Keräimet puun kaveriksi

[APuuVa]

Onko ApuuVa saanut ison varaajansa kuumaksi. Nyt on ainakin kelit olleet kohdallaan  8)

Ei ole päässyt kiehumaan  , muutamalla asteella nousee varaaja /hellepäivä normikulutuksella, 2-3 päivän sadevara taitaa olla. Mutta eipä ole tarvinnut pannua lämmitellä muutamaan viikkoon, eli sikäli toimii kuten pitää (tosin poikkeuksellisen hienot ilmat tainnu olla). Eilen ei ollut juurikaan pilviä sekoittamassa systeemeitä, ja sain kerättyä liitteen mukaisesti dataa. Teho on arvaus 4 L/min virtaamalla (edelleen on/off ykkösellä, tänään aamulla vaihdoin sen pulssille), tulolämpö paneelianturista (näyttää samaa kuin pumpun viisari), menolämpö on varaajan alalämpö +3 astetta (vastaa aika hyvin pumppuryhmän sinistä mittaria) ja ominaislämpönä on käytetty 3.7 Ws/K/L. Jos tuosta tehokäyrästä laskee saannon, niin tuleepi 17 kWh. Ilman puita tulisi varmaankin 25 kWh.

Tuo notkahdus klo 11.30-13 johtuu niistä männyistä, joiden latvukset ovat pahimmoilleen edessä. Kun aurinko on matalammalla, pitäisi osua pelkät runkojen varjot.

Osaatteko arvella, mistä johtuu alalämmön vaeltelu yöllä ~1/2 tunnin jaksossa 42-46 välillä? Mitään kulutusta ei pitänyt olla, pumput olivat nollilla, ja kolmitievena alaasennossa. Ala-anturi on ~15 cm pitkässä taskussa T-haaralla levarille tulevassa kylmäputkessa (eli noin varaajan seinämän kohdalla). Putki jatkuu vielä noin 70 cm varaajan sisällä pohjaa kohti käyristyen.

 

[rotzi]

tuo notkahdus on vapaakiertoa vastavirtaan, epäilisin...eli levaripiiri jähtyy putkissa ja sitten lämpötila menee niin alas että tulee luprs putkessa takaperin ja anturin lukema heilahtaa ylös kunnes taas tulee tasapaino ja virtaus lakkaa tai ainakin hiljenee.
eli tuo pikkasen haihduttaa varaajan lämpöä levaripiirin kautta huoneeseen.
vaatisi takaiskun tai vapaakiertoestoventtiilin myös tuohon piiriin jos siitä eroon haluaa, mulla muistaakseni tommonen tuli kiertopumpun putkeen...piti oikein käydä kurkkaamassa kun ei heti muistanu, mutta kyllä semmonen muistaakseni putkeen tuli (ei näy päältä), mulla anturi pysyy rauhallisena yön yli.

tuo 4L/min kuulostaa kovin matalalta, itse ajelen 10L/min molemmin puolin levaria...enenkuin kuu loppuu täällä on mittarissa 3MWh saantoa, ei ollut kuin vähä yli 100kWh vajausta...saannot olleet varmaan 30-40kWh/vrk näillä keleillä. Lämmöt keikkuu mukavasti 60-70C välillä varaajan yläpäässä, alapää yleensä aamulla alle 40C kun ~4henkee kuluttelee. Ei näyttäis olevan kiehumisvaaraa ja tarvetta ylilämmön poistolle, hyvä niin 1200L on varaajatilavuutta.

 

[APuuVa]

tuo notkahdus on vapaakiertoa vastavirtaan, epäilisin...eli levaripiiri jähtyy putkissa ja sitten lämpötila menee niin alas että tulee luprs putkessa takaperin ja anturin lukema heilahtaa ylös kunnes taas tulee tasapaino ja virtaus lakkaa tai ainakin hiljenee.
eli tuo pikkasen haihduttaa varaajan lämpöä levaripiirin kautta huoneeseen.
vaatisi takaiskun tai vapaakiertoestoventtiilin myös tuohon piiriin jos siitä eroon haluaa, mulla muistaakseni tommonen tuli kiertopumpun putkeen...piti oikein käydä kurkkaamassa kun ei heti muistanu, mutta kyllä semmonen muistaakseni putkeen tuli (ei näy päältä), mulla anturi pysyy rauhallisena yön yli.

tuo 4L/min kuulostaa kovin matalalta, itse ajelen 10L/min molemmin puolin levaria...enenkuin kuu loppuu täällä on mittarissa 3MWh saantoa, ei ollut kuin vähä yli 100kWh vajausta...saannot olleet varmaan 30-40kWh/vrk näillä keleillä. Lämmöt keikkuu mukavasti 60-70C välillä varaajan yläpäässä, alapää yleensä aamulla alle 40C kun ~4henkee kuluttelee. Ei näyttäis olevan kiehumisvaaraa ja tarvetta ylilämmön poistolle, hyvä niin 1200L on varaajatilavuutta.

