Matalaenergia kodinkoneita

korsteeni

Member
Nyt on jo pakastuslämpötilat, 20° rikki, kattelen yön ajan ja huomenna sitten mustikoita täyteen, näkee millaiset vuorokausivaihtelut läpötiloihin muodostuu
 
Katselinkin jo tuolta verkkosivultasi, että on jo yli -18 asteen mennyt. Hyvä että riittää intoa kokeilla kaikenlaista täällä valmiissa standardimalli-maailmassa...

Tuota pystyisi varmaankin jatkokehittelemään siten, että kylmät pysyisi jopa viikkokausia tallella, kompensoimaan säästä riippuvaisen sähköntuotannon satunnaisuutta. Off-grid järjestelmässä tällainen madollistaisi akkukapasiteetin vähentämisen, jolloin järjestelmäkustannukset (ehkä) laskisivat ja olisihan se vihreämpääkin tuntien nykyisten akkujen saastuttavuuden.

Useissa Europpaan maissahan itse aurinkosähkö on vihreää, mutta jos järjestelmään kuuluu akku, on sähkö jo verkkosähköä likaisempaa. Riippuu tietty järjestelmän toteutuksesta.
 

Savonius

Well-known member
Mitä oikein tarkoitat tuolla "likaisuudella" kun sitä yhtenään hoet.
Katselin juuri dokumenttiä Berliinistä jossa kaikenlaisia akkuja kierrätettiin. Muovia helpompaa kierrätettävää ei ole. Rikkihaposta voi tehdä mitä vaan ja lyijy on lyijyä vaikka voissa paistaisi. Uuden tekniikaan akuille tulee heti kierrätysjärjestelmä kun niitä kierrätettäviä löytyy riittävä määrä.
 
Onhan tämä jo läpikäyty juttu, mutta ehkä tulee selvennyksenä, jos joku ei ole näitä aiempia keskusteluja asiasta lukenut.

Akkujen käyttöön liittyy kaksi "likaisuutta".

Ensimmäinen on akkujen valmistuksen aiheuttama ympäristön pilaantuminen, lähinnä kehitysmaissa sijaitsevien kaivosten lähellä, mikä koskee lähinnä litiumakkuja.

Ja toinen on akkujen valmistukseen vaadittu valtava energiamäärä, josta valtaosa on yleensä tuotettu fossiileilla (valtaosa kehittyneidenkin maiden energiasta on fossiilista, EU:n energiasta 70 % on fossiilista). Lyijyakku, jonka kierrätettävyys on hyvä, pystyy varastoimaan vain muutaman kerran sen valmistukseen käytetyn energian sen koko käyttöiän aikana. Jos akku on tehty Kiinassa, missä sähkönkin päästöt ovat hyvin korkeita, ja jos olettaa akun varastoivan kaksi kertaa sen valmistukseen vaadittavan energian, on akussa varastoidun energian päästöt korkeita, koska ne ovat valmistuksen päästöt jaettuna kahdella plus energian tuotannon päästöt. Aurinkosähkökään ei ole fossiilivapaata, ja akun kautta kierrätettynä se on fossiili-intensiivistä. Litiumakuilla tilanne lienee hieman edullisempi tästä näkökulmasta. No voihan sitä toki sanoa, että EU:n päästöt ovat laskeneet cleantechin ansiosta, koska tuotanto on siellä Kiinassa, mutta todellisuudessa päästöt vain lisääntyy. Toki osa cleantechistä on oikeasti ilmastoystävällistä.

Eli jos akkuja käyttää aurinkosähkön yhteydessä, ei voida mistään vihreydestä todellakaan puhua, jollei akkujen kautta kiertävä energia ole vain murto-osa käytetystä energiasta. Sen takia ajattelen akkujen korvaamisen olevan hyvä asia, vaikka sekin usein tuottaa päästöjä, mutta toivottavasti vähemmän. Onhan sitä sanottu, että energiatehokkaan tuotteen valmistus kuluttaa usein enemmän energiaa, mitä tavallisen. Akkujen käytöstä luopuminen mahdollistaisi suuremman energiaomavaraisuuden, kun näitä energiaintensiivisiä tuotteita ei tarvitsisi. Mahtaisikohan nikkeli-rauta akku olla oikeasti vihreä akku? Ja eihän aurinkosähköä tarvitse käyttää vihreys mielessä.

Litiumakkujen kierrätys ei ole kovin tuottoisaa hommaa. Ehkä tulevaisuudessa, tai sitten kuuluu samaan kategoriaan näiden koko ajan uutisoitavien mullistavien akkukeksintöjen kanssa.

 

Savonius

Well-known member
Vaikea käsittää mihin sitä energiaa akun valmistuksessa kuluu sillä jos valmistan tuolla tallissa, toimivan lyijyhappoakun, niin eipä siihen energiaa kaksisesti tarvita. Sopivia muovikoteloita on maailma täynnä ja lyijy sulaa hetkessä kun siihen kosanilla osoittaa. Kymmenen prosenttisen rikkihaponko valmistus sitä energiaa tarvitsee.
Jos Euroopassa valmistetaan akkuja ainoastaan paikoissa jossa energia on 70% fossiilista niin nimeni on Spede Pasanen.

