HIFIltä vaikuttaa. Kyselin jo tutulta virtauslaskijalta, olisiko helppo homma, mutta ei kuulemma mene ruutupaperilla. Mikäli ymmärsin oikein Mikkolan ratkaisu oli tehdä reikäpellistä sisäkkäisiä putkia, se kuulostaa hyvältä, eikä olisi hankala toteuttaa. Toimisiko varmemmin vaikka reiät eivät olisi juuri optimaalisia.
-
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Keräimet puun kaveriksi
- Viestiketjun aloittaja APuuVa
- Aloituspäivämäärä
Ymmärsinköhän oikein. Siis pyöritellään pellistä rullalle vaikka metrin pituinen pötkö (pötkö tulee pystyyn), avataan rullaa, jotta siitä muodostuu sisältä ulos johtava spiraali, ja syötetään kuuma vesi alhaalta keskelle.. Kaikilla korkeuksilla vesi joutuu siis kiertämään vaakatasossa peltien välissä, jotta pääsee varaajaan. Tässäkin varmaan on syytä tulpata yläpää, jotta kaikki vesi purkautuu sivusta.
Ei tarvitse. Jos vesi on kerrostunutta melko alas, kerrostuma estää virtauksen yläkautta. Jos taas kerrostuma on vain korkeammalla, ylhäältä lähtevä virtaus on jopa sivulle suuntautuvaa edullisempi.APuuVa sanoi:
Sinällään hiukan epäilen, että tuon spiraalinkin mitoitus on aika ongelmallista, eli hyvin toimivan spiraalin pitäisi olla melko suuri halkaisijaltaan ja kierrosten välin samoin (molemmathan vaikuttavat samaan suuntaan lopputuloksen kannalta).
kotte sanoi:
Oma ajatukseni olis tulpata molemmat päät, 10 mm paksuun muovikappaleeseen ( 2 kpl ) sahaisin kuviosahalla tuon spiraalin muodon, ne sitten tungetaan putkenpäihin, parista kohtaa ruuvilla kiinni. Ne pitää tötterön ryhdissään.
Tulevavesi johdettais kylkeen tehdynreijän läpi putken keskiöön. Spiraalin sisimmäisten kerrosten tarkoitus olis pysäyttää/hidastaa veden kineettinen liike. Uloimmat kerrokset toimisivat tavallaan em. lämpöeristysksenä eli ulkopinta olisi sama kuin ympäröivän veden.
Veden syöttöä päästä en suosittelis koska vedenvirtaus työntää veden väkisin päätytulppaan ja sitten vasta alkaa edetä ulkokehälle päin. Päästäpäin syöttöön tulee tuo ejektori-ilmiö myös mukaan, mikä haittaa virtauksen "sammuttamista".
Aika hyvän mielikuvan asiasta saa kun piirtää paperille spiraalin, jonka kierrosten väli on vaikkapa 10 mm ja kieroksia 5 - 6 .
Ilman kummoisiakaan laskuja, ihan laitosmies tuntumalta, oletan em. mitoituksen olevan suht kohillaan 300 - 400 litraa tunnissa virtaukselle.
Toiminta periaatehan tuossa on se että tuleva vesi pakotetaan kulkemaan laajenevaa ympyrää, reikäpellin aihettama kitka ja reikien kautta karkaava vesi hidastaa vedenliikenopeutta ja lopuksi vesi vain pursuaa ulos ulkehän reijistä.
Totakin voi tietysti hifistää, tekemällä spiraalin kerrokset hiukan laajeneviksi ulkokehälle mentäessä, silloin tietysti ulkomitta kasvaa reilusti. Ensimmäinen versio olikin umpipeltiä ja sen vuoksi oli pakko olla tuo laajentuvuus.
Innostuin taas välillä piirtelemään. Miltä vaikuttaisi oheisen kuvan kerrostaja? Siinä on kerrostajan alapäässä varmaan turhan mutkikas rakenne, mutta sattuu olemaan jo hitsattuna nuo. Pystyputki on nyt 2" ulkohalkaisijaltaan, joten sen vaan rälläköi pois ja vaihtaa spiraaliin. Spiraalin voisi tehdä 1000x2000x1 mm reikäpellistä (5 mm reikiä 40% pinta-alasta, 48 rautasoinilla). 10 mm kerrosvälillä 2000 mm pitkästä pellistä saisi kuutisen kierrosta, kun aloittaa 60 mm sisähalkaisijasta.
