljon enemmän kuin itse rakennukseen.

Akkuhan ei olisi todellakaan pöllömpi ajatus, jollei valmistaminen olisi niin kallista kuin on. Ei ole kertaluokkien helpotusta odotettavissakaan ja sellainen tarvittaisiin, jotta rakennuksen lämmitysenergiaa voisi säilöä akkuun taloudellisesti mielekkäästi verrattuna vaihtoehtoisiin tappoihin säilöä energiaa lämmityskaudelle saatavuuden vaihtelun edellyttämässä mitassa.
 

Mikkolan

Member
Paperilla näyttää ihan hyvältä
Noi hinnat oli aika teoreettisia, käytännössä paneelisähkön hinta varmaan 10 - 15 pinnaa korkeanpi ja akulle ehki 10 -20 pinnaa lisää ( % )
Lämmityssovellusten kannalta suhteen pitäisi olla aivan toisin päin tyypillisesti (eikä riitäkään). Jos jokin akku kestää 4000 sykkilä keskimäärin, ei se välttämättä kestä kymmenesosaakaan (vaiko edes sadasosaa), jos lataus- ja purkaussyklit ovat sellaiset, mitä rakennuksen lämmittäminen Suomessa edellyttää. Pääomaa ennen kaikkea joutuu sitomaan paljon enemmän kuin itse rakennukseen.

Akkuhan ei olisi todellakaan pöllömpi ajatus, jollei valmistaminen olisi niin kallista kuin on. Ei ole kertaluokkien helpotusta odotettavissakaan ja sellainen tarvittaisiin, jotta rakennuksen lämmitysenergiaa voisi säilöä akkuun taloudellisesti mielekkäästi verrattuna vaihtoehtoisiin tappoihin säilöä energiaa lämmityskaudelle saatavuuden vaihtelun edellyttämässä mitassa.
Kaikille akuille pätee että mitä pienenmillä lataus/purkaus-virroilla toimitaan, sitä enenmän syklejä. Akuston varauskyky jos olis tuplat kulutukseen nähden niin saattais päästä luvattuihin syklimääriin. Eli melkoinen vehje rahallisesti ja fyysisestikkin.

Lämmitystä aatellen panelien vuorokausituoton pitää olla vähintään yhtäsuuri kuin vuorokausikulutus. Kohtuu kokoisella kentällä reaalista tuottoa tulee keväällä vasta maaliskuun loppupuolella, silloin lämmitystarvekkin jo pienenee. Paneelisähkön hyöty lämmitykseen jää aika marginaaliseksi ja akuston merkitys siinä jää aika olemattomaksi.

Akuston käytön motiiviksi jää pelkästään oman käytön maksimointi. Se on kannatavaa silloin kun paneelien ja akuston käytön yhteishinta on edullisenpi kuin verkkosähkön, akkusähkö saa olla jopa kalliinpaa kuin verkkosähkö jos sen osuus on sopivan pieni.
ei aurinkojärjestelmissä ole mitään järkeä käyttää akkuja lämmitykseen kun lämmön voi varata veteen mikä on liki ilmaista ja häviökin pienempi kuin akuilla
Kyllä vesivaraajallekin hintaa tulee mutta käyttöikä jopa 10-kertainen. Lämmityksen vuorokausivaihteluiden tasaamiseen ja pesuveden lämmitykseen kylläkin ihan paras ratkaisu.
 

korsteeni

Well-known member
...

Kyllä vesivaraajallekin hintaa tulee mutta käyttöikä jopa 10-kertainen. Lämmityksen vuorokausivaihteluiden tasaamiseen ja pesuveden lämmitykseen kylläkin ihan paras ratkaisu.
varaaja on halpa akkuihin verraten samalla teholla, lämpöpumpun kautta niitä akkuja sitten jos käyttää, maksaa se pumppukin taasen
 

LauriH

Member
Lämmitystä aatellen panelien vuorokausituoton pitää olla vähintään yhtäsuuri kuin vuorokausikulutus. Kohtuu kokoisella kentällä reaalista tuottoa tulee keväällä vasta maaliskuun loppupuolella, silloin lämmitystarvekkin jo pienenee. Paneelisähkön hyöty lämmitykseen jää aika marginaaliseksi ja akuston merkitys siinä jää aika olemattomaksi.
Lämmitystä ajatellen oleellisinta on varmaan auringon hyödyntäminen kosteiden tilojen "mukavuuslattialämmitykseen". Itse kun katselen vaikkapa tämänhetkistä sähkönkäyttöäni tuntitasolla, niin aika selkeästi erottuu yösähköllä toimiva kylppärin lattialämmitys. Ihan vain vaihtamalla sen päiväsajalle saisi aika hyvin oman käytön osuutta lisättyä, jos paneelit katolla olisivat. Kokonaisuudessaan sähköä kuluisi tietty enemmän ja etenkin aamulla ja illalla myös ostosähköä, jos ei tekisi jotain muita ratkaisuja sen estämiseksi?

Vesikiertoisena tuon saisi tietty toteutettua helpommin ja lattian pidettyä tasaisesti lämpimänä vuorolauden ympäri.
91DA1B8C-69C6-41C0-83F3-E8A3E9BA3FE5.png
 

vmakela

Member
Lämmitystä ajatellen oleellisinta on varmaan auringon hyödyntäminen kosteiden tilojen "mukavuuslattialämmitykseen". Itse kun katselen vaikkapa tämänhetkistä sähkönkäyttöäni tuntitasolla, niin aika selkeästi erottuu yösähköllä toimiva kylppärin lattialämmitys. Ihan vain vaihtamalla sen päiväsajalle saisi aika hyvin oman käytön osuutta lisättyä, jos paneelit katolla olisivat. Kokonaisuudessaan sähköä kuluisi tietty enemmän ja etenkin aamulla ja illalla myös ostosähköä, jos ei tekisi jotain muita ratkaisuja sen estämiseksi?