Tuo voipi olla hyvinkin syynä. Mitään takaiskua ei ole varaajakierrossa. Täytyypä kokeilla pistää yöksi venttiili kiinni (ja aamulla muistaa aukaista), niin näkee. Eristeet on kyllä aika hyvät.

Ehkä joo tuota virtausta voisi kasvattaa, levarin varaajan puolelle varmaan riittää ykkösasento 100%, kun ei lämpötilaeroa paneeleille menevään ole kuin tuo 3 astetta.

 

[rotzi]

sanoisin että molemmin puolin sama virtaus...

 

[APuuVa]

sanoisin että molemmin puolin sama virtaus...

Ei ole kumminkaan mitään virtausmittausta varaajan kierrossa ja siellä on aika väljät ja lyhyet putket (3/4" ja 1"), joten voi olla lopulta pienemmällä vaihteella sama virtaama kuin paneelipuolen isommissa virtausvastuksissa isommalla pykälällä. Pienempi nopeus ei pidä lisäksi sellaista mylläkkää varaajan sisällä (vaikkei noita kerrostumia vielä ole tullut muutenkaan).

 

[APuuVa]

tuo notkahdus on vapaakiertoa vastavirtaan, epäilisin...eli levaripiiri jähtyy putkissa ja sitten lämpötila menee niin alas että tulee luprs putkessa takaperin ja anturin lukema heilahtaa ylös kunnes taas tulee tasapaino ja virtaus lakkaa tai ainakin hiljenee.
eli tuo pikkasen haihduttaa varaajan lämpöä levaripiirin kautta huoneeseen.
vaatisi takaiskun tai vapaakiertoestoventtiilin myös tuohon piiriin jos siitä eroon haluaa, mulla muistaakseni tommonen tuli kiertopumpun putkeen...piti oikein käydä kurkkaamassa kun ei heti muistanu, mutta kyllä semmonen muistaakseni putkeen tuli (ei näy päältä), mulla anturi pysyy rauhallisena yön yli.

Tuo voipi olla hyvinkin syynä. Mitään takaiskua ei ole varaajakierrossa. Täytyypä kokeilla pistää yöksi venttiili kiinni (ja aamulla muistaa aukaista), niin näkee. Eristeet on kyllä aika hyvät.

Sulkuventtiilli oli kiinni yöllä, ja lämpötila pysyi nyt vakaana alhaallakin. Täytyy lisätä vapaakierron esto alaputkeen, kun (jos) systeemiä täytyy vielä käpistellä.

 

[APuuVa]

Nyt on kokemusta kertynyt vähän syksynkin osalta, ja ajattelin päivittää tänne parin aurinkoisen päivän mittaukset (liitteenä).

Systeemi tuntuisi pelaavan hiukan kuten suunniteltiinkin, eli nyt kun energiaa oikeasti tarvitaan sitä vielä tulee (jos aurinko vaan näyttäytyisi). Eli etelään suuntaus 75 asteen kulmassa tuottaa mun karkealla mittauksella nyt parhaimmillaan 7 kW tehon ja päivässä noin 25 kWh. Keskikesällä huipputehot oli luokkaa 5kW.

Tuo varaajan (3000L) sekoittuminen hiukan harmittaa. Ylälämpö laskee 10 astetta, kun varaajan kierto levarille on pyörinyt pari tuntia. Tai niin mää sen tulkitsen. Olen kuristanut venttiilillä kiertoa pienemmäksi, mutta paljoa pienemmäksi en sitä uskalla pienentää (alkaa nyt jo kohisemaan). Ehkä kumminkin kierukka varaajan sisällä olisi ollut parempi, ainakin tässä sekoittumismielessä.

Muuten, 22.10. kuvassa lämpöjen nousu illalla johtuu puukattilan lämmityksestä, ei tullut mitään auringonpurkausta.

