Keräimet puun kaveriksi

sam123

Active member
Pistäs Apuuva tietoja vähän varaajan lämmöistä ja juttua järjestelmän toiminnasta. Onko lämmintä vettä riittänyt tuvan puolelle ilamn puita?
 

pökö

Member
APuuVa sanoi:
Vielä vähän eristystä ja ohjaimen säätöä, niin viritys alkaa olla aurinkoa vaille valmis. Täytyy miettiä vielä sitä mittausta. Nyt näytti täydessä puolipäivän auringossa karkeasti 6-7 kW teholta, kun luki arvot pumppuryhmän virtauslinssistä ja meno/tulo lämpötiloista, nesteelle arvelin 3.7 kWs/C/kg.
Joko kaikki on paketissa ja toiminnassa? Mulla tulee tehoja n.4kW neljästä keräimestä, pollucomilla todettu.
 

APuuVa

Member
Aurinkoa on saatu, mutta ei ihan toivotulla tavalla. Seinäasennus sinällään rajoittaa saannon välille klo 10-17 (mikä ei ollut yllätys), vaikka näin keskikesällä olisi pitempäänkin katolla lämmintä. Yllättävää oli kuinka paljon naapurin (kaupungin tontilla) muutama iso mänty varjostaa nyt, kun aurinko on korkealla ja paistaa latvuksen läpi. Keväällä ja syksyllä ongelma on vähäisempi, kun vain runkojen varjot osuvat. Täytyy uudestaan alkaa painostaa kaupunkia "metsänhoidollisiin" toimenpiteisiin.

Tuo aikaisempi 6-7 kW taisi olla aika yläkanttiin, vaikka olisi suora keskipäivän aurinko. Nyt kun pumppu on 1-asennolla 100%, virtaama on linssistä luettuna karvan päälle 4 l/s ja meno-paluu linjoissa maksimissaan 45-60 astetta. Tää antaisi 3.7 J/C/l (arveltu arvo, en löytänyt Ravensbergerin nesteelle tyyppiä enkä ominaisuuksia) ominaislämpökapasiteetilla 3.7 kW, joka olisi paremmin linjassa pökön mittauksen kanssa (paneelit pököllä varmaankin katolla paremmassa kulmassa, mutta mulla siis seinällä 5 paneelia). Kunnon mittaussysteemi on harkinnassa.

Varaajaa (3000L) en ole saanut kunnolla kerrostumaan vielä. Jos kerrostusta saisikin, se on helppo sotkea, jos ylä/alahaarassa virtaa hiukan aikaa väärän lämpöinen vesi. Nykyinen ylä/ala jako 3-tiellä saattaa olla liian hidas (olikohan se 15 min tehdasasetuksilla, tätä täytyy vielä tutkia). Ylähaaraa olen kuristanut hiukan sulkuventtiilillä, jotta saisi lämpötasoa nostettua (tietty hiukan tuoton kustannuksella).

Kun oli peräkkäisiä aurinkopäiviä lämmöt hiipivät muutamalla asteella ylöspäin päivittäisestä kulutuksesta huolimatta, mutta varsinaisesti sadepäivien varaa ei ole päässyt syntymään. Kerran on pesässä ollut tulet (1/2 pesällistä) aurinkokelien alettua.

Yhteenveto:
- systeemi toimii  :D
- kaupungin puut pitää saada kaadettua rajan takaa, jotta keskikesän tuottoa saa nostettua
- keväällä ja syksyllä on odotettavissa parempaa tuottoa, kun
          - aurinko paistaa enempi kohtisuoraan
          - puut eivät varjosta niin paljoa
          - lattialämmitys saa varaajan kerrostumaan kunnolla
- kerrostajaputki olisi voinut olla kumminkin parempi vaihtoehto 3-tien sijaan, siinä ei olisi mitään viivettä, eikä säädettävää

Täytyy tutkailla vielä, jos noista nykyisistä antureista saisi enempi irti (käppyrää).
 

tengu

Member
APuuVa sanoi:
Tuo aikaisempi 6-7 kW taisi olla aika yläkanttiin, vaikka olisi suora keskipäivän aurinko. Nyt kun pumppu on 1-asennolla 100%, virtaama on linssistä luettuna karvan päälle 4 l/s ja meno-paluu linjoissa maksimissaan 45-60 astetta.

