Matalaenergia kodinkoneita

maanma

energiaonnellinen
Kilo /15kpl on aika suuri määrä. 7 kpl menee moneen malliin. 15-20min on tyypillinen keittoaika. Tärkeää on mitata juuri oikea määrä vettä. 285W laitteella menisi siis 7 kpl höyrystämiseen 71-86 Wh. Perunoiden keittämiseen menisi varmaan 35-45min n. 165-246 Wh.
 
Viimeksi muokattu:

denzil dexter

Well-known member
Höyryn tuottaminenhan vaatii kertaluokkaa enemmän energiaa kuin pelkkä veden lämpötilan nosto kananmunien keittoalueelle. No, ehkä se tuossa laitteessa tiivistyy takaisin vedeksi ja häviö on pieni.
Jos kananmunia pitäisi oikeasti keittää enemmän, ei siinä hommassa energiaa kulu kuin laitteen vuotolämpöön ja kananmunien proteiinien koagulointiin. Jäähdyttämisessä pitää ottaa lämpö talteen ja lämmittää sillä lämmöllä uusi satsi. Koska energia on varsinkin yrityksille halpaa, kananmunat mitä todennäköisimmin kuitenkin viilennetään hanavedellä, joka sitten lasketaan viemäriin.
 

maanma

energiaonnellinen
Lämmitettävän massan ja veden määrän pienuus tuo sen säästön. Pieneen vesimäärään käytön pitäisi olla mahdollista muissakin astioissa - kunhan höyrystämisen nopeus on riittävän pieni, että höyry ei juuri katkaa.
 

kotte

Well-known member
Uskoisin munankeittimen kantavaksi ideaksi lämmityksen tasaisuuden. Tivistyvä höyry takaa oikein mitoitettuna varsin tasaisen lämpötilan munien pinnalla.

Jos olisi tarkoitus virittää munakeittimen energiantehokkuus huippuunsa, niin laitteen kuori pitäisi lämpöeristää ja tehdä teho portaattomasti säätyväksi. Ennakko-ohjelmoinnilla pääsee hyvään tulokseen tietyn kokoisilla munilla, mutta varsinainen hifistely edellyttäisi paineenpitävää keitintä, jonka tehoa sitten säädettäisiin ilmanpaine-eron perusteella (esimerkiksi niin, että höyrynpoistoaukko tukitaan jonkin ajan kuluttua (kun ilma on ehtinyt poistunut keittotilasta) ja pidetään pieni paine-ero sisältä ulos säätöalgoritmilla. Keiton edistyessähän höyryn tiivistyminen munien pintaan hidastuu ja paine pysyy asetettuna jatkuvasti pienentyvällä teholla.

Munat voisi varmaan keittää hiukan vajaan 100 asteen lämpötilassakin, jolloin yksisuuntaventtiili riittää ja säätö voisikin perustua tarkkaan lämpötilan säätöön hiukan alle 100 asteeseen. Keiton aluksi ilma "pursuaa" pois keittimestä ja säädön pieni värähtely saa ilman pian poistumaan lähes kokonaan ja jäljelle jää vain vesihöyryä. Yksisuuntaventtiili jättää keittimeen pienen alipaineen (ainakin keittojakson valtaosalle), eikä ilmaa ainakaan pääse takaisin keittimeen tuollaisella säätöperiaatteella. Kansi samalla tiivistyy alustan tiivisteitä vastaan ja tarvitaan venttiili alipaineen täyttämiseksi, kun munat otetaan ulos (täytyy varmaan olla myös venttiili, joka estää alipaineen liiallisen kasvun ja keittimen kuoren lommahtamisen, jottei keitintä tarvitse valmistaa lasista tai vastaavasta täyden alipaineen kestävästä materiaalista).
 
Tuota lämmöneristeiden alikäyttöä olen ihmetellyt jo pidempään. Miksi vedenkeittimissä ei yleisesti käytetä lämmöneristettä? Miksei ole tarjolla yleisesti sähkökattiloita eli "aromipesiä", joissa olisi töpseli ja tarkka lämmönsäätö? Tai miksei edes tiskialtaan alapintaa ole lämpöeristetty, niin vesi säilyisi paljon pidempään lämpimänä (meikällä monesti unohtuu tiskaaminen kun olen jättänyt "viideksi minuutiksi" astiat likoamaan ja sitten kun olen palannut tiskin äärelle, niin vesi on jo haaleaa)?
 

maanma

energiaonnellinen
Meillä on melko iäkkäitä Tefal gold vedekeittimiä, joiden teho on vain 1200W. Niillä keitetään usein vesi ennen kattilaan laittoa. Nyt olen harjoitellut myös olemaan laittamatta levyä enää maksimiteholle. Uuneihin ja liesin olen kaivannut parempia eristeitä.

