Matalaenergia kodinkoneita

maanma

energiaonnellinen
Aurinkosähkön käyttäjä hyötyy usein kodinkoneista, jotka kuluttavat vähemmän sähköä. Niiden käyttäminen voi olla energiatehokkaampaa tai jonkin verran hitaampaa, mutta jolloin voidaan todennäköisemmin varmistua, ettei aurinkosähkön tuotantokapasiteettia ylitetä. Nykytrendi on ollut lisätä tehoa, mutta aurinkosähkökäyttäjä hyötyy usein alemman tehon laitteista. Mitä (hyviä) löydöksiä olette laitteista tehneet?

Mitä alemman energiankulutuksen laitteita olette bonganneet?

Löytyykö lämmitysvastuksellisista laitteista alemman kulutuksen toimintoja?
Kellonaika ohjausta?

Näitä olen itse havainnut

  • Imurien energiankulutus on tuplaantunut 90 luvulta
  • 1kW vedenkeittimet eivät ole kovin yleisiä
  • Kuivausrummussamme oli mahdollisuus vaihtaa 16A -> 10A.
 
Viimeksi muokattu:
Onko se aloittajan tarkoittama hyvä löydös - en tiedä - mutta vedenkeittimenä kun käyttää puilla lämpeävää hellaa sähkönkulutus jää hyvin minimaaliseksi. Samoin tuo kuivausrumpu hoituu pesuhuoneessa tarvittaessa kun tekee saunanuuniin tulet ja jättää ovet auki.

TV, tietokoneet ja valaistus eivät enää käy pimeämpään ja viileämpään vuodenaikaan "käyttösähkölämmitykseksi" mennävuosikymmenien mittakaavassa.
 

Savonius

Well-known member
Eipä se paljon energiaa säästä jos sulakkeen vaihtaa pienempään. Tulppasulakkeet alkavat tuottamaan lämpöä kuorman lähestyessä sulakkeen nimellisarvoa. Jännitteen lasku lisää häviöitä jos tarvittava teho säilyy samana.
 

denzil dexter

Active member
Minulla on vähän toisin päin: tarvitsisin kodinkoneita jotka kuluttavat "paljon". Miksi? Sen vuoksi, että päivällä aurinkosähköä on runsaasti käytettävissä ja yöllä ei lainkaan. Vesivaraaja osaa kyllä jemmata kuumaa vettä yön ajaksi, mutta vielä pitäisi virittää jääkaappi ja pakastin sellaisiksi, että kompressori kävisi päällä vain päivällä. Tarvittaisiin siis jotain puoliälykästä ohjausta, termisen massan lisäämistä, lisäeristystä tms. Myös kiertoveden kanssa saattaisi jonkinlainen jaksotus toimia.
 
Kylmää lataava jääkaappi on kehitetty ja patentoitu yhden Nasan laitoksen toimesta: https://www.nasa.gov/centers/johnson/techtransfer/technology/MSC-22970-1_Solar-Refrigerator-TOP.html
Liekö sitten hinta hillinnyt kaupallista menestystä, kun ei äkkiseltään osunut tuotteen myynti-ilmoituksia silmiini pikaisella googlauskierroksella. Tavallisten jääkaappien valmistuskustannuksethan ovat lähes käsittämättömän alhaiset, joten jos mukaan tarvitaan lisäksi edes hieman jotain eksoottisempaa materiaalia ja rakennetta, niin taitavat kustannukset räjähtää...
 
Imurien ottotehot ovat laskeneet viime vuosina EU-säädösten takia. Tiedä sitten onko imutehokin laskenut mukana, vaiko hyötysuhde noussut. Ennenhän imurit myytiin ottowateilla, nykyään pitää kertoa jopa imuteholuokitus.

Muista koneista en tiedä juurikaan.
 
Tuohon jääkaappijuttuun olisi oivallinen varastomedia aine nimeltä jää, sen suuren sulamislämmön vuoksi. Arkkupakastimen termostaattia modaamalla tehty jääkaappi kuluttaa hyvin vähän sähköä, koska siinä on tavallista jääkaappia paksumpi eristys, ja arkkumallisuus estää kylmän ilman valumisen lattialle kaappia avattaessa. Kompressorin lyhentyneet käyttösyklit pidentävät käyttöikää merkittävästi.

Jonkinlaista osastointia tarvitaan, ettei kaappi menisi pakkasen puolelle väärissä paikoissa, mutta kuitenkin kylmenisi ja muodostaisi jäätäkin varasto-osastoonsa. Osastot voisi vaikka erottaa PU-eristeellä, jonka paksuus ja muoto selvitetään kokeellisesti. Lämpövuoto seinien läpi pitää ruoan säilytysosaston plussalla.

