Mikä akku omakotitaloon?

juhor

New member
Mites muuten tämä asia auton akkua käytettäessä,jos yöllä siitä impataan sähköä pirttiin ja autolla pitäisi aamusta lähteä duuniin ja akku onkin tyhjähkö,päivän aikana se sitten kyllä latautuisi jos paistaa,ristiriitaista.

Tuota V2G-toimintoa ei taida olla tällä hetkellä kuin jossain Japanilaisissa autoissa. Nissan Leaf esimerkiksi muistaakseni pystyy antamaan virtaa myös ulospäin.
Mutta jos sellainen olisi, niin auton säädöistä voinee asettaa kuinka paljon kapasitettia saa antaa talolle.
Olen kuullut, että joku olisi hakenut Norjasta käytetyn Leaffin taloakuksi. Itsellä ei ehkä ole pihalla tarpeeksi tilaa tuollaiseen.
 

Puuha

Well-known member
Tämä hämmentää. Miksi energia "katoaa" lämmitykseen?
Eikö lämmitys ole yksi käyttötarkoitus sähkölle siinä missä muutkin?
Oma fiilis on, että kun akkua ei ole tuotettu sähkö katoaa jonnekin muualle. Haluaisin käyttää tuotetun sähkön itse enkä myydä sitä pois.
Sinulla pitää olla sen verran suuri akku sitten että se kattaa sähkölämmityksen kulutuksen. Panelistossahan potku riittänee. Akkusähkön käyttö lämmitykseen on vain hölmöä ja hyötysuhteen osalta järjetöntä. Lämpöä voi varastoida lämpöenergiana paljon edullsiemmin kuin mitä akkun käyttökustannusket ovat.

Ketjun tarkoitus on kysyä mikä akku olisi tällä hetkellä järkevin valina taloakuksi, että osaan sanoa odotanko vielä vai olisiko tarjolla jo joku tarpeeksi hyvä ratkaisu.
Sellaista ei ole olemassa kohtuullisin kustannuksin tuollaiselle kulutusprofiilille ellei rahaa ole sitten käytettävissä useampi kymmenen tuhatta akustoon käytettäväksi. Akkukapasiteettia kun pitää varata sen mukaan mitä on kulutus, tuotto ja ylijäämä.

No siis juuri noin kuin tuossa ylempänä sanoin. Haluaisin käyttää tuotetusta sähköstä mahdollisimman ison osan itse.

Se on valitettavasti sellainen asia mikä on hyväksyttävä näissä sekundaarisissa tuotantomuodoissa joiden tuotantoa ei voida hallita että ne joko tuottavat yli tai ali tarpeen. Aina sähkön varaaminen akkuun ei ole ratkaisu vaan kuorman hallinnalla päästään monesti parempiin tuloksiin kustannustehokkaammasti. Jopa niinkin että muutetaan talon lämmitystä osin tai kokonaan varaavaksi käyttäen massavaraajia. kuten lattialämmitys, vesivaraaja, sähköpatterit varaaviksi kiviradiaattoreiksi, jne. jne. Mitä suurempi kulutus sitä oleellisempaa on kuorman hallinta ja sen ajoitus.
 
Viimeksi muokattu:

vmakela

Member
Jos akkusähköä käyttää esim ilmalämpöpumppuun niin eihän se nyt ihan hölmöä olisi? Väliin vaikka IVT:n verkonvaihtaja, joka vaihtaa asetetulla viiveellä niin akkusähkö voisi olla off grid myös.
 

juhor

New member
Ahaa. Nyt ehkä vihdoin tajusin.
Eli siis tarkoitat, että jos kaikkea yli menevää sähköä ei saada talteen, niin sitten on sama kun sitä ei saataisi talteen ollenkaan?

Itse olin ajatellut ehkä jotenkin niin, että paneelit tuottaa 5 sähköä, suoraan kulutukseen niistä menee 3, akkuun menee 1 ja 1 myydään pois = voitto, koska 1 säästyi.
Miksi näin ei ole?

No, joka tapauksessa pitänee katsoa ainakin hetki paljonko paneelit tuottaa käytännössä ja paljon menee yli, että tietää sitten kuinka valtava sen akun pitäisi olla.
Veikkaan, että silti ainakin kokeilen jossain välissä jollain pienellä akulla, että saa sitten dataa siitäkin.
 

