Matalaenergia kodinkoneita

kotte

Active member
Onnistuuko tuo vakiolämpötila pakkasnesteellä, eihän sitä ole pakko raakana käyttää, sen jäätymis/kiteytymispisteenhän voi myös säätää tarpeen mukaan?
Ei ainakaan glykolilla, glyserolilla tai alkoholilla, ellei sitten olla kiinnostuneita luokkaa -50 ... -60 asteen säilytyslämpötiloista ja ultrapakastimista, jotka tällaista lämpötilaa tukevat.
 

denzil dexter

Active member
Onnistuu. Laittaa vain sopivan laimean seoksen. Sulamislämpö ei ole yhtä hyvä kuin jäällä, mutta kuitenkin aika hyvä seossuhteesta riippuen. Samoin onnistuu kapeammalla alueella myös suolalla ja sokerilla.
 

kotte

Active member
Onnistuu. Laittaa vain sopivan laimean seoksen
Tuossa lämpötila ryömii. Kahden sekoitettavan aineen eutektisen pisteen pitäisi olla alempi kuin aineista korkeamman sulamislämpötilan ja sitten sitä sekoittettavaa ainetta pitäisi olla ylimäärä, jos pyrkii kutakuinkin vakiona pysyvään sulamislämpötilaan.
 

korsteeni

Member
Pitihän sekin kokeilla, laitoin pakastimeen 2x10 litran kannua pakkasnestettä, vuorasinalhaalta katsoen puoleenväliin seinät tiilillä, laitoin vielä kaivurin valurautaisen etupainon arviolta 70kg pakstimeen.
Eilen klo 22:20 pakastimen lämpötila oli -4.4C ja nyt aamulla 7:40 -2.8C.
Ohjaus näin testivaiheessa manuaalisesti tepseli seinään systeemillä, saa nähdä paljonko jaksaa lähennellä tänään pakastuslämpötilaa, arvelen että -7 pääsisi
 

korsteeni

Member
Keke Roosbergia siteeraten "ei näillä alitehoisilla............."
Eihän tuota arkkupakastinta saa edes pakastimelle vaadittuun lämpötilaan, taitaa se kaivurin etupaino olla liian kova pala.
Nuo pakastimen eristeet on syvältä sieltä minne ei aurinko paista
Onko kukaan purkanut upo arkkua, onko putket kiinni ulkovaipassa? ja kiertävätkö ympäri. Jospa pyöräyttäisi vaipan putkineen auki ja laittaisi 10cm lisää eristettä
Eihän tuossa mene kuin hetki sammuttamisen jäkeen kun vaippa muuttuu kuumasta kylmäksi
 
Keke Roosbergia siteeraten "ei näillä alitehoisilla............."
Eihän tuota arkkupakastinta saa edes pakastimelle vaadittuun lämpötilaan, taitaa se kaivurin etupaino olla liian kova pala.
Nuo pakastimen eristeet on syvältä sieltä minne ei aurinko paista
Onko kukaan purkanut upo arkkua, onko putket kiinni ulkovaipassa? ja kiertävätkö ympäri. Jospa pyöräyttäisi vaipan putkineen auki ja laittaisi 10cm lisää eristettä
Eihän tuossa mene kuin hetki sammuttamisen jäkeen kun vaippa muuttuu kuumasta kylmäksi
Eihän tuon painon pitäisi estää pakastinta kylmenemästä. Siinä vain kestää aikaa enemmän. Paino kun ei kuitenkaan tuon pakastimen sisällä mitenkään tuota lämpöenergiaa, luovuttaa vain varastoitunutta. Kun massa on jäähtynyt, ei lämpöä virtaa pakastimeen muualta kuin eristeiden läpi ja luukkua availemalla. Oletko varma, että kone on ehjä?

Lisäys: Eli kuormitus on jäähtyneenä siis sama kuin pakastimen normaalikäytössä.

Vai tarkoititko, että kompressori on niin kovilla, että lauhdutuspuolen lämpö vuotaa eristeiden läpi takasin, ja "kumoaa" suuren osan kompressorin tekemästä työstä, kun korkeilla rasituksilla ja lämpötilaeroilla COP-arvokin on huono? Silloin voisi auttaa pakastimen laittaminen ajastimen perään, ja jaksottaa käyntiä, jolloin kompressori ja lauhdutin pääsisi välillä jäähtymäänkin.

En tiedä miten UPO:n lauhdutin on tehty, mutta sain idean, että lauhdutuslämpöä voisi käyttää veden lämmitykseen, jolloin lauhdutuspaine ja kompressorin rasitus vähenisi, jos vesi on riittävän viileää. Toteutettavuudesta en tiedä. Muutokset laitteisiin tietysti omalla vastuulla...
 