Lisäys: jää voidaan säilyttää jäätymistä kestävissä kanistereissa. Se sulaisi yöllä ja jäätyisi taas kun aurinko paistaa.
 

denzil dexter

Active member
Tuohon jääkaappijuttuun olisi oivallinen varastomedia aine nimeltä jää, sen suuren sulamislämmön vuoksi. Arkkupakastimen termostaattia modaamalla tehty jääkaappi kuluttaa hyvin vähän sähköä, koska siinä on tavallista jääkaappia paksumpi eristys, ja arkkumallisuus estää kylmän ilman valumisen lattialle kaappia avattaessa. Kompressorin lyhentyneet käyttösyklit pidentävät käyttöikää merkittävästi.

Jonkinlaista osastointia tarvitaan, ettei kaappi menisi pakkasen puolelle väärissä paikoissa, mutta kuitenkin kylmenisi ja muodostaisi jäätäkin varasto-osastoonsa. Osastot voisi vaikka erottaa PU-eristeellä, jonka paksuus ja muoto selvitetään kokeellisesti. Lämpövuoto seinien läpi pitää ruoan säilytysosaston plussalla.

Lisäys: jää voidaan säilyttää jäätymistä kestävissä kanistereissa. Se sulaisi yöllä ja jäätyisi taas kun aurinko paistaa.
Noinhan se on muutaman tuhat vuotta toiminut, muttei toimi enään. Jääkaappi on niin älykäs, että sulattaa jäät, jos se sellaista ylipäätään onnistuu tekemään. Ehkä tosiaan jollain anturien huijauksella voisi onnistua.

Pakastimessa sopivalla liuoksella saisi kyllä sulamispisteen -20C tienoille, jolloin sulamislämpöä voisi käyttää vuorokausivarastona.
Toki manuaalisesti voisi siirtää jäätä pakastimesta jääkaappiin aina yöksi, mutta se ei sovi laiskan miehen tavoitteisiin.

Nuo kylmäkoneet vaatisivat kyllä täydellisen reformin. Suomessa on suurimman osan vuodesta ilmaista kylmää tarjolla enemmän kuin riittävästi, eli viileätilan saisi toimimaan täysin mekaanisesti ilman sähköä, pelkästään lämpövirtoja säätelemällä. Kylmätila voisi toimia osittain myös esimerkiksi talon tuloilman esilämmittimenä, tai kylmän veden lämmittimenä. Silloin laitteen laskennallinen energiankulutus olisi reilusti negatiivinen, mitä sen tietenkin pitääkin olla, jos kylmää tehdään eikä kuumaa.
 
Noinhan se on muutaman tuhat vuotta toiminut, muttei toimi enään. Jääkaappi on niin älykäs, että sulattaa jäät, jos se sellaista ylipäätään onnistuu tekemään. Ehkä tosiaan jollain anturien huijauksella voisi onnistua.

Pakastimessa sopivalla liuoksella saisi kyllä sulamispisteen -20C tienoille, jolloin sulamislämpöä voisi käyttää vuorokausivarastona.
Toki manuaalisesti voisi siirtää jäätä pakastimesta jääkaappiin aina yöksi, mutta se ei sovi laiskan miehen tavoitteisiin.

Nuo kylmäkoneet vaatisivat kyllä täydellisen reformin. Suomessa on suurimman osan vuodesta ilmaista kylmää tarjolla enemmän kuin riittävästi, eli viileätilan saisi toimimaan täysin mekaanisesti ilman sähköä, pelkästään lämpövirtoja säätelemällä. Kylmätila voisi toimia osittain myös esimerkiksi talon tuloilman esilämmittimenä, tai kylmän veden lämmittimenä. Silloin laitteen laskennallinen energiankulutus olisi reilusti negatiivinen, mitä sen tietenkin pitääkin olla, jos kylmää tehdään eikä kuumaa.
Melko uudetkin arkkupakastimet ja ainakin osa pienistä jääkaapeista on edelleen mekaanisella tyhmällä termostaatilla. Tuon vaihtaminen sopivaan ei ole iso juttu.

Ja tuossa pakastimesta modatussa esimerkissäni voi käyttää myös vettä varastomediana, jos varastoinnin pitää riittää vain vuorokaudeksi. Arkkupakastimen lämpöhukka kun on hyvin pieni, paksusta eristyksestä ja arkkumallisuudesta johtuen. Ja jääkaappikäytössä se vasta pieni onkin.