Puuha

Well-known member
Jos akkusähköä käyttää esim ilmalämpöpumppuun niin eihän se nyt ihan hölmöä olisi? Väliin vaikka IVT:n verkonvaihtaja, joka vaihtaa asetetulla viiveellä niin akkusähkö voisi olla off grid myös.
Miksi sotkea akkua kun on käytettävissä verkkosähkö mikä on kustannustehokkaampi? En ymmärrä miksi ihan vain maksamisen ilosta halutaan saada akut että voidaan käyttää se oma tuotanto hyödyksi maksaen itsensä siitä kipeäksi. Sitä ei voi edes mitenkään vihreillä aatteleilla perustella järjellisesti, sillä akkujen valmistus on aika paljon luontoa rasittavaa.

Eli siis tarkoitat, että jos kaikkea yli menevää sähköä ei saada talteen, niin sitten on sama kun sitä ei saataisi talteen ollenkaan?
Saadaan eli ei, mutta lämmitykseen ei ole järkeä käyttää sähköä joka on käytetty akussa kun sen voi suoraan muuttaa lämmöksi paremmalla hyötysuhteella sekä mitä on helpompaa sekä edullisempaa varastoida.
 

vmakela

Member
Kaikilla ei ole verkossa olevia paneeleja katolla. Jos tuhatlappusella tekee itse maatelineen laittaa muutamat paneelit, akuston tekee itse, niin ei ihan kallista sähköä esim paisteelläa viilentämään, eikä tarvita froniuksia, ei sähkömiestä jne.
 

vmakela

Member
Mutta alkuperäiseen palatakseni, jos on 3kW varaajateho, niin ajatus esim klo 10 alkamaan päälle, sähkärilläkin tähän varmasti kokemusta. Samoin jos on sähköllä lattialämpöjä, niin nykyään löytyy BT ja wifi yhteyttä käyttäviä termareita alkaen 50€ kipale, joilla voi myös tehdä lämmön korotuksia, ajatuksia. Akkuna siis vesi ja betonilaattia.
 

Puuha

Well-known member
Kaikilla ei ole verkossa olevia paneeleja katolla. Jos tuhatlappusella tekee itse maatelineen laittaa muutamat paneelit, akuston tekee itse, niin ei ihan kallista sähköä esim paisteelläa viilentämään, eikä tarvita froniuksia, ei sähkömiestä jne.
Sillä akuston hinnalla jo saa vertit asennettua ja myös muuta kulutusta katettua eikä ole käyttökustannuksia akustosta. Akkujen käyttö ei vain ole oikein millään järjellisellä syyllä perusteltavissa jos on käytettävissä verkkosähkö sen edullisuuden sekä ympäristöystävällisyyden ansiosta verrattuna akkuihin.

Pois luettuna tieten harrastukset ja ne saa maksaa sekä saastuttaa.
 

Puuha

Well-known member
Mutta alkuperäiseen palatakseni, jos on 3kW varaajateho, niin ajatus esim klo 10 alkamaan päälle, sähkärilläkin tähän varmasti kokemusta. Samoin jos on sähköllä lattialämpöjä, niin nykyään löytyy BT ja wifi yhteyttä käyttäviä termareita alkaen 50€ kipale, joilla voi myös tehdä lämmön korotuksia, ajatuksia. Akkuna siis vesi ja betonilaattia.
Varaaja jossa on kolmivaihe vastus. Se voidaan asentaa vaikka niin että yhdellä vaiheella lämmitetään 55 asteeseen ja kahdella muulla vaiheelle dumpataan ylijäämää aina 95 asteeseen saakka. Tuohon 40 asteen lämpötilaeroon saa jo varastoitua n. 4,6kWh energiaa 100l varaajassa. Samaan energiamäärään litiumakustoa maksaisi n. 5 000 euroa missä voitaisiin varastoida sama energiamäärä.
 

Puuha

Well-known member
Jos on vaikka lattialämmitys 10cm kakku betonia ja lattian pinta-ala 30m2 niin yhden asteen lattiaa lämmittämällä saa varastoitua 4,4kWh energiaa ja samaan energiamäärään vastaavan kokokoinen litiumakku maksaa taas n. 5000 euroa.

