Lämmönkeruuputkisto Vuolukivileivinuuniin

[Puuha]

jos puolet energiasta mitä puina poltat saat varajaan voit olla tyytyväinen siinä olen kyllä sam123:n kanssa samaa mieltä jopa 1/4 osa on hyvä tulos oma tekeleeksi.

äkkiä pilaa uunin jos oikein kuumaksi sen eltaat. sillä ei ole merkitystä kuka tai mistä se on tehty.

jos tuntuu että potku loppuu voi ottaa käyttöön kikka kolmosen ja lämmittää varaajaa kodapadassa olevalla kierrukalla tai sitten puukiukaaseen intekroidulla vesipadalla. mutta itse lähtisin kuitenkin siitä liikkeelle että tuolta tulisijasta tulee se mikä tulee ja jollain muulla sitten loput.

 

[savonhumu]

Juu ei oo tarkotus ylilämmityksellä hyvää paistouunia pilata
Tahtoo vaan nälkä kasvaa syödessä.. Periaatteessa oon kyllä tuohon nykymoodiinki näin alkuun tyytyväinen kun asennus on silleen ettei kaikkee edes yritetä ottaakkaan. Tästä on hyvä lähtee virittään ylöspäin ja ei pidä unohtaa sitäkään, että uuni tuottaa lämpöö muuallekkin kun varaajan, ehkä ei ihan niin paljoo tupa lämpee niinku ennen mutta ruisleivän teko näyttäs onnistuvan ainaki kun pesän lämpötilaa seurailin.. Ns. normilämmityksillä lämmitellään jatkossakin niinku ennenki ja tehoja otan minkä kohtuudella saan. loput enerkiasta arskalla ja sähköllä. Vuos pittää kahtoo sähkön kulutusta ja sitten pähkiä josko jottain muutaki vielä, riippuu paljoko mennee entiseen 22-23000 kwh nähen.. tuo em kwh lukema sisältää käyttösähkönki kun ei ole eriteltyä seurantaa kun toukokuun lopulta saakka...

 

[savonhumu]

Piti ihan rouvalle soittaa kun oon iltavuorossa, että mitenkä homma rullaa.. 18kwh täynnä ja pumppu edelleen pyörii, tosin tauottelee välillä jo.. taitaapi käydä silleen että kun jokatoinen päivä talvella uunia lämmittää niin pumppu käy lähes taukoomatta 8) Kun nyt oli kuukauden paussi lämmityksessä ja alkutilanteessa ihan kylmä uuni niin säännöllisemmin puuta poltettaessa ei kerkee kylmäks missään välissä! Eilen ja tänään on muuten molempien järjestelmien pumput hurissu yhtäaikaa välistä.. Jokohan sitä pitäs ostaa kleinbus, kasvattaa hippitukka ja parta kun ollaan niin vihreetä että oksat pois ;D ;D

edit: katoin muuten nunnauunin ja tulikiven sivuilta että nykyisten tulisijojen hyötysuhteet liikkuu 70-80% välillä ja nunnauunin mukaan tuo allekirjottaneen uuni olis 60kwh/lämmitys ylöspäin luokassa. rakenteeltaan tuo vastaa aika hyvin tämänpäivän uuneja, joten vois ajatella että olis jossain 70% luokassa tuo hyötysuhe..

 

[savonhumu]

Nyt on taas uuni tulilla. Edellisen lämmityksen jäljiltä pumppu edelleen pyörähteli kun lämmitystä taas aloteltiin. 20kwh oli tulos tähän mennessä pollussa pumppu pärähti jatkuvana tulille melko heti kun uus lämmitys alko.