Mikkolan

Member
Keke Roosbergia siteeraten "ei näillä alitehoisilla............."
Eihän tuota arkkupakastinta saa edes pakastimelle vaadittuun lämpötilaan, taitaa se kaivurin etupaino olla liian kova pala.
Nuo pakastimen eristeet on syvältä sieltä minne ei aurinko paista
Onko kukaan purkanut upo arkkua, onko putket kiinni ulkovaipassa? ja kiertävätkö ympäri. Jospa pyöräyttäisi vaipan putkineen auki ja laittaisi 10cm lisää eristettä
Eihän tuossa mene kuin hetki sammuttamisen jäkeen kun vaippa muuttuu kuumasta kylmäksi
En ole vielä purkanut, kun ei ruuvarilla auennut. Eristeet lienee aika kössöt, se oli yön pakastuksella kellon perässä ja jo 5 tunnin päästä normaali termari olisi halunuut koneen käynnistyvän.
Mittailin sen ulkolämpötiloja niin sen alla oli melko viileetä eikä ulkokuoretkaan olleet huoneen lämpötilassa. Toinen ihottuma tuli siitä että kompurakin on siellä kuorien sisässä lämmittämässä.
Tuo on semmonen kausipakastin ja suurimman osan vuotta tyhjillään, joten kun hetki koittaa niin kuoret aukeaa ja testaan tuota lisäeristystä ja kompura saa ainakin tuulettimen sinne umpikoteloon.

Hellekesänä tein sillä jääkanistereita, 5 l ja 10 litraisia. Semmonen "aliteho"fiilis siitä kyllä jäi mutta ehkä se luvattu 6 - 8 kg teho vuorokaudessa toteutui hyvinkin. Parissa päivässä suli n. 70 - 80 kg jäätä kun virta oli pois päältä.

( Kompuran moottorissa ei ollut käynnistyskonkkaa vaan semmonen rele sykerö ja ilmeisesti siksi se käynnistyi aika kivuttomasti 600 W invertterillä )
 
Viimeksi muokattu:

Mikkolan

Member
Eihän tuon painon pitäisi estää pakastinta kylmenemästä. Siinä vain kestää aikaa enemmän. Paino kun ei kuitenkaan tuon pakastimen sisällä mitenkään tuota lämpöenergiaa, luovuttaa vain varastoitunutta. Kun massa on jäähtynyt, ei lämpöä virtaa pakastimeen muualta kuin eristeiden läpi ja luukkua availemalla. Oletko varma, että kone on ehjä?

Lisäys: Eli kuormitus on jäähtyneenä siis sama kuin pakastimen normaalikäytössä.

Vai tarkoititko, että kompressori on niin kovilla, että lauhdutuspuolen lämpö vuotaa eristeiden läpi takasin, ja "kumoaa" suuren osan kompressorin tekemästä työstä, kun korkeilla rasituksilla ja lämpötilaeroilla COP-arvokin on huono? Silloin voisi auttaa pakastimen laittaminen ajastimen perään, ja jaksottaa käyntiä, jolloin kompressori ja lauhdutin pääsisi välillä jäähtymäänkin.

En tiedä miten UPO:n lauhdutin on tehty, mutta sain idean, että lauhdutuslämpöä voisi käyttää veden lämmitykseen, jolloin lauhdutuspaine ja kompressorin rasitus vähenisi, jos vesi on riittävän viileää. Toteutettavuudesta en tiedä. Muutokset laitteisiin tietysti omalla vastuulla...
Aika hankala tuosta on hyötylämpöä talteenottaa vaikka se tieten mieltä kiehtois. Hiukka se sylettää kun samassa tilassa toinen kone yrittää tehdä lämpöä ja toinen kylmää ja sen kylmäkoneen hukkalämpö pitää tuulettaa pihalle. Lämpöä tulee kuitenkin niin vähän, etenkin talvella, ettei oikein kannata mitään viritellä.
 
Taitaa eristeet olla tosiaan huonossa kunnossa tai alunperin huonot.

Kyllä nuo relekompuratkin, missä on käynnistyskäämi hetken aikaa virroissa käynnistäessä ottaa jonkinlaisia piikkejä ainakin. Joskus ei jaksanut kanttiaaltoinvertterillä eräs moottori ottaa käyntikierroksia, vaikka invertterin teho oli moninkertainen. Mittasin jännitteeksi 200 V ja taajuus oli 50 Hz, mutta eipä perus yleismittari näytä oikeaa tehollisjännitettä, joten "oikea" jännite saattoi olla 230 V. Jos invertteri on huono, ei siis pakastin välttämättä jaksa käydä kunnolla.

Jos olisi sellainen pakastin, jossa on kenno tai ritilälauhdutin, voisi vesijäähdytys olla toteutettavissa. Lähinnä ajattelin tuota kompressorin kuorman vähentämiseen ja viilennystehon nostoon. Vaikutus voi tosin olla jotain ihan muuta... Tuo puhallinsysteemi auttaa myös luultavasti.
 

