
Joko kaikki on paketissa ja toiminnassa? Mulla tulee tehoja n.4kW neljästä keräimestä, pollucomilla todettu.APuuVa sanoi:Vielä vähän eristystä ja ohjaimen säätöä, niin viritys alkaa olla aurinkoa vaille valmis. Täytyy miettiä vielä sitä mittausta. Nyt näytti täydessä puolipäivän auringossa karkeasti 6-7 kW teholta, kun luki arvot pumppuryhmän virtauslinssistä ja meno/tulo lämpötiloista, nesteelle arvelin 3.7 kWs/C/kg.
APuuVa sanoi:Tuo aikaisempi 6-7 kW taisi olla aika yläkanttiin, vaikka olisi suora keskipäivän aurinko. Nyt kun pumppu on 1-asennolla 100%, virtaama on linssistä luettuna karvan päälle 4 l/s ja meno-paluu linjoissa maksimissaan 45-60 astetta.
Kyllä se ajoaika on 15s, eli ihan hyvä....APuuVa sanoi:Aurinkoa on saatu, mutta ei ihan toivotulla tavalla. Seinäasennus sinällään rajoittaa saannon välille klo 10-17 (mikä ei ollut yllätys), vaikka näin keskikesällä olisi pitempäänkin katolla lämmintä. Yllättävää oli kuinka paljon naapurin (kaupungin tontilla) muutama iso mänty varjostaa nyt, kun aurinko on korkealla ja paistaa latvuksen läpi. Keväällä ja syksyllä ongelma on vähäisempi, kun vain runkojen varjot osuvat. Täytyy uudestaan alkaa painostaa kaupunkia "metsänhoidollisiin" toimenpiteisiin.
Tuo aikaisempi 6-7 kW taisi olla aika yläkanttiin, vaikka olisi suora keskipäivän aurinko. Nyt kun pumppu on 1-asennolla 100%, virtaama on linssistä luettuna karvan päälle 4 l/s ja meno-paluu linjoissa maksimissaan 45-60 astetta. Tää antaisi 3.7 J/C/l (arveltu arvo, en löytänyt Ravensbergerin nesteelle tyyppiä enkä ominaisuuksia) ominaislämpökapasiteetilla 3.7 kW, joka olisi paremmin linjassa pökön mittauksen kanssa (paneelit pököllä varmaankin katolla paremmassa kulmassa, mutta mulla siis seinällä 5 paneelia). Kunnon mittaussysteemi on harkinnassa.
Varaajaa (3000L) en ole saanut kunnolla kerrostumaan vielä. Jos kerrostusta saisikin, se on helppo sotkea, jos ylä/alahaarassa virtaa hiukan aikaa väärän lämpöinen vesi. Nykyinen ylä/ala jako 3-tiellä saattaa olla liian hidas (olikohan se 15 min tehdasasetuksilla, tätä täytyy vielä tutkia). Ylähaaraa olen kuristanut hiukan sulkuventtiilillä, jotta saisi lämpötasoa nostettua (tietty hiukan tuoton kustannuksella).
Kun oli peräkkäisiä aurinkopäiviä lämmöt hiipivät muutamalla asteella ylöspäin päivittäisestä kulutuksesta huolimatta, mutta varsinaisesti sadepäivien varaa ei ole päässyt syntymään. Kerran on pesässä ollut tulet (1/2 pesällistä) aurinkokelien alettua.
Yhteenveto:
- systeemi toimii
- kaupungin puut pitää saada kaadettua rajan takaa, jotta keskikesän tuottoa saa nostettua
- keväällä ja syksyllä on odotettavissa parempaa tuottoa, kun
- aurinko paistaa enempi kohtisuoraan
- puut eivät varjosta niin paljoa
- lattialämmitys saa varaajan kerrostumaan kunnolla
- kerrostajaputki olisi voinut olla kumminkin parempi vaihtoehto 3-tien sijaan, siinä ei olisi mitään viivettä, eikä säädettävää
Täytyy tutkailla vielä, jos noista nykyisistä antureista saisi enempi irti (käppyrää).
Mä oon kyllä sitä mieltä että ei se 3-tie mitään lisärelettä olis tarvinnu, tuo oma ainakin pelaa yhdellä kosettimella ja näyttää toiminnaltaa 100% samalta....ellet sitten jättänyt niitä putkia entiselleen ja tehnyt jotain kikkaa sähköisesti?Laufzeit: 15 sec.
pökö sanoi:Eiks tuo ole hiukka pieni virtaus? Väännä se pumppu ykköseltä kolmoselle, mielestäni sen kuuluis olla kolmosella ja säädin muuttelee vauhtia tarpeen mukaan.
rotzi sanoi:Kyllä se ajoaika on 15s, eli ihan hyvä....Mä oon kyllä sitä mieltä että ei se 3-tie mitään lisärelettä olis tarvinnu, tuo oma ainakin pelaa yhdellä kosettimella ja näyttää toiminnaltaa 100% samalta....ellet sitten jättänyt niitä putkia entiselleen ja tehnyt jotain kikkaa sähköisesti?Laufzeit: 15 sec.