1" sisäputki päättyy siis heti alas ja siinä olisi pää ummessa, mutta kyljet auki (esim 4 kpl 50 mm korkeaa aukkoa), jolloin vesi purkautuisi sivullepäin. Spiraalin yläpää olisi tässä auki koten ajatuksen mukaisesti. Spiraalin alapään voisi varmaakin tukkia.
Spiraalin viimeisen kierroksen reuna (pysty) kannattanee niitata kiinni edelliseen kierrokseen, jotta vesi tulee reikien läpi (siis ei jätetä vapaata aukkoa spiraalin viimeisen kierroksen pystyreunaan).
1" sisäputki päättyy siis heti alas ja siinä olisi pää ummessa, mutta kyljet auki (esim 4 kpl 50 mm korkeaa aukkoa), jolloin vesi purkautuisi sivullepäin. Spiraalin yläpää olisi tässä auki koten ajatuksen mukaisesti. Spiraalin alapään voisi varmaakin tukkia.
Spiraalin viimeisen kierroksen reuna (pysty) kannattanee niitata kiinni edelliseen kierrokseen, jotta vesi tulee reikien läpi (siis ei jätetä vapaata aukkoa spiraalin viimeisen kierroksen pystyreunaan).
Tomis sanoi:
Ultimaten keräimet tämän viikonlopun 295 kpl.
http://www.ultimatemarket.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=15120Ker%C3%A4in
Lämpöeristyksen kyllä ymmärsin jo aikaisemmin, mutta pohjasta tulevan lämpöisen veden tiheyserosta johtuvaa konvektiovirtaa ei spiraalikonstruktio ratkaise, eli kuuman ja hidas virtaus kyllä väkisinkin aiheuttaa imua spiraalin alapäästä sisäänpäin (jolloin ylöspäin suuntaavaan virtauksen lämpötila laskee).Mikkolan sanoi:
kotte sanoi:
Jos spiraalin pohja on ummessa, täytyisi alapään sisäänvirtauksen (varaajasta spiraaliin) tulla rei'istä sisään ja putkessa kumminkin pitäisi olla himpun isompi paine kuin varaajassa, kun pumppu sitä vettä painaa. Lisäksi veden pitäisi olla (jos kerrostussysteemi toimii) ulkokehällä jo lähes samanlämpöistä kuin vapaassa tilassa olevan veden.
Luulisin jotta toimii, mutta voin ens viikolla vielä kysellä virtauslaskentakaverilta.
APuuVa sanoi:
Toi olis ihan erinomainen jos se olis ylösalaisin, eli syöttö varaajan yäläosassa.
Ei kannata katkasta hyvää putkea. Sehän toimii osana kerrostajaa, etenkin silloin kun keräimiltä tulee kaikkein kuuminta vettä, jota pitää johtaa kuumana ylös asti. Se kuumin vesi kun on sitä arvokkainta ainetta.
Kuvan mukaisestakin saa hyvän kun jätät sen jo hitsatun putken paikalleen, poraat alaosaan 10 mm reikiä, ylös 5 mm reikiä ja välille 8 mm sekä 6 mm reikiä, jotenkin niin että reikäpinta-ala pienenee tasaisesti ylöspäin mennessä. Tarkotuksena se että viileämpi vesi pääsis helposti pois putkesta jo alapäässä ja toisaalta kuuminvesi hiukan ahistais yläpäässä ettei vedä alhaalta viileetä mukaansa.
Spiraali sitten lopuksi hoitelee oikean kerrostumisen, em. tilanteessa pienempikin määrä kierroksia riittää, 3 - 4 ehkä tai mimmonen sattuu helposti syntymään.
Viimeisen kerroksen reunan aatelin omassa jättää hiukan raolleen, 3 - 5 mm.