Tulikohan tuossa nyt virhe eli pitäisi olla 4l/min?  Itsellä Wilon pumppu 22 rosterikierukkaputkistolla ajaa säätäen 3-9 l/min haarukassa. Tyhjärisetistä tulee se reilu 3,5kw normaalisti jatkuvana huipputehona nättinä päivänä. Pääsee yli 5kw jos on sattunut olemaan rajua vedenkäyttöä illalla ja on varaaja luokkaa 20C alhaalla aamusta.
 

pökö

Member
Eiks tuo ole hiukka pieni virtaus? Väännä se pumppu ykköseltä kolmoselle, mielestäni sen kuuluis olla kolmosella ja säädin muuttelee vauhtia tarpeen mukaan.
 

rotzi

Well-known member
APuuVa sanoi:
Aurinkoa on saatu, mutta ei ihan toivotulla tavalla. Seinäasennus sinällään rajoittaa saannon välille klo 10-17 (mikä ei ollut yllätys), vaikka näin keskikesällä olisi pitempäänkin katolla lämmintä. Yllättävää oli kuinka paljon naapurin (kaupungin tontilla) muutama iso mänty varjostaa nyt, kun aurinko on korkealla ja paistaa latvuksen läpi. Keväällä ja syksyllä ongelma on vähäisempi, kun vain runkojen varjot osuvat. Täytyy uudestaan alkaa painostaa kaupunkia "metsänhoidollisiin" toimenpiteisiin.

Tuo aikaisempi 6-7 kW taisi olla aika yläkanttiin, vaikka olisi suora keskipäivän aurinko. Nyt kun pumppu on 1-asennolla 100%, virtaama on linssistä luettuna karvan päälle 4 l/s ja meno-paluu linjoissa maksimissaan 45-60 astetta. Tää antaisi 3.7 J/C/l (arveltu arvo, en löytänyt Ravensbergerin nesteelle tyyppiä enkä ominaisuuksia) ominaislämpökapasiteetilla 3.7 kW, joka olisi paremmin linjassa pökön mittauksen kanssa (paneelit pököllä varmaankin katolla paremmassa kulmassa, mutta mulla siis seinällä 5 paneelia). Kunnon mittaussysteemi on harkinnassa.

Varaajaa (3000L) en ole saanut kunnolla kerrostumaan vielä. Jos kerrostusta saisikin, se on helppo sotkea, jos ylä/alahaarassa virtaa hiukan aikaa väärän lämpöinen vesi. Nykyinen ylä/ala jako 3-tiellä saattaa olla liian hidas (olikohan se 15 min tehdasasetuksilla, tätä täytyy vielä tutkia). Ylähaaraa olen kuristanut hiukan sulkuventtiilillä, jotta saisi lämpötasoa nostettua (tietty hiukan tuoton kustannuksella).

Kun oli peräkkäisiä aurinkopäiviä lämmöt hiipivät muutamalla asteella ylöspäin päivittäisestä kulutuksesta huolimatta, mutta varsinaisesti sadepäivien varaa ei ole päässyt syntymään. Kerran on pesässä ollut tulet (1/2 pesällistä) aurinkokelien alettua.

Yhteenveto:
- systeemi toimii  :D
- kaupungin puut pitää saada kaadettua rajan takaa, jotta keskikesän tuottoa saa nostettua
- keväällä ja syksyllä on odotettavissa parempaa tuottoa, kun
          - aurinko paistaa enempi kohtisuoraan
          - puut eivät varjosta niin paljoa
          - lattialämmitys saa varaajan kerrostumaan kunnolla
- kerrostajaputki olisi voinut olla kumminkin parempi vaihtoehto 3-tien sijaan, siinä ei olisi mitään viivettä, eikä säädettävää

Täytyy tutkailla vielä, jos noista nykyisistä antureista saisi enempi irti (käppyrää).
Kyllä se ajoaika on 15s, eli ihan hyvä....
Laufzeit: 15 sec.
Mä oon kyllä sitä mieltä että ei se 3-tie mitään lisärelettä olis tarvinnu, tuo oma ainakin pelaa yhdellä kosettimella ja näyttää toiminnaltaa 100% samalta....ellet sitten jättänyt niitä putkia entiselleen ja tehnyt jotain kikkaa sähköisesti?

Se kerrostumen ei toteudu latausvaiheessa (eikä tarvikkaan) muuta kuin siihen 10K arvoon mitä ohjaimessa on asetettu...ISO-kerrotuminen tapahtuu purkuvaiheessa jos se on energian kuluttamislaitteilla mahdollistettu...
 

APuuVa

Member
pökö sanoi:
Eiks tuo ole hiukka pieni virtaus? Väännä se pumppu ykköseltä kolmoselle, mielestäni sen kuuluis olla kolmosella ja säädin muuttelee vauhtia tarpeen mukaan.