Tässä on vähän suuntaa kuinka kallista on akkussa energian varastointi on ja on olemassa edullisempia sekä tehokkaampia tapoja varastoida energiaa hyödyntäen omaa tuotantoa. Ja avannee myös silmiä miksi akkusähköä ei kannata lämmitykseen käyttää.
 

denzil dexter

Well-known member
Kivimateriaalin syklinkestävyys on myös hiukan eri luokkaa kuin akuilla - jos siis länsimaisin menetelmin rakennetaan.
Akkuun varastoidun sähkön käyttäminen lämmitykseen kilpistyy kyllä jo siihenkin, ettei lämmityskauden aikana tule aurinkosähköä (pl keväällä hetken).
 

maanma

energiaonnellinen
Rahat kannattaa laittaa paneelien määrään ja suuntaan siten että kattaa kulutuksen myös silloin kun kulutusta on. Esim aamu ja ilta. Silloin suuntaus voi edellyttää seinäasennuksia. Kylminä aamuina suorakulutus on suurimmillaanja metsä varjostaa hyvinkin kaukaa.
 

Mikkolan

Member
Jos on verkkovirta käytettävissä niin ihan hulluuttahan se on akkujen kanssa leikkiä. Akuston hinnalla saa tosiaan melkoisen määrän lisää paneeleja , jotka potkii aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä sitä omankäytön sähköä.
Sitkeästi on ihmisiin juuttunut kummallinen käsitys että paneeleista täytyy joka ikinen Wattitunti saada hyödyksi. Loppukeväällä ja alkukesällä tulee tuottoa , jota on vaikea omaan käyttöön ottaa. Se piiki ei ole energiana kuitenkaan kovin suuri, joten sen voi jättää käyttämättäkin jos ei myyntiin mene.
 

vmakela

Member
Rahat kannattaa laittaa paneelien määrään ja suuntaan siten että kattaa kulutuksen myös silloin kun kulutusta on. Esim aamu ja ilta. Silloin suuntaus voi edellyttää seinäasennuksia. Kylminä aamuina suorakulutus on suurimmillaanja metsä varjostaa hyvinkin kaukaa.
Näissä pitää huomioida että jollain 4 paneelin seinäasennuksella välttämättä kaikki inverterit ei käynnisty MPPT:n osalta ollenkaan kuin vasta kunnon paisteella. Mikroinvertterillä tekisin itse tuollaisia suuntauksia, jos tekisin.
 

vmakela

Member
On sitä huonompia, tai tyhmempiä harrastuksia kuin akuston laittaminen. Sama se on paneelien kanssa, että monet olettaa että takaisinmaksun jälkeen laitteisto, eli pääoma on saman arvoinen ja samassa kunnossa kuin ostohetkellä. Toiset ostaa mönkkäreitä, moottoripyöriä/-kelkkoja, veneitä, kesämökkejä, parin tonnin pihakalusteet, auton joka on aivan liian kallis ja iso käyttöönsä jne, lista on loputon, puhumattakaan viinasta tai tupakasta. Pari pulloa leijonaviinaa, ja ajaisit sähköautolla 2000tkm. Onko se nyt sitten paha jos joku laittaa enemmän tai vähemmän tuottamattoman akuston paneelijärjestelmäänsä? Jos vaikka samalla jäättää parit pitsat tilaamatta, tai viinakset ottamatta niin on jo voiton puolella. Valintoja. Minä ainakin tilasin omat kennoni ihan tutkiakseni asiaa ja alaa, ja että ei ihan Ohmin lait ym. pääsisi unohtumaan. Kiva harrastus sanoisin.
 

kotte

Well-known member
Jos hiukan irroitellaan jalkoja maasta, niin itse tuotetun sähkön ja lämmityksen keskinäisiin yhtälöön tehokas (muttei halpa) ratkaisu olisi sähkön varastoiminen sähkövastuksella kemiallisen faasimuutosakun lataamiseen. Sopiva kemikaali voisi olla esimerkiksi natriumhydroksidi tai kalsiumoksidi. Sähkövastuksella haihdutetaan vesi pois kemikaalin vesiliuoksesta ja tiivistyvån veden faasimuutoslämpö varastoidaan lyhytaikaiseen lämpöpuskuriin (tämä osa muistuttaa perinteistä yösähkövaraaja) ja tuota lämpöä puretaan käyttöveden ja ajottaisen kesäaikaisen lämmityksen tarpeisiin.