Juu, alapää kannattaa tukkia, kuumavesi kuitenkin tekee jonkilaisen imun tai nosteen, joka ottaa viileenpää mukaansa.
Piti vielä sanomani ettei nää ole mitään "työpiirustuksia", enempi filosoofista pohdintaa. Itte kun tekee, saa semmosen kun ha... sattuu tulemaan. ;D
savonhumu sanoi:sam123 sanoi:
Komppaan: Tuo kolmitiehomma pelaa kokemuksen mukaan hyvin vaikkei varaajassa levareita ookkaan vaan lisäkierukka yläkerrassa jonne kääntyy kun on yli 60-asteinen ja siittä vielä alakierukan kautta takas keräimille! Vielä levari tuohon perään lattiapaluuseen kiinni niin eiköhän tuo oo sitte siinä mitä näillä romppeilla voi saada :
Otin kumminkin vielä taka-askeleen ja tutkailin teidän arvokkaita ajatuksia ja väittelin velipojan kanssa kahveella (väittely oli ankara, mutta tohtoria ei tullut)
.Varaajassahan olisi ne pyöreät lämpömittarit (NS20 yhteet)aika hyvillä korkeuksilla, joihin voisi tökätä T-haaralla lisäksi kuuman veden varaajaan tulon kahdelle korkeudelle teurastamatta varaajaa ja sotkematta niitä muihin lämmitys vehkeisiin. Väliin sitten kolmitie shuntti (toimisko esim ESBE VTC511 latausventtiili 60-asteisena? http://na.heating.danfoss.com/PCMPDF/ESBE%20VTC%20Datasheet-%20VDKIJ102%2001-14.pdf).
Kyllä tuo varmaan tommosella kahdella tulolla eri korkeuksillekin pelittäis, se ylempi ihan ok mutta onko se alempi liian alhaalla (=liian lähellä levari paluutaetäisyytenä ja korkeutena) kun se lienee suora muhvi sisään ilmeisesti?
Mistä sun levarin paluu on tulossa, oikealta alhaalta 2" reiistä vai?
Alempi NS20 muhvi taitaa olla niin kaukana ettei siihen saa luukusta asennettua ohjausputkea?
Tiedä tuosta sun latausvenas, mutta tuohon on olemassa ESBEllä ihan tarkoitukseen tehty termarivena:
Sivu 156-157 http://callidus.fi/sites/default/files/esbe_luettelo_2012-13_4.pdf
Tai sitten ihan dynaaminen vaihto lämpötilojen mukaan, eli oliko sun ohjaimessa mahdollisuus lisäohjaukseen vaihtovenalle lämpötilaeron perusteella?
Eli vena vaihtaisi yläkerran lataukseen aina kun levarin toisiopuolen kuumahaara on tietyn verran yli varaajan yläosan lämmön... (mikä se ohjain nyt olikaan?)
Mistä sun levarin paluu on tulossa, oikealta alhaalta 2" reiistä vai?
Alempi NS20 muhvi taitaa olla niin kaukana ettei siihen saa luukusta asennettua ohjausputkea?
Tiedä tuosta sun latausvenas, mutta tuohon on olemassa ESBEllä ihan tarkoitukseen tehty termarivena:
Sivu 156-157 http://callidus.fi/sites/default/files/esbe_luettelo_2012-13_4.pdf
Tai sitten ihan dynaaminen vaihto lämpötilojen mukaan, eli oliko sun ohjaimessa mahdollisuus lisäohjaukseen vaihtovenalle lämpötilaeron perusteella?
Eli vena vaihtaisi yläkerran lataukseen aina kun levarin toisiopuolen kuumahaara on tietyn verran yli varaajan yläosan lämmön... (mikä se ohjain nyt olikaan?)
Itellä on aurinkopiirissä esben VTC300 ja uunipiirissä VTD300 venat vaihtamassa suuntia. Tuo VTD on tarkemmalla hystereesillä varusteltu ja on ns aito vaihtovena. VTC sarja on enempi sekotuskäyttöön mutta "nurinpäin" kytkemällä toimii vaihtavana. Molemmat pelaa ihan ok! Lämpötilaraja molemmissa 60-astetta ja VTD:ssä muistinmukaan 2-asteen hystereesi eli noin 58-alkaa aueta ja 60-astetta täysin auki.. Rozin linkistä löytyy molemmat kun selailee alaspäin tarpeeks! 3/4 koko muistaakseni oli molemmissa eli 22-putken väliin käy hyvin!