Se kerrostumen ei toteudu latausvaiheessa (eikä tarvikkaan) muuta kuin siihen 10K arvoon mitä ohjaimessa on asetettu...ISO-kerrotuminen tapahtuu purkuvaiheessa jos se on energian kuluttamislaitteilla mahdollistettu...
Jotain sopivaa ainetta vaan puille jotka varjostaa.APuuVa sanoi:sam123:n vinkkiä on kyllä mietitty, mutta tuli jo kertaalleen vängättyä viranomaisten kanssa, ja voisi hiukan epäilyttää juuri ko puiden kohtalo.
En oo vielä hyvillä paisteilla pitempään koittanut. Täytyy kokeilla, vaikka tuntuu siltä, että jos tehoja olisi enemmän, lämmöt nousisivat väkisin. Nyt ykkösellä tulee reilua 60, joka tuntuu sopivalta.savonhumu sanoi:Ootko apuuva koittanu ajaa pumppua kovemmin? saattas käydä niinki että koko pytty helähtää hyvillä paisteilla lämpimämmäks jolloin lämpö piisais käyttöveellekki paremmin..
Täällä paukuttaa pollun näytöllä 3.5kw tehoja vaikka varaaja on läpi asti 70-asteinen ja ylhäältä vajaa 80-asteinen 8)
Tuo on iso ero. Olen antanut ymmärtää itselleni, että tuo alhainen varaajan lämpötila, auttaa huomattavasti enemmän tasokeräimiä, jotka hukkaavat selvästi enemmän lämpöä korkeammissa lämpötiloissa kuin putkikeräimet . Toki jossain määrin energiaa menee myös siihen, että lämmönsiirtoneste joudutaan lämmittämään korkeampaan lämpötilaan, mutta pukikeräimissä tuo nestemäärä on vähäinen. Lisäksi eristeiden läpi menee korkeissa lämpötiloissa enemmän energiaa, mutta hyvin eristettynä hukattu energia lienee vähäinen. Ilmeisesti en ole hahmottanut kaikkia olennaisia lämmönsiirtoon liittyviä fysikaalisia tekijöitä. Oliskos jollain tietoo, mikä on jäänyt huomaamatta? Täytyypä harkita, josko lisäisin sarjaan alimitoitettuun varaajan aurinkokierrukkaan levylämmönvaihtimen.tengu sanoi:. Tyhjärisetistä tulee se reilu 3,5kw normaalisti jatkuvana huipputehona nättinä päivänä. Pääsee yli 5kw jos on sattunut olemaan rajua vedenkäyttöä illalla ja on varaaja luokkaa 20C alhaalla aamusta.
EVV sanoi:Olen antanut ymmärtää itselleni, että tuo alhainen varaajan lämpötila, auttaa huomattavasti enemmän tasokeräimiä, jotka hukkaavat selvästi enemmän lämpöä korkeammissa lämpötiloissa kuin putkikeräimet . Toki jossain määrin energiaa menee myös siihen, että lämmönsiirtoneste joudutaan lämmittämään korkeampaan lämpötilaan, mutta pukikeräimissä tuo nestemäärä on vähäinen. Lisäksi eristeiden läpi menee korkeissa lämpötiloissa enemmän energiaa, mutta hyvin eristettynä hukattu energia lienee vähäinen. Ilmeisesti en ole hahmottanut kaikkia olennaisia lämmönsiirtoon liittyviä fysikaalisia tekijöitä. Oliskos jollain tietoo, mikä on jäänyt huomaamatta? Täytyypä harkita, josko lisäisin sarjaan alimitoitettuun varaajan aurinkokierrukkaan levylämmönvaihtimen.
tengu sanoi:Muusta en tiedä tyhjäri vs taso kuin että keväällä ja syksyllä tyhjärit pesee tasot.
sam123 sanoi:tengu sanoi:Muusta en tiedä tyhjäri vs taso kuin että keväällä ja syksyllä tyhjärit pesee tasot.
No ei pese. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä.
sam123 sanoi:http://solarkey.dk/solarkeymarkdata/qCollectorCertificates/ShowQCollectorCertificatesTable.aspx
Ota Tengu listasta paras putkikeräin niin katsotaan miten se pärjää halvinta tasokeräintä vastaan: http://www.estif.org/solarkeymark/Links/Internal_links/AENOR/078-000198.pdf