Mikkolan

Member
Taitaa eristeet olla tosiaan huonossa kunnossa tai alunperin huonot.

Kyllä nuo relekompuratkin, missä on käynnistyskäämi hetken aikaa virroissa käynnistäessä ottaa jonkinlaisia piikkejä ainakin. Joskus ei jaksanut kanttiaaltoinvertterillä eräs moottori ottaa käyntikierroksia, vaikka invertterin teho oli moninkertainen. Mittasin jännitteeksi 200 V ja taajuus oli 50 Hz, mutta eipä perus yleismittari näytä oikeaa tehollisjännitettä, joten "oikea" jännite saattoi olla 230 V. Jos invertteri on huono, ei siis pakastin välttämättä jaksa käydä kunnolla.
Muistaakseni tossa apukäämi tuli mukaan pienellä viiveellä releen kautta. Ihan huvikseni kokeilin, pienellä autonakulla ei kauaa toimi. Pitänee joskus kokeilla vielä niin että kykeneekö invertteri syöttämään virtaa kun vastapaineet kohoaa.

Jos olisi sellainen pakastin, jossa on kenno tai ritilälauhdutin, voisi vesijäähdytys olla toteutettavissa. Lähinnä ajattelin tuota kompressorin kuorman vähentämiseen ja viilennystehon nostoon. Vaikutus voi tosin olla jotain ihan muuta... Tuo puhallinsysteemi auttaa myös luultavasti.
Sitähän tässä pähkäillään että sais kuorien alta sen ritilän esille ja paremmin tuulettumaan eikä lämmittämään sisusta. Suulin nurkassa ei hellasärökään paljon haittaa vaikka arkkua olis hiukan modattu, ihan vaan "perustutkimuksen" nimissä.

Taitaa muuten vanhan pakastimen kylmäpiiri olla optimoitu sinne alle 20 asteen pakkaselle ettei taida olla paraimmillaan kun aletaan vettä jäädyttää?
 
Muistaakseni tossa apukäämi tuli mukaan pienellä viiveellä releen kautta. Ihan huvikseni kokeilin, pienellä autonakulla ei kauaa toimi. Pitänee joskus kokeilla vielä niin että kykeneekö invertteri syöttämään virtaa kun vastapaineet kohoaa.
Meinaatko että siis apukäämi jäisi päälle, ja moottori käynnistyisi ilman relettä jotenkin? Tuollaisesta ilmeisesti myös split-phase moottoritoteutuksesta en ole ainakaan ennen kuullut. Joku PTC-vastussysteemihän näissä lienee nykyään, mikä katkaisee apukelan virran. Yksi tällainen relekompurakaappi otti useamman sekunnin ajan luokkaa kymmenkertaista tehoa, ja sitten se hiljalleen putosi tavalliseen kulutukseen.

Aineillahan on tietty höyrynpaine, mikä on riippuvainen sen lämpötilasta. Suurempi lämpötila tuottaa suuremman höyrynpaineen. Kun lauhduttimen lämpötilaero höyrystimeen on pieni, on myös höyrynpaineiden ero, jolloin kompressorin mekaaninen kuorma vähenee, ja periaatteessa kierrokset nousee lähemmäs tahtikierroksia (oikosulkumoottori), ja villennystehonkin olettaisi kasvavan, kun ainetta virtaa enemmän.

Sitä voi sitten pohtia, voisiko esimerkiksi paisuntaventtiilli tai kapillaariputki jotenkin vaikuttaa negatiivisesti. Kylmäaineiden höyrystymislämmöt myös vaihtelevat paineiden (eli myös lämpötilojen) mukaan, kun kyse on kylläisestä höyrystä. Kylmäaineiden ominaisuuksista löytynee taulukoita helposti netin syövereistä. Olen jopa kuullut moottoristakin, joka ottaa enemmän tehoa ilman kuormaa kuin kuormalla...

Helpoin tapa lienee kokeilla, jos sellaista harrastaa. Omalla vastuulla toki.
 

korsteeni

Member
Eipä ollutkaan UPO, muistin väärin, ympäri on kiedottu 4mm rautaputket
Tehdaslaatu on kuvan mukainen, putket osittain ihan jossain muualla missä pitäisi
IMG_20200902_102939.jpg IMG_20200902_102845.jpg
 

Mikkolan

Member
Muistaakseni tossa apukäämi tuli mukaan pienellä viiveellä releen kautta. Ihan huvikseni kokeilin, pienellä autonakulla ei kauaa toimi. Pitänee joskus kokeilla vielä niin että kykeneekö invertteri syöttämään virtaa kun vastapaineet kohoaa.
Releen vetokäämi oli sarjassa pääkäämin kanssa. Ilmeisesti apukäämissä sen verran ohmeja ettei konkalla tarvii rajoittaa virtaa. Mistä se tarvittava vaihe-ero tulee, en tiedä ?