Ihan ilmasia nuo ei oo mutta sopevia reittejä hinta pysyy jossain satkun parin välissä.. ite taisin saada tuon VTD:n jopa alle satkulla! En edes harkihtis mitn ohjaimella sääjettäviä juttuja kun nämä on kuitenki inhimillisen hintasia ja varmatoimisia. Lämpötilarajan muutoski onnistuu jälkeenpäin melko helposti parinkympin termariosalla!
Ihan ilmasia nuo ei oo mutta sopevia reittejä hinta pysyy jossain satkun parin välissä.. ite taisin saada tuon VTD:n jopa alle satkulla! En edes harkihtis mitn ohjaimella sääjettäviä juttuja kun nämä on kuitenki inhimillisen hintasia ja varmatoimisia. Lämpötilarajan muutoski onnistuu jälkeenpäin melko helposti parinkympin termariosalla!
Tässävaiheessa kannattais kerrata mitä järjestelmältä odotetaan kokonaisuutena, eli pitäis miettiä jonkinlainen algoritmi miten järjestelmä toimii.
Jokaisella lienee oma käsitys halutaanko maksimoida kuumanveden määrää vai maksimoidaanko tuotto kilowatteina, molempia ei taida saada?
Merkittävimmäksi tekijäksi tulee kiertopumpun toiminta, pumppuhan pyörii aina kun keräimellä on kuumempaa kuin varaajan pohjalla mutta pyöriikö osanopeudella vai täysillä? Yksi vaihtoehto vois olla että pyörii jollain osateholla ja sole antaa erilämpöistä vettä paisteesta riippuen, silloin hyvä kerrostaja on must. Toinen äärimmäisyys vois se että pumppu pyörii termarin ohjaamana vaikka siten että kytkeytyy silloin kun keräimeltä on saatavissa yli 70 C ( tai jotain ) vettä.
Vähemmän tärkeitä juttuja sitten miten nuo lämpöset "kotiuttaa", kyllä ne sinne varaajaan jää melkein miten vaan kuten sam123 rivienvälissä totesi. Hiukan makuasia haluaako sataprosenttisen kerrostuksen, 60 C, 70C, 80C tai 90 C yläkerrokseen vai kerääkö pyttyyn haileenpaa esilämmitysvettä.
Vaihtovenat varmaan ihan hyviä ja helposti huollettavia, hiukan enemmän putkihommia ja reikähärveli lienee jotakuinkin huoltovaapaa sekä halvempi toteuttaa.
Reikäpeltiputkispiraalin keksijänä hiukan vielä hehkutan ( haittaks.. ), eli spiraalin tekisin hiukan kartioksi, siten että kapenee virtaussuunnassa. Omassa "supervaraajassa" olis kaksi kartiota vastakkain ja syöttö siihen keskelle.
Virtauslaskijalle pohdittavaa minkälainen kartio olis sopiva jos virtaus on vaikka 500 l / h, dT 40 C ja yksi kartiospiraali em. mitiolla ( 5 mm reijät, 40 % alasta, 10 mm kierrosvälyksellä, 6 kerrosta, 1000 mm pituus).
Mutulla: kartion ohuenpään sisämitta 2 cm ja laajemmanpään sisämitta 7 - 8 cm.
Jokaisella lienee oma käsitys halutaanko maksimoida kuumanveden määrää vai maksimoidaanko tuotto kilowatteina, molempia ei taida saada?
Merkittävimmäksi tekijäksi tulee kiertopumpun toiminta, pumppuhan pyörii aina kun keräimellä on kuumempaa kuin varaajan pohjalla mutta pyöriikö osanopeudella vai täysillä? Yksi vaihtoehto vois olla että pyörii jollain osateholla ja sole antaa erilämpöistä vettä paisteesta riippuen, silloin hyvä kerrostaja on must. Toinen äärimmäisyys vois se että pumppu pyörii termarin ohjaamana vaikka siten että kytkeytyy silloin kun keräimeltä on saatavissa yli 70 C ( tai jotain ) vettä.