kokeilin nostaa käynnistymisen alarajalämpöö 32-35 ja kyllähän tuo lämpee sinnekkin, mutta ei jaks pittää niin kuumana että pumppu pyöris kokoajan, vaan käypi silleen että aina pyörii tovin kunnes jäähtyy ja sammuu jne. Eli kuumaakin sais varmaan niinki paljo että kääntys varaajan katolle, mutta ei varmaan olis kovinkaan tehokasta laittaa tuota limittiä 60-asteeseen :
Kun laittaa lähtölämpötilarajan (tmin on) 23 ja tmin off 24 niin kierto ainakin lähtee päälle heti kun uunissa on vähänkään tarjolla jotain.  Muut säädöt on nyt: Ton 4K, Toff 2K, Tnom 5k ja Trise 1K. Nuilla säädöillä pumppu pyörii taukoomatta ja pollun näytössä menopaluu ero on reipas 5-astetta ja pumppukin pyrkii välillä kieroksilla pitämään eroa kurissa.. Varmaan ajan kanssa löytyy vielä kirreemätkin arvot mutta nuo ainakin pellaa jotenkin ja keräimellä lämpö pysyy yli 30-asteen uunin ollessa kunnolla kuuma. Sitten jäähtymisvaiheessa nuo suhteellisen pienet käynnistyserot huolehtii siitä että lämpöö saadaan talteen pitkälläkin aikavälillä tasasesti.
Tässä vaan vaivaa päätä että kumpi lie tehokkaampaa: eli ottaako tasaseti matalempaa lämpöö kokoajan vai tauottelemalla korkeempaa lämpöö?

Käytin kansia auki ja kurkkasin villojen alle.. Levy putkien välissä on kunnolla kuuma, vaikka putket ympärillä jäähtyykin nestekierrolla eli olis pitäny olla tiuhempi putkitus ??? No jospa se hiekkapuhallushiekka korjais tilannetta kun selvästi oli lämpöö tarjolla enempikin kun ottaa nytte! täytyy kattoo jos loppuviikosta käyttäs härvelin ylhäällä ja vähä hienosäätäs tuota, niin josko irtois enempi..

 

[Puuha]

hiekka saattaa paremminkin toimia eristeenä kuin tehostajana.

 

[sam123]

Tässä vaan vaivaa päätä että kumpi lie tehokkaampaa: eli ottaako tasaseti matalempaa lämpöö kokoajan vai tauottelemalla korkeempaa lämpöö?

Tuossa tapauksessa siinä ei liene kauheaa eroa, koska uunista tulee lämpöä tasaisesti. Aurinkokeräimissähän täytyy pyrkiä mahdollisimman pieneen käynnistyslämpötilaan, koska aurinko voi mennä pilveen ja alas ei ehditä saamaan mitään. Itse olisin taipuvainen johonkin käynnistymislämpötilaan, joka on noin 10 astetta suurempi kuin varaajan alalämpö. Pysäytys sitten kun 5 astetta on kiritty kiinni.

Asiallahan ei oikeastaan ole edes akateemista arvoa, koska jos putkistot menevät kokomatkan lämpimissä tiloissa niin kaikki energia tulee kuitenkin kotiin. Enemmän saat hyötyä, jos tulien saamuttua kipuat katolle ja tunget piipun päälle 10cm villalevyn. Sieltä kautta sitä energiaa menee uskomaton määrä hukkaan.

 

[savonhumu]

hiekka saattaa paremminkin toimia eristeenä kuin tehostajana.

Selvii kokeilemalla, saahan ne imuroitua sieltä veke..

Putket menee kokomatkan lämpimällä puolen eli ei haittaa isommin vaikka lämpöö karkaiskin kun sisälle jääpi.. läpällä sulkeva piipunhattu olis kiva mutta ei oo ihan helppo vanhaan piippuun tehhä kun katolle ei kehtaa joka lämmityksen alussa ja lopussa könytä ja et sam123 tosissaan tuota vissiin tarkottanukkaan vaikka oikeessa tuosta harkoille painuvasta kuumasta ootkin
Nostin jo tuota käynistyslämpöö pari pinnaa niin saas nähä mitä käypi.. paljoo tuota ei yhen lämmitysken aikana kannata pelata, vaan kahtoo yhellä säädöllä koko lämmitysjakson ja pollusta lukemaa ja sitten vertaa toisen säädön vastaaviin, että millä sais eniten varaajaan! Talven aikana kerkee aika monta säätöö kokkeilla ;D

 

[Puuha]

nojaa, nyt kun kotosalla olen niin kattelin että ilman lämmönjohtavuus on 0,026W/mK ja kuivalla hiekalla 0,5-2,5W/mK eli kyllä sillä pitäisi päästä parempiin lopputuloksiin.