Kemikaalia ja vettä tarvitaan erittäin paljon, kymmeniä kuutiometrejä vettä ja kemikaaleja kymmeniä tai lähes satakin tonnia. Altaiden on oltava vastaavan kokoisia (sillä sekä vesi, että kemikaalit pitäisi pitää suljetussa kierrossa, jotta estetään kontaminaatio vieraista aineista). Talvella kiinteää ja hygroskooppista kemikaalia käytetään sitten lämmön pumppaamiseen ympäristöstä lämmitystarkoituksiin. Esimerkiksi natriumhydroksidia käytettäessä lämpöä voidaan imeä energiakaivosta, syvälle asennetusta maapiiristä tai vesistöstä, jolloin kemikaali imee höyrystyvän ja maalämmön avulla muutaman asteen lämmössä pidettävän haihdutuskammion vettä. Lämpö saadaan käyttöön, kun höyry tiivistyy kemikaaliliuokseen (oikeastaan sohjoon) ja lisäksi itse kemikaalin liukeneminen antaa vielä lisää lämpöä. Litra vettä ja pari kiloa kemikaalia tuolla tavoin käytettynä pystyy pumppaamaan maasta luokkaa 2/3kWh lämpöä. Eli jos tavanomainen pientalo kuluttaa 20000kWh lämpöä vuodessa, tuon varastoiminen vaatisi luokkaa kolmeikymmentä kuutiometriä vettä ja vajaa sata tonnia tonnia itse kemikaalia. Pelkän kemikaalin hinta sitten lienee enemmän kuin "100 tonnia", mutta aine ei periaatteessa kulu. Tämähän vastaisi energiasisällöltään 5000kWh:n sähköakustoa maalämpöpumpun käyttämiseen vastaavalla tavalla (mikä puolestaan tulisi suorastaan pöyristyttävän kalliiksi).

Kokonaisuutena siis aurinkoenergiaa varataan termokemiallisen lämpöpumpun käyttövoimaksi ja faasimuutossykli on valittu sellaiseksi, että kemikaali voidaan säilöä pitkiä aikoja ympäristön lämpötilassa, eli ei tarvita lämpöeristeitä. Jonkin verrran noita prosesseja on kokeilty ja kehitelty ainakin Ruotsissa, mutta valmiita ratkaisuja ei tietääkseni ole tarjolla. Ajateltavissa olevat kemikaalit ovat kuitenkin siedettävän hintaisia (korkeintaan tuhansia euroja per tonni), vaikkakin erittäin syövyttäviä, joten toteutus edellyttää varmuutta ja eri asteisia suojatoimenpitieitä.

Akkujen käyttäminen sähkön varastoimiseen sähkölämmityksen tarpeisiin on täyttä hölmäläisten peiton jatkamista toisesta päästä leikatulla kaistaleella. Ei tuossa ole todellisuudessa järkeä edes lämpöpumpulla varustetuissa täyssähköautoissa, joiden lämmitystä varten pitäisi kehittää jokin uusiutuvalla synteettisellä polttoaineella toimiva lisälämmitinratkaisu, jotta päästään siedettävään energiatehokkuuteen ja kokonaisuuden kannalta asialliseen ympäristöystävällisyyteen. Lämpöpumppua toki tarvitaan mahdollisen ilmastoinnin energialähteenä kesäaikaan. Täyssähköauton akku palvelee mainiosti käyttövoimana ja elektroniikan sekä valaistuksen käyttövoimana ja tokihan sitä kannattaa käyttää apuna kierrättämään vaikkapa auton laitteista pieninä määrinä syntyvien ja kerättävissä olevien häviöiden siirtämiseen varsinaisen lämmityksen avuksi. Lämmityskin voi ilman lisäapua riittää huurteenpoistoon lauhkeassa ilmastossa syys- tai jopa talvikaudella, ei kuitenkaan Suomessa.
 