Joo syksymmällä, kun otetaan täydet tuotot. Nyt tarvittaisiin vaan yli 50 asteista vettä pönttöön, että saa käyttövettä. Paneeleilta tulee nyt noin 60-asteista maksimissaan (1-vauhdilla pumpussa), kun varaajassa on 40 asteista, eli juuri riittävä.
 

APuuVa

Member
rotzi sanoi:
Kyllä se ajoaika on 15s, eli ihan hyvä....
Laufzeit: 15 sec.
Mä oon kyllä sitä mieltä että ei se 3-tie mitään lisärelettä olis tarvinnu, tuo oma ainakin pelaa yhdellä kosettimella ja näyttää toiminnaltaa 100% samalta....ellet sitten jättänyt niitä putkia entiselleen ja tehnyt jotain kikkaa sähköisesti?

Se kerrostumen ei toteudu latausvaiheessa (eikä tarvikkaan) muuta kuin siihen 10K arvoon mitä ohjaimessa on asetettu...ISO-kerrotuminen tapahtuu purkuvaiheessa jos se on energian kuluttamislaitteilla mahdollistettu...

Juu, venttiili kääntyy 15 sec, mutta ohjain odottelee ehkä hiukan liikaa, ennen kuin ohjaa ylähaarasta alahaaraan. Ehkä tässä on ajateltu, ettei vaihtelisi liian usein.

Tuo purku homma voipi olla syy, ettei kerrostumista kunnolla tapahdu. Nimittäin käyttövedenkierto käy vain yläkierukalla, eli kanaalin hukkaama energia otetaan ylhäältä. Jos sen osuus koko kulutuksesta on paljohkosti, ei alakierukan kylmä vesi riitä ison varaajan saattelemiseen ojennukseen.

sam123:n vinkkiä on kyllä mietitty, mutta tuli jo kertaalleen vängättyä viranomaisten kanssa, ja voisi hiukan epäilyttää juuri ko puiden kohtalo.
 

VPJ

Member
APuuVa sanoi:
sam123:n vinkkiä on kyllä mietitty, mutta tuli jo kertaalleen vängättyä viranomaisten kanssa, ja voisi hiukan epäilyttää juuri ko puiden kohtalo.
Jotain sopivaa ainetta vaan puille jotka varjostaa.
Kyllä niitä puita vaan yht äkkiä kuivuu ilman mitään syytä, varjon puolelta kuivui kirsikkapuukin meiltä ilman mitään tehostusta.
Viimevuonna oli täydessä lehdessä ja tänäkeväänä ei tullut yhtään. Jätetty vielä linnuille istuskelupuuksi.
 

denzil dexter

Well-known member
Jos puut eivät ole omalla maalla, ei mitään kovin radikaalia kannata ensi hätään tehdä. Voi esimerkiksi esittää, että kaataa puut ja sinä laitat jotain vähemmän varjostavaa matalampaa pensasta tilalle.
Omalta maalta tietysti voi puita vaivihkaa tärvellä ja myrkyttää vaikka niitä ei saisikaan kaataa.
 

savonhumu

Member
Ootko apuuva koittanu ajaa pumppua kovemmin? saattas käydä niinki että koko pytty helähtää hyvillä paisteilla lämpimämmäks jolloin lämpö piisais käyttöveellekki paremmin..

Täällä paukuttaa pollun näytöllä 3.5kw tehoja vaikka varaaja on läpi asti 70-asteinen ja ylhäältä vajaa 80-asteinen 8)
 

APuuVa

Member
savonhumu sanoi:
Ootko apuuva koittanu ajaa pumppua kovemmin? saattas käydä niinki että koko pytty helähtää hyvillä paisteilla lämpimämmäks jolloin lämpö piisais käyttöveellekki paremmin..

Täällä paukuttaa pollun näytöllä 3.5kw tehoja vaikka varaaja on läpi asti 70-asteinen ja ylhäältä vajaa 80-asteinen 8)
En oo vielä hyvillä paisteilla pitempään koittanut. Täytyy kokeilla, vaikka tuntuu siltä, että jos tehoja olisi enemmän, lämmöt nousisivat väkisin. Nyt ykkösellä tulee reilua 60, joka tuntuu sopivalta.
 