 

[savonhumu]

nojaa, nyt kun kotosalla olen niin kattelin että ilman lämmönjohtavuus on 0,026W/mK ja kuivalla hiekalla 0,5-2,5W/mK eli kyllä sillä pitäisi päästä parempiin lopputuloksiin.

Kuulostaa hyvälle! taijan laittaa silleen että hiekkalla tasoitan tulikansien päälisen että varmasti on kuparilevy kauttaaltaan siinä kiinni ts saapi hierrettyä paikalleen ja sitte kohtuu reilu kerros siihen keräimen päälle. Sitte vielä villaa ennen uloimpia kansia ja sivuilla roikkuville keräimille parannan ilmankiertoo vähentämällä villoja niiltäseuduin.. lopulliseen versiioon nuo sivuillaolevatkin sais kyllä hiekan sisään kun ovat villapohjallisissa poteroissa.. se jääpi ajan kanssa nähtäväks että hankaako hiekka vaikka 10v sisällä putket puhki kun pientä lämpölaajenemisista tulevaa liikehdintää siellä pakostkin on mutta lienee aika pienenpieni tuo skenaario..

 

[Puuha]

kyljille kannattaa ne villat jättää sillä pinta tulee muuten liian kuumaksi ja varsinkin jos on lapsia niin äkkiä saavat palovammoja. aikaisemmin jo moitin tulikiven yms. vastaavien pintalämpöjä.

 

[savonhumu]

kyljille kannattaa ne villat jättää sillä pinta tulee muuten liian kuumaksi ja varsinkin jos on lapsia niin äkkiä saavat palovammoja. aikaisemmin jo moitin tulikiven yms. vastaavien pintalämpöjä.

Totta on että vuolukiviuuni lämpee kanavien kohilta vähä liikaa ulkoopäinki! Pystyposkikanavat on jo alkuperäsesti niin kuumat ulkoopäin että kyllä muksut on jo oppinu ;D
nuo sivuilla roikkuvat keräimet on ihan uunin yläreunalla eli jos jostain syystä kylet ruppeiski entistä enempi sieltä kuumumaan niin ei ne juniorit ees yletä sinne ja isommat jo ymmärtää olla nykimättä..

 

[savonhumu]

Kvartsihiekan lämmönjohtavuus 1.4 W/mK
Hinta 7€/40kg raekoko 0.4-0.6 eli ei tuu kallis kokkeilu jos tuota vaikka 3-4säkkiä ostaa.

Netin syövereistä löyty paremmillaki lämmönjohtavuuksilla jtn erikoisvaluhiekkoja jotka kuulosti keraamisilta tms laaduilta ja lisäks oli puhetta jostain haitallisista päästöistä ja emäksisyyksistä joten ei liene kovinkaan käytettäviä tässä tapauksessa..
Löysitkä Puuha mittään ns tavallista hiekkalaatua joka olis tuota kvartsia parempaa?
Pihassa on yks säkki weberin hiekkapuhallushiekkaa olikohan 0.6-1.2 raekooltaan mutta ei oo eritelty mitä sisältää. noin silmämäärin näyttäs että on vähä kaikkee sekasin kavrtsista ja graniitista lähtien tiijä sitten olisko parempaa..
http://www.e-weber.fi/lecareg-sora-ja-hiekat/weber-tuotteet/tuotteet/hiekkatuotteet/weber-puhallushiekka-05-12-mm.html
taitas olla tuota..