En pidä akustoa aivan pöllönä ajatuksena, koska sellainen kummittelee minunkin ajatusmaailmassani. Mietinnässä muutaman paneelin laittaminen itään ja luoteeseen mikroverteillä. Taka-ajatuksena sähköliittymän irtisanominen. Minulla on traktorikäyttöinen aggre mökillä, ollut jo toistakymmentä vuotta, eikä kertaakaan käytetty. Tehoa siinä on muistaakseni 13 kW. Akuston pitäisi olla sen verran tuhti, että 20 kWh olisi otettavissa ennen seuraavaa latausta. Ne maksavat vielä aika lailla. Energiataloudellisinta olisi sijoittaa aggre talon autotalliin, tiedä sitten kuinka hyvin moottorin äänet kuuluisivat asuintiloihin. Konehalli ja navetta ovat muut mahdolliset sijoituspaikat. Vuodessa latausta tulisi 50 - 70 tuntia ja se nykyisillä polttoaineen hinnoilla olisi n. 225 - 315 €. Jos käyttäisi löpöä pääsisi vajaan kolmanneksen halvemmalla. Sähkö- ja siirtomaksut tekevät kolmisen sataa vuodessa, joten muutaman kymppitonnin sijoittamalla pääsisi samaan tai vähän sen alle. Taloudellisesti siis ei mitään järkeä, mutta ainahan harrastukset maksavat. Kerroin joskus aiemmin täällä, että olisi mahdollisuus pienimuotoiseen vesivoiman tuottamiseen. Ajatusta ei ole kokonaan haudattu, mutta ongelmaksi on muodostunut, ettei pienitehoisia generaattoreita, jotka tuottaisivat laadukasta sähköä juurikaan valmisteta.
 

vmakela

Member
En pidä akustoa aivan pöllönä ajatuksena, koska sellainen kummittelee minunkin ajatusmaailmassani. Mietinnässä muutaman paneelin laittaminen itään ja luoteeseen mikroverteillä. Taka-ajatuksena sähköliittymän irtisanominen. Minulla on traktorikäyttöinen aggre mökillä, ollut jo toistakymmentä vuotta, eikä kertaakaan käytetty. Tehoa siinä on muistaakseni 13 kW. Akuston pitäisi olla sen verran tuhti, että 20 kWh olisi otettavissa ennen seuraavaa latausta. Ne maksavat vielä aika lailla. Energiataloudellisinta olisi sijoittaa aggre talon autotalliin, tiedä sitten kuinka hyvin moottorin äänet kuuluisivat asuintiloihin. Konehalli ja navetta ovat muut mahdolliset sijoituspaikat. Vuodessa latausta tulisi 50 - 70 tuntia ja se nykyisillä polttoaineen hinnoilla olisi n. 225 - 315 €. Jos käyttäisi löpöä pääsisi vajaan kolmanneksen halvemmalla. Sähkö- ja siirtomaksut tekevät kolmisen sataa vuodessa, joten muutaman kymppitonnin sijoittamalla pääsisi samaan tai vähän sen alle. Taloudellisesti siis ei mitään järkeä, mutta ainahan harrastukset maksavat. Kerroin joskus aiemmin täällä, että olisi mahdollisuus pienimuotoiseen vesivoiman tuottamiseen. Ajatusta ei ole kokonaan haudattu, mutta ongelmaksi on muodostunut, ettei pienitehoisia generaattoreita, jotka tuottaisivat laadukasta sähköä juurikaan valmisteta.
Tätä olen itse kadehtien kuolannut: Building 23.5kWh battery bank with LiFePo4 batteries. DIY. - YouTube
 

LauriH

Member
Kukapa valmistaja tekisi perus 300L lvv:n jossa on valmiina erillinen 24 tai 48v vastus, sekä oma termari...tehona riittäisi 1kw, jolloin virratkin pysyisi kohtuullisina. Oivallinen ja edullinen off-grid kytkennälle tukemaan ja vähän jopa lämmittämään varaajaa sen mitä parista-kolmesta-neljästä paneelista ja esim 1-2kWh akustosta lähtee. Olisin ostanut ph-remontin yhteydessä, ja maksanut 200-300 euroa enemmän kuin perus jäspistä.
Laitoin kerran jopa Jäspille palautetta aiheesta, että tuollaiselle valmiiksi kahdella termostaatilla varustetulle aurinkosähkövaraajalle olisi kysyntää.
 
Ylös