Kompuran ottoteho saattaa jopa pienetä vastapaineen kohotessa koska imupaine laskee ja massavirta pienenee eli oletan että jos kompura lähtee kantti-invertterillä käyntiin niin jaksaa käydä loppuun saakka.

Kapillaariin ei kovin paljon voi vaikuttaa. Jos kapillaaria sopivasti rutistaa linjapihdeillä ahtaammaksi, saa höyrystymispaineen ja lämpötilan alemmaksi, kaasun ominaisuuksien puitteissa. Toistepäin hankalampaa, kapillaarista saa ehkä pikkasen enemmän virtausta läpi kun ei päästä painepuolta lauhtumaan, jolloin paine hiukka kohoaa.

Helpoin tapa lienee kokeilla, jos sellaista harrastaa. Omalla vastuulla toki.
Helppoudesta en tiedä mutta jos ei kokeile ja tutki niin ei mitään opi mutta toistelee kirjaviisauksia. Toki kirjaviisauksiakin tarvii, jotta ymmärtää mitä tapahtui kun jotain tapahtui.
 

Mikkolan

Member
Aika pieni tehontarve korsteenin pakastimessa . Omassa taisi lähennellä 200 W, siksi se käynnistyminen vertillä oli kyseenalainen.

Jos tuo rautaputki kiertää rungon ympäri niin on hankalampi ottaa erilleen, omassa muistaakseni oli seinässä yksi lämpöisempi kohta ja oletus että koko lauhdutin olisi siinä kohtaa.
600 taitaa olla aika hyvä kylmäkaasu, 290 olis diu-miehelle melkein lottovoitto.
Nyt en ehdi tohon omaan syventyä mutta pitää joskus tarkistaa se ottoteho, mikä kaasu ja lauhduttimen rakenne.

 
Rele saattaa siis käyttää pääkäämin ottamaa suurempaa virtaa käynnistyshetkellä apukäämin ottamiseksi hetkeksi mukaan. Lähes kaikille sähkömoottorityypeille on ominaista pienempi impedanssi käynnistyshetkellä, tai silloin kun roottori on pysähdyksissä, ja sähkömoottorien ottovirta myös nousee kierroksien laskiessa (kun kierrokset epätahtikoneessa laskee kuormituksen kasvaessa, on tämä asia toki ilmeinen). Jos vaihtovirtasähkömoottorin nopeus laskee taajuuden myötä, niin silloinkin ottovirta kasvaa. Taajuusmuuttajakäytössä jännitteen automaattinen laskeminen kompensoi tämän.

Jos epätahtikone käy korkeilla kierroksilla, niin se yleensä tarkoittaa pienempää ottovirtaa. Eli jos lauhduttimen ja höyrystimen välinen paine-ero on suuri, niin samojen kierroksien ylläpitoon vaadittava akselitehokin on suuri. Ja tämän voisi olettaa myös nostavan moottorin ottotehoa. Moottorin ottoteho ei välttämättä tietty kuvaa moottorin akselitehoa.

Käsittääkseni jääkaappien kompressorien moottorit ovat joko split-phase tai sulkunapamoottoreita, joiden nimestä voi päätellä moottorin raudan/kuparin sisältävän maagisen vaihe-eroa tuottavan rakenteen itsessään. Lisätietoa löytyy tietenkin netistä. Apukäämin tarkoitukseksi olen käsittänyt hetkellisen vaihe-eron tuottamisen split-phase moottorin käynnistykseen, jonka jälkeen moottori käykin kaksivaiheisena. Vaihe ero lienee syntyvän apukäämin erilaisista ominaisuuksista (resistanssi ja reaktanssi).

https://en.wikipedia.org/wiki/Shaded-pole_motor

https://circuitglobe.com/split-phase-induction-motor.html

R600a on isobutaania, eli butaanin toinen isomeeri. Sitä käytetään myös sytyttimien täytekaasuna.

R290 on propaania, mitä käytetään esimerkiksi kaasugrilleissä.

Kylmäaineena näille toki voi olla tiukempia puhtausvaatimuksia. Greenpeace on tehnyt paljon työtä näiden ympäristöystävällisten, mutta palavien kylmäaineiden puolesta. Tämä ei ole kehotus alkaa kokeilemaan mitään...

https://www.greenpeace.org/usa/news/after-20-year-battle-green-refrigerants-finally-legal-in-the-us/
 

korsteeni

Member
Puolta nopeemmin jäähtyy kun on lauhdutinputket kaakelilattialla rosteri rhs palkkien alla
Tänään ostin urtsia ja huomenna eristän 10cm styroxilla arkun, on ne siinä nojallaan jo muttei kiinni
 
Ylös