Tuo ylläoleva linkki edustaa ilmeisesti korkeaa tieteellistä tasoa,vai.
 
Viimeksi muokattu:

Mikkolan

Member
Em. linkki jo 5 v vanha ja sen tiedot vielä vanhempia. Mm. kiina on pienentänyt päästöjä runsaasti sähkön kWh:a kohden.
Muinoin lyijyakkujen levyt valmistettiin elektrolyyttisesti, energiaa kului runsaasti ja akut olivat suhteessa aika kalliita. Nykyään aktiivinen massa "sivellään" levyrunkoon, energian kulutus jopa pienempi kuin litiumakun.

Pikaisesti laskien sekä lyijy- että litiumakkujen sähkönvarauksen hinnaksi tulee n. 17 - 20 cnt / kWh. Ja rahallahan on selkeä yhteys päästöihin, ostatko kotimaista lihaa tai bensiiniä niin aina aiheutat päästön, joka on suhteessa kulutettuihin euroihin.

Sitä likaisuuttahan on ihan kaikessa, enemmän tai vähemmän. Ihmetyttää kuitenkin se että noissa "vihertely vehkeissä" on usein enemmän "likaa" kuin vanhassa. Vaikkapa sähköauto, siinä on "likaa" 35 000 € tai enemmän kun vanhassa toimivassa polttomoottoriautossa enää 1000€. Aina kun uusi sähkäri otetaan käyttöön niin jossain pistetään polttis paaliin ( todennäköisesti )
 

Savonius

Well-known member
"likaisin" lienee tuollainen kahden desin viilipurkki viileineen. On alumiinia, on muovia, maidontuotantoon sisältyviä metaanipäästojä ja viilin valmistuksen hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi vielä peräpäästä kajahtaa useimmilla. Kyllä siinä akku jää vihertuotteeksi.
 
Onko uudempaa dataa saatavilla akkujen päästöistä? Tuossa linkissä mainittiin myös skenaario, jossa paneelit ja akut on tehty Espanjassa, mutta silloinkin päästöt/kWh olivat Suomen verkkosähköä suuremmat, eli ei tuo akuista vielä kovin vihreitä tee.

Jos joku pystyy kosaanilla (fossiilisella propaanilla) autotallissa tekemään lyijyakun, mikä oikeasti toimii muuta kuin hetkellisesti jonkun pikkulampun virtalähteenä, olen ihmeissäni. Voihan niitä kierrättää, mutta sekin syö energiaa, ja kierrätetyillä materiaaleillakaan ei säästetä kuin vain neljännes valmistukseen vaaditusta energiasta. En nyt saa mobiilissa tosin linkkiä laitettua...

Mutta oikeissa paikoissa tehdyt akut ovat melkoisesti Kiinassa tehtyjä vihreämpiä, vaikka ne tuottavat päästöjä, kuten kaikki muukin toiminta.
 

Savonius

Well-known member
Käytössäni olevien 235Ah:n co2 on siis noin 450kg/akku. Noitten käytössäni olevien 285W paneelien vuosituotto on noin 420Kwh. Sen korvausarvo lienee noin 300kg. Yhdeltä tuollaiselta paneelilta tuon akun hiilidioksidin korvaamiseen menisi noin puolitoista vuotta. Ei huano.
 

kotte

Active member
Käytössäni olevien 235Ah:n co2 on siis noin 450kg/akku. Noitten käytössäni olevien 285W paneelien vuosituotto on noin 420Kwh. Sen korvausarvo lienee noin 300kg. Yhdeltä tuollaiselta paneelilta tuon akun hiilidioksidin korvaamiseen menisi noin puolitoista vuotta.
Paneeleiden korvausarvo kylläkään tuskin ylittää 30kg (vrt. Maanman luvut). Kuluu siis 15 vuotta ja aika monta akkua tuona aikana on mennyt entiseksi ainakin, jos niitä on käytetty hyödyksi eikä vain pidetty optimaalisessa säilytyslatingissa. Paneeleistakin saa korvausarvoa vasta, kun niiden oman päästökuorman kompensointi on tehty (mikä yleensä vie vuosia).

Jospa nyt vain perusteltaisiin kokeiluja harrastuneisuudella ja mielenkiinnolla aiheeseen eikä turhaan keksittäisi ontuvia perusteluja luonnonvaroja kuluttavalle ja ympäristöä saastuttavien investointien teolle tapauksissa, missä tämä ei ole ollenkaan välttämätöntä (so. verkkosähkön korvaaminen akuilla muka ympäristöä säästävämmin, mikä on aivan toinen juttu kuin oman tuoton syöttäminen verkosta otettua sähköä korvaamaan "online").
 