 

[Puuha]

jaa että pitäs olla parempaa? no jos oikein helmeä meinaa värkätä niin silloin kannattais käyttää pikku timantteja siellä hiekan tilalla. timantilla tais olla hivenen alle 1500W/mK lämmönjohtavuus joka toki laskee pikkuisilla timanteilla kun väliin jää ilmaa eristeeksi.

alumiinijauhe/rouhe on kanssa aika hyvä 300-350W/mK ja jos tuntuu ettei sitä ole saatavilla voi käyttää ihan rautaajahetta/rouhetta jolla päästään 40-70W/mK. johtavuus riippuu pitkälti siitä paljonko jää ilmataskuja. mutta koska putket ja levyt ovat kuparia olisi syytä käyttää kuparijauhetta/rouhetta sähkökemiallisen korrosionestämiseksi ja sillä päästään 330-390W/mK.

näillähän pääset sitten laskemaan ainepaksuuden mukaisesti lämpöresistansin josta näkee eristävyyden ja vaikutuksen lämpötilaerossa.

edit: nuo lukemat on muistinvaraisia kouluajoilta joten heittoa voi olla mutta samalla hehtaarilla ollaan kuitenkin.

 

[savonhumu]

;D ;D
Joo eiköhän pysytä ihan hiekkalinjalla ettei mee liika vaikeeks.. Mielenkiintonen ajatus olis kyllä tehhä kuparirouhetta työvärkeillä, mutta karkaa hinta aikalailla pilviin jos ostas umpijöötiä ja hankais sen murusiks sopivalla terällä joka konepajasta kyllä kokeilemalla löytys! Harmi kun ei oo messingin sorvausta täällä kun siitä tulis luonostaan jauhomaista lastua, sitä saattas jostain sorvaamosta saadakkin kohtuudella.
Työn puolesta tuota patarautalastua olis yllinkyllin tarjolla ja välistä melko hienojakostakin..

Kvartsihiekka alkuun testiin!!

 

[Puuha]

lämpöoppiinhan myös kuuluu sitten lämmönläpäisykertoimet (tunnetaan myös W/mK) jne. joten helpoimmalla pääsee kun vähän aikaa paperille riipustaa matemaattisia kaavoja ja niiden perusteella sitten tekee testejä jotka paperilla näyttävät parhailta.

edit: kokeilut tuppaavat aina maksamaan joten tekemiset kannattaa perustua edes vähän faktaan joloin nopeasti pääsee jo tuntipalkoille ja turhan työntekeminen vähenee huomattavasti.

 

[savonhumu]

Mennee jo aika pahasti allekirjottaneen oppineisuuden yli koko lämpöoppi kaikkine krumeluureineen..
Ymmärrän kyllä että tuo W/mk ei oo ainut yksikkö minkä perusteella pitäs valita se aine keräimen kaveriks mutta ei oikeen oo tuota matemaattista kykyä liiemmälti vaikka kaavathan löytyy kyllä waikka hikipediasta jos vaan tietää mitä kaavoja tarvii ja ossaa vielä soveltaakin niitä!
Tuo messinkirouhe on näin mutuilemalla ainakin yks ihan selkee vaihtoehto kanssa kuhan eka haahuilee että mihinkä hintaan sitä sais lähisorvaamoilta/romulasta.

En kyllä laittas sitä kun levyn pääle vain ja kvartsihiekalla lopputäyttöt+villat päälle.. saas nähä mitenkä tämäki lopulta päättyy, kun suunta vaihtuu nupissa niin noppesti ettei itekkään ennää kohta pysy mukana. Hullulla hullun mieli!

 

[Puuha]

ei sitä rouhetta päälle laiteta ainakaan keräinten. lämmönjohtavuudeltaan parempaa tavaraa tulee laittaa sille puolen missä on suurempi lämpö ja heikoiten johtava materiaali ulkokehälle. eli tässä tapauksessa ensin kuparirouhe, keräin ja hiekka tms. tässä syy miksi kannattaa ensin paperilla piirustaa kaavoja ensin.

kannattaa kuitenkin muistaa että hiekan ja kuparirouheen erottelu on sitten hyvin työlästä jos sekottuvat. eli väliin tarvitaan jotain jolla erotetaan materiaalit toisistaan. toki jos sattuu käymään niin että sekottuvat on ominaispainon hyödyntäminen yksi helpoin konsti erotella materiaaleja toisistaan. tarvitaan vain neste jonka ominaispaino on sellainen että yksi aine kelluu ja toinen painuu pohjalle. tähän perustuu mm. kullan rikastus syanidilla sillä raakku jää kellumaan ja kultamalmipitoinen kiviaines painuu pohjaan.