Vesikiertoisena tuon saisi tietty toteutettua helpommin ja lattian pidettyä tasaisesti lämpimänä vuorolauden ympäri. Näytä liitetiedosto 8277
Uudet älykkäät lattiatermarit mahdollistaa eri lämpötiloja vuorokauden eri ajoille. Voidaan esim asettaa nosto x astetta aikavälillä y. Näitä saadaan tarvittaessa päiväkohtaisesti useita eri ajastuksia. Halpojakin ovat, ja moniin malleihin menee useita eri kOhm arvolla olevia antureita asetuksien kautta, tai vaihtoehtoisesti huoneilman, tai edellisten kombinaatio. Bluetooth ja WLAN radioina, hinnat alkaen n. 50€ / termari. Joku eu-asetus määrää että tällaiset tulee nykyisin olla uusissa tulevissa rakennuksissa, osa jotain eco tai green juttua. Itselläni Enston eco 16bt, mutta vaihtoehtoja on, diginäytöillä tai perinteisen näköisellä nupilla. Näyttävät äpistä graafisena lämmön ja kulutuksen. Niillä voisi helposti ohjata tuottoa omaan käyttöön sähkölämmitys lattiassa. Seuraavassa remontissa meillä oh ja keittiön lattiaan vedetään saneerauskaapelia, ja jätetään patterit vielä seinälle. Näihin sitten vastaavat termarit. Nostoja lämmössä voi tehdä myös manuaalisesti tyyliin "nosta nyt 4h 3 astetta" esimerkiksi, kertaluonteisesti siis, päin kautta ainakin netissä.
 

SavonSähköSeppo

Ihe oppinu sähkösuhari
Lämmitystä ajatellen oleellisinta on varmaan auringon hyödyntäminen kosteiden tilojen "mukavuuslattialämmitykseen". Itse kun katselen vaikkapa tämänhetkistä sähkönkäyttöäni tuntitasolla, niin aika selkeästi erottuu yösähköllä toimiva kylppärin lattialämmitys. Ihan vain vaihtamalla sen päiväsajalle saisi aika hyvin oman käytön osuutta lisättyä, jos paneelit katolla olisivat. Kokonaisuudessaan sähköä kuluisi tietty enemmän ja etenkin aamulla ja illalla myös ostosähköä, jos ei tekisi jotain muita ratkaisuja sen estämiseksi?

Vesikiertoisena tuon saisi tietty toteutettua helpommin ja lattian pidettyä tasaisesti lämpimänä vuorolauden ympäri. Näytä liitetiedosto 8277
Itsellä on LVV ja lattilämmitys molemmat kello-ohjattu olemaan päällä sillon kun tuottoja on. Lämminvesivaarajalle se toimii "varmistajana" iltapäivällä jos vertin teho-ohjaus ei ole vettä lämmittänyt aikasemmin.

Lattialämmitys lähtee päälle klo 8 ja pois klo 21. Sillä on saanu juuri yöltä noita kulutuksia pois hyvin simppelisti ja koska betonilaatta varaa mukavasti lämpöä niin aamuisin edelleen lattia on lämmin ja kuiva suihkussa.

Tämä toki noin touko-elokuun välillä.

Säätelen ajoituksia sit syksyllä ja keväällä kelien mukkaan miten muuttuvat. Talvella tottakai lattialämmitys koko ajan päällä.

Kello keskukseen tais maksaa jonkun 30€.
 

intelops

New member
Varaaja jossa on kolmivaihe vastus. Se voidaan asentaa vaikka niin että yhdellä vaiheella lämmitetään 55 asteeseen ja kahdella muulla vaiheelle dumpataan ylijäämää aina 95 asteeseen saakka. Tuohon 40 asteen lämpötilaeroon saa jo varastoitua n. 4,6kWh energiaa 100l varaajassa. Samaan energiamäärään litiumakustoa maksaisi n. 5 000 euroa missä voitaisiin varastoida sama energiamäärä.
Juuri ostin 7kWh litiumakustoa ja maksoi alle tonnin. Porukka katselee turhaan suomen hintoja, kun alkuperämaasta saa murto-osaan.
 

Mekaniker

Active member
Juuri ostin 7kWh litiumakustoa ja maksoi alle tonnin. Porukka katselee turhaan suomen hintoja, kun alkuperämaasta saa murto-osaan.
Totta, pitää vain muistaa se fakta että oma osaaminen on riittävällä tasolla
Kun katsoo noita jotka itse rakentaa akustoja niin heillä menee runsaasti aikaa rakenteluun, välillä poksahdellen;-)
 

eros

Member
Juuri ostin 7kWh litiumakustoa ja maksoi alle tonnin. Porukka katselee turhaan suomen hintoja, kun alkuperämaasta saa murto-osaan.
Ostolinkki? Onko LFP akkua vai jotain paukkuherkkää? Kauanko kesti tulla suomeen ja oletko ylipäätään saanut tavaran ja kuinka toimii, käyttökokemusta varmaan jo kertynyt? Millanen BMS, paljonko maksoi lisää? Onko kamat vielä saatavissa samaan hintaan?

Semmoinen n. 10kwh (~8.5kwh käytännössä siis) halvalla on hakusessa. Muita vermeitä (hybridi/normi Grid-Tie) ja paneleita (340w) olisi varastossa, jos jotakuta kiinostaa..

T: http://eerin.fi/
 
Ylös