Matalaenergia kodinkoneita

maanma

energiaonnellinen
Kilo /15kpl on aika suuri määrä. 7 kpl menee moneen malliin. 15-20min on tyypillinen keittoaika. Tärkeää on mitata juuri oikea määrä vettä. 285W laitteella menisi siis 7 kpl höyrystämiseen 71-86 Wh. Perunoiden keittämiseen menisi varmaan 35-45min n. 165-246 Wh.
 
Viimeksi muokattu:

denzil dexter

Active member
Höyryn tuottaminenhan vaatii kertaluokkaa enemmän energiaa kuin pelkkä veden lämpötilan nosto kananmunien keittoalueelle. No, ehkä se tuossa laitteessa tiivistyy takaisin vedeksi ja häviö on pieni.
Jos kananmunia pitäisi oikeasti keittää enemmän, ei siinä hommassa energiaa kulu kuin laitteen vuotolämpöön ja kananmunien proteiinien koagulointiin. Jäähdyttämisessä pitää ottaa lämpö talteen ja lämmittää sillä lämmöllä uusi satsi. Koska energia on varsinkin yrityksille halpaa, kananmunat mitä todennäköisimmin kuitenkin viilennetään hanavedellä, joka sitten lasketaan viemäriin.
 

maanma

energiaonnellinen
Lämmitettävän massan ja veden määrän pienuus tuo sen säästön. Pieneen vesimäärään käytön pitäisi olla mahdollista muissakin astioissa - kunhan höyrystämisen nopeus on riittävän pieni, että höyry ei juuri katkaa.
 

Savonius

Well-known member
Kyllä munankeittimellä saattaa pientä säästöä syntyä. Helpostihan sillä säästöllä rahoittaa keittimen hankinnan.
 

kotte

Active member
Uskoisin munankeittimen kantavaksi ideaksi lämmityksen tasaisuuden. Tivistyvä höyry takaa oikein mitoitettuna varsin tasaisen lämpötilan munien pinnalla.

Jos olisi tarkoitus virittää munakeittimen energiantehokkuus huippuunsa, niin laitteen kuori pitäisi lämpöeristää ja tehdä teho portaattomasti säätyväksi. Ennakko-ohjelmoinnilla pääsee hyvään tulokseen tietyn kokoisilla munilla, mutta varsinainen hifistely edellyttäisi paineenpitävää keitintä, jonka tehoa sitten säädettäisiin ilmanpaine-eron perusteella (esimerkiksi niin, että höyrynpoistoaukko tukitaan jonkin ajan kuluttua (kun ilma on ehtinyt poistunut keittotilasta) ja pidetään pieni paine-ero sisältä ulos säätöalgoritmilla. Keiton edistyessähän höyryn tiivistyminen munien pintaan hidastuu ja paine pysyy asetettuna jatkuvasti pienentyvällä teholla.

Munat voisi varmaan keittää hiukan vajaan 100 asteen lämpötilassakin, jolloin yksisuuntaventtiili riittää ja säätö voisikin perustua tarkkaan lämpötilan säätöön hiukan alle 100 asteeseen. Keiton aluksi ilma "pursuaa" pois keittimestä ja säädön pieni värähtely saa ilman pian poistumaan lähes kokonaan ja jäljelle jää vain vesihöyryä. Yksisuuntaventtiili jättää keittimeen pienen alipaineen (ainakin keittojakson valtaosalle), eikä ilmaa ainakaan pääse takaisin keittimeen tuollaisella säätöperiaatteella. Kansi samalla tiivistyy alustan tiivisteitä vastaan ja tarvitaan venttiili alipaineen täyttämiseksi, kun munat otetaan ulos (täytyy varmaan olla myös venttiili, joka estää alipaineen liiallisen kasvun ja keittimen kuoren lommahtamisen, jottei keitintä tarvitse valmistaa lasista tai vastaavasta täyden alipaineen kestävästä materiaalista).
 
Tuota lämmöneristeiden alikäyttöä olen ihmetellyt jo pidempään. Miksi vedenkeittimissä ei yleisesti käytetä lämmöneristettä? Miksei ole tarjolla yleisesti sähkökattiloita eli "aromipesiä", joissa olisi töpseli ja tarkka lämmönsäätö? Tai miksei edes tiskialtaan alapintaa ole lämpöeristetty, niin vesi säilyisi paljon pidempään lämpimänä (meikällä monesti unohtuu tiskaaminen kun olen jättänyt "viideksi minuutiksi" astiat likoamaan ja sitten kun olen palannut tiskin äärelle, niin vesi on jo haaleaa)?
 

maanma

energiaonnellinen
Meillä on melko iäkkäitä Tefal gold vedekeittimiä, joiden teho on vain 1200W. Niillä keitetään usein vesi ennen kattilaan laittoa. Nyt olen harjoitellut myös olemaan laittamatta levyä enää maksimiteholle. Uuneihin ja liesin olen kaivannut parempia eristeitä.

Kahvinkeittimien energiahukkaan on termosratkaisuja ja nyt myös aikakatkaisu, mikä on kyllä aika pitkä säästöä ajatellen. Itse katkaisen virran heti "purputuksen" jälkeen ja keitän täsmälleen oikean määrän.
 
Viimeksi muokattu:
Ylös