Iso kuusi on nyt nurin, kiitos siitä kaupungille. Varjoa tulee enää parin männyn rungosta, tällä päivän pituudella. Ensi keväänä täytyy alkaa pehmittää niitä mäntyjä.

Kaikkiaan ihan tyytyväinen olen ollut, vaikka tää olikin eka kerta.

 

[pökö]

Tuo varaajan (3000L) sekoittuminen hiukan harmittaa. Ylälämpö laskee 10 astetta, kun varaajan kierto levarille on pyörinyt pari tuntia. Tai niin mää sen tulkitsen. Olen kuristanut venttiilillä kiertoa pienemmäksi, mutta paljoa pienemmäksi en sitä uskalla pienentää (alkaa nyt jo kohisemaan). Ehkä kumminkin kierukka varaajan sisällä olisi ollut parempi, ainakin tässä sekoittumismielessä.

Eikös joku aikoinaan ehdottanut isoa LK60 kierukkaa

 

[APuuVa]

Tuo varaajan (3000L) sekoittuminen hiukan harmittaa. Ylälämpö laskee 10 astetta, kun varaajan kierto levarille on pyörinyt pari tuntia. Tai niin mää sen tulkitsen. Olen kuristanut venttiilillä kiertoa pienemmäksi, mutta paljoa pienemmäksi en sitä uskalla pienentää (alkaa nyt jo kohisemaan). Ehkä kumminkin kierukka varaajan sisällä olisi ollut parempi, ainakin tässä sekoittumismielessä.

Eikös joku aikoinaan ehdottanut isoa LK60 kierukkaa

Ehkä päivitän vielä...

 

[rotzi]

aika hyviä saantoja vielä nuan myöhään syksyllä...täällä jo hiljaiseloa, 4000kWh tuli kumminkin tälle vuodelle.

ei nyt jaksa kattoo vanhoista viesteistä, kuinka kaiken tarkalleen teit mutta jos se pääsee liian helposti katolle se meno...onko 'pakoputki' auki ylöspäin?...ja riippuuhan nuo kippurat myös siitä missä anturointi.
kuinka paljon tavara jäähtyy matkalla levarille>varaajaan.

Monta monessa mitkä vaikuttaa...

itsellä anakin pysyy yläpää sekottumattomana kunnes levarilta tulee muutama aste alle katon lämmön, sitten alkaa virtaamaan katolle mutta niinhän sen pitääkin, eli duunataan pohjaa kunnes ja siirrytään ylemmäs sitä mukaa kun lämmöt nousee pohjalta käsin. tuosta taitaa olla omiani kipuroitani tässä ketjussa.

 

[APuuVa]

ei nyt jaksa kattoo vanhoista viesteistä, kuinka kaiken tarkalleen teit mutta jos se pääsee liian helposti katolle se meno...onko 'pakoputki' auki ylöspäin?...ja riippuuhan nuo kippurat myös siitä missä anturointi.
kuinka paljon tavara jäähtyy matkalla levarille>varaajaan.

Nyt varaajaan tulee levarilta noin metrin korkeudelle sisään (tuloputki päättyy pytyn keskelle ja siitä on sivut auki, eli purkaa vaakasuoraan ja sitä kerrostajareikäputkea siis ei ole) ja aivan pohjalta ryystetään kylmää. Yläanturi on ~1.7 m korkeudella eristeiden alla pytyn kyljessä ja ala-anturi pohjaltatuloputkessa taskussa. Kaikki putket on kyllä eristetty aikas hyvin, eikä lenkki levari-varaaja-levari ole kuin ~2.5m.

Ehkä sitä kiertoa pitää vaan vielä jarruttaa. Nyt paneelille levarilta lähtevän veden ja varaajalta levarille tulevan veden lämpötilaero on ~4-5 astetta.

 

[rotzi]

ei nyt jaksa kattoo vanhoista viesteistä, kuinka kaiken tarkalleen teit mutta jos se pääsee liian helposti katolle se meno...onko 'pakoputki' auki ylöspäin?...ja riippuuhan nuo kippurat myös siitä missä anturointi.
kuinka paljon tavara jäähtyy matkalla levarille>varaajaan.

Nyt varaajaan tulee levarilta noin metrin korkeudelle sisään (tuloputki päättyy pytyn keskelle ja siitä on sivut auki, eli purkaa vaakasuoraan ja sitä kerrostajareikäputkea siis ei ole) ja aivan pohjalta ryystetään kylmää. Yläanturi on ~1.7 m korkeudella eristeiden alla pytyn kyljessä ja ala-anturi pohjaltatuloputkessa taskussa. Kaikki putket on kyllä eristetty aikas hyvin, eikä lenkki levari-varaaja-levari ole kuin ~2.5m.