EVV

Member
tengu sanoi:
. Tyhjärisetistä tulee se reilu 3,5kw normaalisti jatkuvana huipputehona nättinä päivänä. Pääsee yli 5kw jos on sattunut olemaan rajua vedenkäyttöä illalla ja on varaaja luokkaa 20C alhaalla aamusta.
Tuo on iso ero. Olen antanut ymmärtää itselleni, että tuo alhainen varaajan lämpötila,  auttaa huomattavasti enemmän tasokeräimiä, jotka hukkaavat selvästi  enemmän lämpöä korkeammissa lämpötiloissa kuin putkikeräimet . Toki jossain määrin energiaa menee  myös siihen, että lämmönsiirtoneste joudutaan lämmittämään korkeampaan lämpötilaan, mutta pukikeräimissä tuo nestemäärä on vähäinen. Lisäksi eristeiden läpi menee korkeissa lämpötiloissa enemmän energiaa, mutta hyvin eristettynä hukattu energia lienee vähäinen. Ilmeisesti en ole hahmottanut kaikkia olennaisia lämmönsiirtoon liittyviä fysikaalisia tekijöitä. Oliskos jollain tietoo, mikä on jäänyt huomaamatta? Täytyypä harkita, josko lisäisin sarjaan alimitoitettuun varaajan aurinkokierrukkaan levylämmönvaihtimen.
 

tengu

Member
EVV sanoi:
Olen antanut ymmärtää itselleni, että tuo alhainen varaajan lämpötila,  auttaa huomattavasti enemmän tasokeräimiä, jotka hukkaavat selvästi  enemmän lämpöä korkeammissa lämpötiloissa kuin putkikeräimet . Toki jossain määrin energiaa menee  myös siihen, että lämmönsiirtoneste joudutaan lämmittämään korkeampaan lämpötilaan, mutta pukikeräimissä tuo nestemäärä on vähäinen. Lisäksi eristeiden läpi menee korkeissa lämpötiloissa enemmän energiaa, mutta hyvin eristettynä hukattu energia lienee vähäinen. Ilmeisesti en ole hahmottanut kaikkia olennaisia lämmönsiirtoon liittyviä fysikaalisia tekijöitä. Oliskos jollain tietoo, mikä on jäänyt huomaamatta? Täytyypä harkita, josko lisäisin sarjaan alimitoitettuun varaajan aurinkokierrukkaan levylämmönvaihtimen.

Normaalisti tyhjärit pörrää siinä 3+kw, riippuen miten kylmä aamusta on varaaja ollut. Kun oikein kovaa vedenkäyttöä niin silloin saa noita tehopiikkejä hetkeksi mutta se tasoittuu niin nopeaan että sillä ei oikein merkitystä. Omassa kv-esikierukka on heti aurinkokierukan päällä. 
Muusta en tiedä tyhjäri vs taso kuin että keväällä ja syksyllä tyhjärit pesee tasot.  Se on varmaas se pieni nestemäärä ja parempi eristys. Kesällä tasoille ei tyhjäri pärjää.
Nyt oli aamusta varaajan alalämpökin yhä yli 60. Pitää varmaan kastella lämpimällä vedellä kaikki marjapuskat..
 

sam123

Active member
Onko ApuuVa saanut ison varaajansa kuumaksi. Nyt on ainakin kelit olleet kohdallaan  8)

tengu sanoi:
Muusta en tiedä tyhjäri vs taso kuin että keväällä ja syksyllä tyhjärit pesee tasot. 

No ei pese. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä.
 

tengu

Member
sam123 sanoi:
tengu sanoi:
Muusta en tiedä tyhjäri vs taso kuin että keväällä ja syksyllä tyhjärit pesee tasot. 

No ei pese. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä.

Kyllä numerot on näyttänyt toista kylminä kuukausina. Kaikki kohteet tietysti erilaisia ja vertailu ei ole ihan niin yksinkerrtaista. En ala vääntämään tyhjäri vs taso väittelyä. Jokainen laittaa katolle sen minkä itse parhaaksi näkee. Pääasia että aurinkoa raavitaan talteen. Itse laitoin tyhjärit sen takia että maksimoisin kylmän kauden tuoton. Kesällä kun tulee moninkertaisesti yli oman tarpen muutenkin.

Omat todelliset tuotot olen listannut tuonne: http://www.poikkis.net/index.php?topic=5236.0

FP-vs-ET-@-187F1.png
 

tengu

Member
sam123 sanoi:

Olisin enempi kiinnostunut aidoista kilowateista enkä labrassa tuotetuista "paperiwateista".. Asian sivusta jotta saa avata uuden ketjun jos tästä tahtoo vääntää ja mieluusti sitten ihan oikeita kunnon mitattuja lukuja eri järjestelmistä eikä "paperiwatteja".
Lämpömittari väittää +32C täällä eli nyt syytä siirtyä kesälomille terassin kautta...
 
Ylös