Muistaakseni joku sai alle 30 Wh päivässä kulumaan tuollaiseen noin 100 litran jäkaappiin. Eikä tarvita edes kalliita akkuja, jos puhutaan off-grid systeemistä.

Lisäys: löysin nyt tuon sivuston, missä oli idea tuosta pakastimen muuntamisesta jääkaapiksi, sen tilavuus ei ollut 100 litraa, vaan 260, ja kulutus ei ollut 30 Wh/vrk, vaan 150-180 Wh/vrk. Maa oli Espanja ja kulutuslukema mitattu huhtikuussa.
 
Viimeksi muokattu:

Savonius

Well-known member
Lämmittämättömässä tallissa runsaat kymmenen hyvin toimineen arkkupakastimen termostatti lopetti toimintansa. Pikapakastusnapista sain pakastimen toimimaan ja kellokytkin ohjaa nyt kompuraa. Millainen olisi tuo älykkäämpi termostaatti. Mistä sellaistaisi kannattaisi kysyä.
 
Lämmittämättömässä tallissa runsaat kymmenen hyvin toimineen arkkupakastimen termostatti lopetti toimintansa. Pikapakastusnapista sain pakastimen toimimaan ja kellokytkin ohjaa nyt kompuraa. Millainen olisi tuo älykkäämpi termostaatti. Mistä sellaistaisi kannattaisi kysyä.
Uudemmissa koneissa termostaatti yhdessä ohjauskortin älyn avulla ohjaa esimerkiksi säädettäviä/ohjattavia paisuntaventtiileitä (mahdollistaa kontrolloidummaan jääkaappi- ja pakastinyhdistelmän) ja esimerkiksi automaattista huurteenpoistoa ja mahdollista tuuletinta. Siinä onkin sitten jo liikaa osia hajoilemassa.

Perusmallit ovat osittain tänäkin päivänä tyhmiä malleja. Tai voi olla suurimmaksikin osaksi.

RasPin avulla voit laittaa pakastimesi seuraamaan vaikka pörssisähkön hintaa. Tiedä sitten maksaako itseään takaisin. Termostaatinkin voit siihen kyllä yhdistää.

Lisäys: ja onhan nykyään muuttuvanopeuksisia kompressoreitakin, joita ohjaa termostaatti.
 
Viimeksi muokattu:

maanma

energiaonnellinen
Savoniuksen arkulle pitäisi siis riittää, että etsit termostaatin ja kytket saapuvat johdot yhteen. Sen jälkeen sitä voi ajaa 4e kellokytkimellä.
 

kotte

Active member
Pakastimessa sopivalla liuoksella saisi kyllä sulamispisteen -20C tienoille, jolloin sulamislämpöä voisi käyttää vuorokausivarastona.
Toki manuaalisesti voisi siirtää jäätä pakastimesta jääkaappiin aina yöksi, mutta se ei sovi laiskan miehen tavoitteisiin.
Energiaa varastoivan pakastimen voi yksinkertaisimmin rakentaa niin, että hankkii riittävän tilavan arkkupakastimen sekä seinien peittämiseen sisältä riittävästi tiilimäisiä nestesäiliöitä ja kuorruttaa sitten näillä laitteiston ssisäeinät kauttaaltaan. Säiliöt ladataan sopivan täyteen kylläisellä keittosuolaliuoksella, jolloin lämpötila puskuroituu jonnekin -20 asteen vaiheille tai hiukan lämpimämmäksi. Kun pakastin on kytketty pakastusasentoon, liuos vähitellen jäätyy ja kun sähköä ei tule, klöntit hiljalleen sulavat. Eipä suuremmin haittaa, vaikka sähköä joskus tulisi niin paljon, että kaikki varaajat jäätyvät läpikotaisin ja koko säiliön lämpötila putoaa sitten normaalia kylmemmäksi. Tietenkin liian pitkän sähköpulan varalle pitäisi järjestää jonkinlainen yliheittäjä varaenergialähteestä.

Sama periaatehan soveltuu myös jääkaappilämpötiloille, kun käyttää pelkkää vettä. Tässä tapauksessa täytyy sisällön jäätyminen välttää sopivalla termostaatilla (joko alkuperäisen pakastintermostaatin tarkalla säädöllä, jos taipuu moiselle lämpötila-alueelle tai sitten säilytystilaan asennetulla omatekoisella.
 