Ehkä sitä kiertoa pitää vaan vielä jarruttaa. Nyt paneelille levarilta lähtevän veden ja varaajalta levarille tulevan veden lämpötilaero on ~4-5 astetta.

kyllä tuossa nyt on joku muu hässäkkäpässäkkä, ei se 1m korkeudella oleva levarilta tulo voi sotkea 1.7m korkealla olevaa kuumempaa vettä, sentään 700mm eroa ja sivulle tuuppaava tulo...

Tuossa kuvassa sulla on hirvee dT keräimen ja varaajan pohjan välillä ajon aikana, menee kyllä häviöihinkin tommosessa...dT=25C  ??? ja iso dT tarkoittaa yleensä liian pientä virtausta ja huonompaa tehon siirtoa, samaa asiaa kuvastaa tuo mainitsemasi 4-5C ero levarin kylmissä haaroissa. Mulla taitaa tuo ajelu olla jotain semmosta dT10C varaajan pohjan ja keräimen välillä...
Meneekö ne virtaukset oikein päin levarissa, eli kuumat päät samassa päässä (ja kylmät toisessa päässä) ja siis varaajakierto tavallaan 'vastakarvaan' kattokiertoon nähden.

Tarkoitin siis kuinka paljon tavara jäähtyy matkalla keräimiltä>>>levarille ja sitten toisaalta siihen levarilta varaajan haaraan...onko sulla tiedossa lämpötilat levarin jokaisesta piipusta esim tuossa 1.11 ajosta?

 

[APuuVa]

Tuossa kuvassa sulla on hirvee dT keräimen ja varaajan pohjan välillä ajon aikana, menee kyllä häviöihinkin tommosessa...dT=25C  ??? ja iso dT tarkoittaa yleensä liian pientä virtausta ja huonompaa tehon siirtoa, samaa asiaa kuvastaa tuo mainitsemasi 4-5C ero levarin kylmissä haaroissa. Mulla taitaa tuo ajelu olla jotain semmosta dT10C varaajan pohjan ja keräimen välillä...

No joo, sitä dT=25C voisi pienentää kasvattamalla paneelikierron virtausta (nyt 1-asennossa). Se jäi siihen, kun kesällä hain säätöä, jolla nopeussäätö raksuttaisi koko ajan, ja toisaalta koitin saada kuumempaa vettä varaajaan.

Meneekö ne virtaukset oikein päin levarissa, eli kuumat päät samassa päässä (ja kylmät toisessa päässä) ja siis varaajakierto tavallaan 'vastakarvaan' kattokiertoon nähden.

Levarin kytkennät menee juuri noin, että kylmät ja kuumat samassa päässä keskenään.

Tarkoitin siis kuinka paljon tavara jäähtyy matkalla keräimiltä>>>levarille ja sitten toisaalta siihen levarilta varaajan haaraan...onko sulla tiedossa lämpötilat levarin jokaisesta piipusta esim tuossa 1.11 ajosta?

Paneelin lämpö on aika tarkkaan tai -1C pumppuryhmän punaisessa analogimittarissa, sininen kello taas näyttää noin 4-5C enemmän kuin tuo varaajan alaputkessa oleva anturi (vihreä käyrä). Punainen käyrä mittaa siis pytyn kyljestä eristeen alta. Kuumaa varaajaan sisään menevää vettä mittaa vain analogimittari T-haaralla juuri ennen pyttyä, mutta siitä ei ole käsitystä noilta mittauspäiviltä. Kesällä se näytti paljon pienempiä lukemia (~10C vähemmän) kuin paneelikierron punainen mittari. Eikös tää juorua siitä, että vesi kiertää lujemmin varaajassa kuin paneeleilla? Sama teho suurinpiirtein pitäisi kumminkin siirtyä.

Varaajakierrossa on Wilo-pumppu, joka väittää tehokseen 30W siinä 1-asennossa jossa se on. Pumppuryhmän 1-asento muistaakseni vastasi 45W. Epäilin jo, että siinä Wilossa olisi joku ihme sähkökytkentä, joka saisi sen pyörimään väärinpäin, mutta putkien lämpöjä tunnustelemalla vaikuttaisi olevan oikein.