Savonius

Well-known member
Saattaa olla etten aivan ymmärrä mitä tuolla korvausarvolla tarkoitetaan mutta usein esiintyy muunnoksissa että yksi kilovattitunti on noin 700g hiilidioksidia tai sinne suuntaan. Se missä järjestyksessä kompensointi lasketaan tuskin on missään määrättyjä ja uskon että paneeli kyllä pitkän toiminta-aikansa (Brändössä eräällä mokillä on toimiva aurinkopaneeli joka on hankittu 1970 luvulla) puitteissa kyllä kerkeää huolehtimaan oman osuutensa. No jos kuitenkin tuo paneeli akku yhdistelmäni on ympäristön kannalta pahin mahdollinen niin ei sille sitten voi mitään.

Suomessa sähköverkosta otetun kiluvattitunnin hiilidioksidi arvo on tällä hetkellä 88g. Pari päivää taaksepäin näytti olevan 67g hetkittäin.
 

korsteeni

Member
Hyvältä näyttää, paremmalta kun olisin odottanut, näillä näkymin 6 tuntia päivällä riittäisi pitämään pakasteet halutussa lämpötilassa
Pitänee tässä viikolopun aikana kehitellä jotain itsensä tilalle pistämään tepseli seinään sopivaan aikaan, robottikäsi? tai ehkä jotain enempi sw suuntaan
 

korsteeni

Member
Hyvin sammutti eilen ja käynnisti nyt aamulla pakastimen , rakentelin jotain tyyliin tällä saitilla olleen skeman mukaan ne555 pohjalta fotodiodilla, en kuitenkaan löytänyt ohjetta joten se on joko poistettu tai hakutoiminto ei toimi. Samalta jäseneltä oli myös samoihin aikoihin hyvät juutuubi videot mutta enpä millään haulla onnistu bongaamaan niitäkään.

edit
Nimimerkki Rassooja on etsimäni videon julkaissut, tarkastanpa vielä kytkentöjäni, kiitos videosta
 
Viimeksi muokattu:

korsteeni

Member
Jään kyky varata kylmää on parisataakertainen tiiliin verrattuna (tilavuuden puolesta) ja melkein viisisataakertainen painon osalta, kun puhutaan parin asteen tai pienemmästä lämpenemisestä. Pakkasnesteeseenkin verrattuna jää on luokkaa sata kertaa parempi. 11 kg jäätä pystyy varaamaan noin kilowattitunnin ja lämpötila pysyy varsin tarkasti nollassa asteessa. Normaali jääkaappi pysyisi mainiosti kylmänä sulattamalla luokkaa kymmenen kiloa jäätä vuorokaudessa ja sillä saa lämpötilan kaiken lisäksi pysymään erittäin hyvin vakiona. Ja lämpötilaa voi säätää (ennakolta), jos lisää mukaan sopivaa suolaa (suolalaatua ts. kemiallista yhdistettä on muuteltava riippuen siitä, minkä vakiolämpötilan haluaa; lämpötilan saa pysymään vakiona vain käyttämällä ylimäärä ao. suolaa).
Toimii hyvin valuraudalla, tiiliskivillä ja pakkasnesteellä, mustikoilla ja mansikoilla, mutta ei niin hyvää ettei voi aina pyrkiä parempaan, siis kuinka paljon suolaa/litra vettä jos haluaisi ~-20°c sulamispisteen? Säkillinen merisuolaa ostettu ja kaivossa vesi piisaa.
 

kotte

Active member
kuinka paljon suolaa/litra vettä jos haluaisi ~-20°c sulamispisteen?
Hiukan päälle 0,35kg suolaa per litra vettä tarvitaan vähintään. Suolaa kuluu sitä mukaa, kun jää sulaa, joten sitä on joko lisättävä jatkuvasti (em. määrään saakka) tai on oltava koko määrä alusta asti (aluksi melkein kokonaan kiteinä). Sulamistuloksen suolapitoisuus on n. 30% (liuoksen ominaistiheys on korkeampi kuin veden), mutta suola ei liukene järin hyvin kylmään veteen. Perinteiset jäätelökoneet silti toimivat moisella periaatteella, eli murskattuja jäitä ja suolaa vuorotellen vatkattavan jäädytysastian ympärille.

Kylmävaraaja kannattaakin tehdä niin, että keittää litraan vettä luokkaa 0,38kg suolaa ja antaa jäähtyä, jolloin pieni osa suolasta erkanee pohjalle ja itse liuos on lähes maksimaalisen väkevää. Tuon liuoksen kun jäädyttää hiukan alle -20 asteen lämpötilassa tai kylmemmässä, saa varsin vakiolämpöisenä pysyvän pakkasvaraajan. Itse olen vuorannut kylmälaukun sisäpuolen kauttaaltaan säilytettävien tavaroiden ympärille kasatuilla litteillä pakastemehutölkeillä, jotka on täytetty tuollaisella litkulla. Jäätelökin säilyy erittäin hyvin kesäkuumallakin jopa tuntikausia moitteettomana tuolla tavoin säilöttynä.
 
Ylös