 

[savonhumu]

Kiitos muuten jo tähän asti tulleista hyvistä vinkeistä!

Keräimen alle hiekan, metallirouhee tms. laitto oliki päivänselvää, mutta tuohon levyn päälle silleen että putket just peittyy suunnittelin sitä sen vuoks että johtus tuota "rouhetta" pitkin se lämpö niistä putkien tyhjistä väleistäkin putkiinpäin kun tämänhetken viritelmällä putket on viileet nestekierron takia ja levyosuus, mikä jääpi putkien välille on huomattavan kuuma. Sais tuotakin lämpöä johdettua putkiinpäin kun eikös se lämpö siirry aina kylmempäänpäin ja tämä välittäjäainehhan on putkien ympäriltä kylmempi eli rouhe siirtäs kuumaa putkittomilta kohin putkiinpäin.. Sitten kvartsihiekkaa tuohon päälle vielä kerros ja lopuks villat niin olis paketti millä olis lämmön varastointi ja siirtokykyä!  Nää on tämmöstä mutuilua vailla tieteellistä pohjaa mutta niihän tää koko rojekti on ollu ja toimiihan tuo nytteki jotenki. Sen takia tullee jupistua tänne kaikkee että välistä tarttuu hyödyllisiä ideoita muiltaki kanssakärsijöiltä kun ei itellä tuo tietämystaso monistakaan jutuista kovin korkee oo!

Hiekka on halpaa kun saippua eli jos vahinko joskus tullee niin sei oo onkelma ja luulis tuon metallin erottuvan siitä hiekasta ihan vanhanajan puintimenetelmällä tarpeeks..

 

[Puuha]

perjaatteessa riittää että saa peitettyä keräimen putkien puolelta yhtenäiseksi kappaleeksi. jollain lämpöäjohtavaan lakkaan tai muuhun vastaavaan nestemäiseen aineeseen sekoittamalla kuparirouhetta voisi saada paremman lopputuloksen. silloin riittää että ympärillä olisi hiekka tai vain ilma koska pinta-alaa tulee enemmän. pinta-alahan on aika ratkaiseva lämmönvaihtimissa.

 

[savonhumu]

Jeps!
Tässä kokeiluvaiheessa täytyy tehdä vielä suhteellisen helposti purettavia systeemejä. Esim. tuon hiekan ja metallirouheen saa varmaan suht helposti pois riittaävän tehokkaalla raksaimurilla. Messingin W/mK on muuten 120 eli ei yllä kuparin tasolle mutta helpomman saatavuuden takia varteenotettavampi. Kuparijauhoo/rouhetta tuskin saa juuri mistään sopuhintaan mutta messinkistä vastaavaa löytyy varmasti muutamalla puhelinsoitolla ja tuskin on ihan jäätävän hintasta!

Tuolla keräimen peittämisellä ei tosiaan pinta-ala juurikaan kasva mutta kokonaismassa lisääntyy jolloin vois ajatella että tehojakin tulis. Kyllä se kantapää opettaa, ku riittävän monta versioo tekkee niin luulis nykyistä tehokkaampaa versioo pukkaavan! Tuo pelkällä hiekalla peittelykin luultavasti tuo huomattavan eron, jos ei sitä messinkiä/kuparia rouheena tähän hättään saa tai osottautuu hinnaltaan kannattamattomaks!

http://www.halkoliiteri.com/?id=170
Tuolta löytyy muuten polttopuiden energiasisältöjä kwh:na ja ihan laskuriki millä voi laskee hintaa yhelle kwh suhteessa polttopuiden hintaan, uuni hyötysuhteeseen jne..