 

[sam123]

Käynnistysero 3-5 asteeseen ja aurinkokierron pumppu täysille. Ja tässähän on muutoin toimiva systeemi mutta se priimausvaraaja talosta puuttuu. Kilowattitunteja saat rutkasti enemmän talteen kun laitat hystereesit kuntoon ja sen pikkuvaraajan tuvan puolelle.

Kuvasta voisi ehkä päätellä että sulla ei ole se "haistelutoimintokaan" päällä, joka turhaan laskee entisestään kilowattien saantia.

 

[APuuVa]

Käynnistysero 3-5 asteeseen ja aurinkokierron pumppu täysille. Ja tässähän on muutoin toimiva systeemi mutta se priimausvaraaja talosta puuttuu. Kilowattitunteja saat rutkasti enemmän talteen kun laitat hystereesit kuntoon ja sen pikkuvaraajan tuvan puolelle.

Kuvasta voisi ehkä päätellä että sulla ei ole se "haistelutoimintokaan" päällä, joka turhaan laskee entisestään kilowattien saantia.

Mitä meinaat hystereeseillä tässä yhteydessä? Pikkuvaraaja olisi varmaankin hyvä, mutta ei ole vielä tulossa.

 

[sam123]

Käynnistysero=hystereesi

 

[pökö]

Pikkuvaraaja olisi varmaankin hyvä, mutta ei ole vielä tulossa.

Hommaa vaan lujaa vauhtia se pikkuvaraaja. Ekan aurinkokesän kokemuksella voi lämpimästi suositella sitä.

 

[APuuVa]

Pikkuvaraaja olisi varmaankin hyvä, mutta ei ole vielä tulossa.

Hommaa vaan lujaa vauhtia se pikkuvaraaja. Ekan aurinkokesän kokemuksella voi lämpimästi suositella sitä.

Joo, voi olla. Pitäisi ensin ymmärtää miten tämä nykysysteemi toimii ja miksi.

 

[APuuVa]

Tuli vaan vielä mieleen, kun näillä matalan kulman aurinkopaisteilla tuntuu tehoja irtoavan paljoltikin enämpi kuin keskikesällä, jospa lisäisikin heijastimen paneelien alapäähän kesää varten (kts kuva).

Jospa taittelisi pellistä paneelirivistön (täällä siis 75 asteen kulmassa, eli eteläseinällä) alareunaan heijastimen, joka lisäisi paistetta paneeliin. Hiukan se ahdistaa ohitsekulkijaa, mutta voisi tehdä sellaisen käännettävän 0.5m leveän lipareen, jonka saisi helposti pois tieltä.

Keskikesällä 60 asteen aurinkokulmalla ja kuvan mitoilla aurinkoa kerättäisiin 1.3x alalta, verrattuna pelkkään keräimeen. Hävikkiä toki olisi, eikä 1.3x tehoa tulisi, mutta saattaisi haukkua hintansa, ellei tee liian kallista

Seuraava kysymys sitten onkin, että mikä materiaali olisi paras ja halvin? Jos pelti heijastaa hyvin näkyvää valoa, heijastaako se hyvin myös lämpösäteilyä? Rosteripelti varmaankin pysyisi parhaiten kirkkaana, alumiini saattaa himmetä. Toimisiko valkoiseksi maalattu vaneeri?

 

[denzil dexter]

Seuraava kysymys sitten onkin, että mikä materiaali olisi paras ja halvin? Jos pelti heijastaa hyvin näkyvää valoa, heijastaako se hyvin myös lämpösäteilyä? Rosteripelti varmaankin pysyisi parhaiten kirkkaana, alumiini saattaa himmetä. Toimisiko valkoiseksi maalattu vaneeri?

Kirkas pelti heijastaa hyvin lämpösäteilyä. Samoin myös esimerkiksi kirkas kupari ja alumiinifolio.
Lämpösäteilyn heijastuvuutta ei voi ihan suoraan päätellä siitä, miten valo heijastuu. Esimerkiksi ikkuna voi päästää valon lävitseen, mutta heijastaa ir-säteilyn. Vastaavasti valkoinen maali tai paperi heijastaa valoa, mutta imee ir-säteet. Tuossa esimerkkejä eri materiaalien kyvystä imeä ir-säteilyä (pienempi luku tarkoittaa, että heijastaa säteilyn pois):

http://www.engineeringtoolbox.com/emissivity-coefficients-d_447.html

Mikähän osuus sillä lämpösäteilyllä on noissa keräimissä verrattuna valoon?