Energiaa varastoivan pakastimen voi yksinkertaisimmin rakentaa niin, että hankkii riittävän tilavan arkkupakastimen sekä seinien peittämiseen sisältä riittävästi tiilimäisiä nestesäiliöitä ja kuorruttaa sitten näillä laitteiston ssisäeinät kauttaaltaan. Säiliöt ladataan sopivan täyteen kylläisellä keittosuolaliuoksella, jolloin lämpötila puskuroituu jonnekin -20 asteen vaiheille tai hiukan lämpimämmäksi. Kun pakastin on kytketty pakastusasentoon, liuos vähitellen jäätyy ja kun sähköä ei tule, klöntit hiljalleen sulavat. Eipä suuremmin haittaa, vaikka sähköä joskus tulisi niin paljon, että kaikki varaajat jäätyvät läpikotaisin ja koko säiliön lämpötila putoaa sitten normaalia kylmemmäksi. Tietenkin liian pitkän sähköpulan varalle pitäisi järjestää jonkinlainen yliheittäjä varaenergialähteestä.

Sama periaatehan soveltuu myös jääkaappilämpötiloille, kun käyttää pelkkää vettä. Tässä tapauksessa täytyy sisällön jäätyminen välttää sopivalla termostaatilla (joko alkuperäisen pakastintermostaatin tarkalla säädöllä, jos taipuu moiselle lämpötila-alueelle tai sitten säilytystilaan asennetulla omatekoisella.
Jostain muistelsiin lukeneeni, ettei pakastimien kompressorit kestä jatkuvasti pitkiä käyttöjaksoja. Tuntejahan kompressorille pitäisi tulla suunnilleen saman verran kuin tavallisessakin pakastimessa pitkällä määrätyllä aikavälillä. Ehkä osa kompressoreista on suunniteltu niin, että ne jäähtyvät aina käyntitauoilla.
 

kotte

Active member
Jostain muistelsiin lukeneeni, ettei pakastimien kompressorit kestä jatkuvasti pitkiä käyttöjaksoja.
Saattaa olla joidenkin kohdalla noin, jos käytetään jatkuvasti pelkän veden jäädyttämiseen, mutta pakastimia voi normaalisti pitää jo ihan käyttöohjeenkin perusteella pakastusasennossa parikin vuorokautta, jolloin kompressori käy jatkuvasti. Tavallinen pakastimen kompressori rasittuu eniten, kun huonelämmintä pakastinta ruvetaan käynnistyksen jälkeen jäähdyttämään säilytyslämpötilaan. Laitteen silti täytyy tuo periaatteessa kestää. Tämä puoli olisi mahdollista ottaa parempaan hallintaan heikentämällä lämmön siirtymistä pakastimen höyrystimistä varaajiin (ilmavälillä, ohuehkolla eristeellä tms.), jolloin toiminta muistuttaisi enemmän rääkkiä, johon pakastin joutuu joka tapauksessa, kun sinne ladataan paljon kerrallaan muualta kuten kassista, kylmälaukusta tms. pakasteita jossakin mitassa lämpenemään päästäneen kuljetuksen jäljiltä.
 

korsteeni

Member
Eikö tavalliset tiiliskivet kelpaa pakastimen sisäpinnan vuoraukseen tai vaikkapa pakkasneste? sitten käyttää pakastinta aurinkovoimalla päivällä
 

kotte

Active member
Eikö tavalliset tiiliskivet kelpaa pakastimen sisäpinnan vuoraukseen tai vaikkapa pakkasneste? sitten käyttää pakastinta aurinkovoimalla päivällä
Jään kyky varata kylmää on parisataakertainen tiiliin verrattuna (tilavuuden puolesta) ja melkein viisisataakertainen painon osalta, kun puhutaan parin asteen tai pienemmästä lämpenemisestä. Pakkasnesteeseenkin verrattuna jää on luokkaa sata kertaa parempi. 11 kg jäätä pystyy varaamaan noin kilowattitunnin ja lämpötila pysyy varsin tarkasti nollassa asteessa. Normaali jääkaappi pysyisi mainiosti kylmänä sulattamalla luokkaa kymmenen kiloa jäätä vuorokaudessa ja sillä saa lämpötilan kaiken lisäksi pysymään erittäin hyvin vakiona. Ja lämpötilaa voi säätää (ennakolta), jos lisää mukaan sopivaa suolaa (suolalaatua ts. kemiallista yhdistettä on muuteltava riippuen siitä, minkä vakiolämpötilan haluaa; lämpötilan saa pysymään vakiona vain käyttämällä ylimäärä ao. suolaa).
 

korsteeni

Member
¨^
Onnistuuko tuo vakiolämpötila pakkasnesteellä, eihän sitä ole pakko raakana käyttää, sen jäätymis/kiteytymispisteenhän voi myös säätää tarpeen mukaan?
 
Ylös