Vähemmän tärkeitä juttuja sitten miten nuo lämpöset "kotiuttaa", kyllä ne sinne varaajaan jää melkein miten vaan kuten sam123 rivienvälissä totesi. Hiukan makuasia haluaako sataprosenttisen kerrostuksen, 60 C, 70C, 80C tai 90 C yläkerrokseen vai kerääkö pyttyyn haileenpaa esilämmitysvettä.
Vaihtovenat varmaan ihan hyviä ja helposti huollettavia, hiukan enemmän putkihommia ja reikähärveli lienee jotakuinkin huoltovaapaa sekä halvempi toteuttaa.
Reikäpeltiputkispiraalin keksijänä hiukan vielä hehkutan ( haittaks.. ), eli spiraalin tekisin hiukan kartioksi, siten että kapenee virtaussuunnassa. Omassa "supervaraajassa" olis kaksi kartiota vastakkain ja syöttö siihen keskelle.
Virtauslaskijalle pohdittavaa minkälainen kartio olis sopiva jos virtaus on vaikka 500 l / h, dT 40 C ja yksi kartiospiraali em. mitiolla ( 5 mm reijät, 40 % alasta, 10 mm kierrosvälyksellä, 6 kerrosta, 1000 mm pituus).
Mutulla: kartion ohuenpään sisämitta 2 cm ja laajemmanpään sisämitta 7 - 8 cm.
APuuVa sanoi:Kaukaa viisaana :
http://www.ebay.de/sch/i.html?_sacat=0&_from=R40&_nkw=3+wege+ventil&_nkwusc=3+vege+ventil&_rdc=1
Ei huolta tässä oltiin kaukaa viisaita ja latauspumppu on "ei älykäs", joten sen voi kytkeä vaikka aurinkopumpun rinnalle ja käyttää säätimen kierrosnopeussäätöä.
Kyllähän tässä aloittajan kokonaisuus Alkorytmi on ollut jo kohtuu pitkään selvulläMikkolan sanoi:
, bissee ja kossuu halkopinon koloihin kun ei niillä muutakaan käyttöö ole kesällä.Eli puunpolton minimointi kesäajalla, joka tarkoittaa mahdollisimman paljon kWh:ta tankkiin auringosta mahdollismman kuuman tavaran asemasta...tuo Alkorytmi lienee helppo ymmärtää.
Tuosta seuraa taas että kerrostuminen pitää saada pysymään hyvänä että keräimet voi tehdä hommia mahdollisimman kylmään varaajan pohja-osastolle, ja jotta kerrostuminen pysyy hyvänä pitää varaajan vispilöimistä kiertopumpulla minimoida ja varaajan alaosassa pitää olla tehokas LKV esilämmitysimuri jotta yläosasta tarvitaan vaan vähän kuumaa lantrinkia, ainakaan vielä ei ole sähköpriimarii tulossa, ja vaikka olisikin niin homma kannattaa silti tehdä "kunnolla". Kerrostuminen ei ole ollenkaan "makuasia" vaan hyvinkin tavoiteltava asia...kuten tuon liitteen lämpötila/saanto pulväät kertoo, ja tuo periaate pätee kaikille keräimille.
Kerrostajan ja vaihtovenaratkaisujen ero rahallisesti on kyllä aika lillakanvarsia että sillä ei ole kyllä ratkaisevaa merkitystä.
Itse uskon jos aloittaja nyt laittaa vaihtovenan ja saa kerrostumisen onnistumaan eikä vispilöi koko varaajaa sekaisin, niin se vaihtovena makaa alakerta asennossa väh. 80% ajasta. Se alakerran NS20 on kumminkin niin lähellä paluupaikkaa että kyllä siihen joku "diffuusori" lieneis paikallaan että tulee niitä kuumennettavia litroja alakerran vaikutusalueelle tarpeeksi koko tilavuudesta, ettei vain pyöritetä sitä aivan pohjaa. Lataus dT tullee olemaan luokkaa 10C.