Kahvinkeittimien energiahukkaan on termosratkaisuja ja nyt myös aikakatkaisu, mikä on kyllä aika pitkä säästöä ajatellen. Itse katkaisen virran heti "purputuksen" jälkeen ja keitän täsmälleen oikean määrän.
 
Viimeksi muokattu:

maanma

energiaonnellinen
Uusi pyykin pesukone kuluttaa energiaa merkittävästi aikaisempaa vähemmän. Aikaisemmassa 40 ohjelman kulutukseksi ilmoitettiin reilu 2kWh. Nyt menee kilowatti vähemmän.
 

Aurinkoinen

Active member
Kahvinkeittimeen kun lataa veden illalla niin aamulla kuluu vähemmän energiaa veden keittämiseen, koska vesi on esilämmitetty.
Mukavuushyöty taitaa tuossa olla suurin, kun ei tarvitse aamulla kuin napsauttaa keitin päälle, ellei käytä ajastinta. Meillä ainakin aamulla tulee hanasta useampikin keittimellinen huoneenlämpöistä vettä ennen kuin vesi viilenee.
 

don

Active member
Moro


Tosisäästäjän tapa keittää aamukahvit;)

nokipannukahvit-11-1500x1000.jpg
 

denzil dexter

Well-known member
Moro


Tosisäästäjän tapa keittää aamukahvit;)

Näytä liitetiedosto 8875

No ei 😀

Taitaa energiankulutus olla lähes suurinta, mitä missään veden keittämiseen käytetyssä menetelmässä. Risukeitin / hobo-stove olisi jo vähän parempi. Toki plussana se, että kuvassa käytettä tapa on aika toimintavarma ja siitä on käyttökokemuksia useamman kymmenen tuhannen vuoden ajalta.
 

Pähkäilijä

Active member
No ei 😀

Taitaa energiankulutus olla lähes suurinta, mitä missään veden keittämiseen käytetyssä menetelmässä. Risukeitin / hobo-stove olisi jo vähän parempi. Toki plussana se, että kuvassa käytettä tapa on aika toimintavarma ja siitä on käyttökokemuksia useamman kymmenen tuhannen vuoden ajalta.
tästä on tehty haitekki versio, laitettu rautalevy päälle ja vielä jatkeeks Korsteeni ni soveltuu sisäkäyttöön. Näin heinäkuun helteillä (13c pihamaan puolella ja vesipaistetta) ihan kiva juttu parantamaan painovoimaista ilmanvaihtoa tuvassa.
 

denzil dexter

Well-known member
Tiedä kuinka hightekki tuo on; kahvikupillisen keittämiseen tarvitaan teoriassa vain muutama gramma puuta. Säilyketölkistä tehty tikkupoltin sentään pärjää kourallisella, mutta puuhella imaisee aina vähintään muutaman klapin jotta edes ylipäätään lieska syttyisi. Kehittämistä olisi.
 

Aurinkoinen

Active member
Tiedä kuinka hightekki tuo on; kahvikupillisen keittämiseen tarvitaan teoriassa vain muutama gramma puuta. Säilyketölkistä tehty tikkupoltin sentään pärjää kourallisella, mutta puuhella imaisee aina vähintään muutaman klapin jotta edes ylipäätään lieska syttyisi. Kehittämistä olisi.
On sitä puuhellaakin kehitetty jo männä vuosina. Högforsilta tuli mallit Rapid 1 ja Rapid 3. Pienempinumeroisessa ei ollut uunia. Minulla paljonkin kokemusta Rapid 3:sta. Jos joku on Tokmannilla havainnut myynnissä sytytystikkuja, niin sellaiset oli oivaa polttopuuta Rapidiin. Monta monituista kertaa on Rapidilla tullut kahvit keitettyä kymmenessä minuutissa. Siis siten, että tuohon aikaan ne on myöskin juotu. Puita mennyt sen verran kuin yhteen kouraan on mahtunut, siis pituudeltaan 14 - 15 senttisiä. Vain kaasuhella pärjäsi Rapidille nopeudessa, ja niin vähillä puilla ei selvinnyt mikään muu hella. Rapidia hankittiin moneen talouteen kesäksi. Isommasta liedestä otettiin vain muutama rengas pois ja Rapid nostettiin siihen päälle, heti oli liesi käyttövalmis. Koska puita kului vain nimellisesti, Rapid ei lämmittänyt keittiötä pätsiksi, kuten yleensä tapahtui isomman hellan kanssa kesäisin.
 

trauma

New member
Parikymmentä vuotta sitten pystyin puuhellalla keittämään aamukahvit hesarin sunnuntainumerolla. Eipä taida enää onnistua.
Puhumattakaan nykyisestä digihesarista:):)
 
Ylös