Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).

[kotte]

Potkurella pitää olla korkea torni jotta siivet saadaan pyörimään laminaarisessa tuulessa..eli siis 300 metrissä tuulee yhtä kovaa kuin 100 metrissä.

Sen sijaan H-darreius ei tarvi laminaarista tuulta...vaan puuskainenkin käy....kunhan vaan tuulee...niin 70% hyötysuhteella saadaan enemmän kuin isosta heikommasta propellista.

Maanpinnat esteet aiheuttavat voimakkaasti paikasta riippuvaa pyörteilyä ja hukkaavat tuulen nopeutta. Kyllä tuulen nopeus kasvaa jatkuvasti, mitä ylemmäs mennään. Jossakin 10km:n korkeudessa tuulennopeudet ovat perushirmumyrskyä voimakkaampia (tosin ilmakin on ohutta).

Maanpinnan pyörteistä tuulta ei voi pyydystää käyttäen suuria siipiä, koska edullisin kohtauskulma vaihtelee jatkuvasti ja voi olla varsin erilainen ehkä jo muutaman kymmenen sentin päässä. Vain pieni tuuliroottori toimii yleensäkään hyvin lähellä maan pintaa, mutta tuollaisia tarvitaan suuri määrä ja rakentaminen tulee väistämättä kalliiksi suhteessa tuottoon.

 

[topspeed]

Potkurella pitää olla korkea torni jotta siivet saadaan pyörimään laminaarisessa tuulessa..eli siis 300 metrissä tuulee yhtä kovaa kuin 100 metrissä.

Sen sijaan H-darreius ei tarvi laminaarista tuulta...vaan puuskainenkin käy....kunhan vaan tuulee...niin 70% hyötysuhteella saadaan enemmän kuin isosta heikommasta propellista.

Maanpinnat esteet aiheuttavat voimakkaasti paikasta riippuvaa pyörteilyä ja hukkaavat tuulen nopeutta. Kyllä tuulen nopeus kasvaa jatkuvasti, mitä ylemmäs mennään. Jossakin 10km:n korkeudessa tuulennopeudet ovat perushirmumyrskyä voimakkaampia (tosin ilmakin on ohutta).

Maanpinnan pyörteistä tuulta ei voi pyydystää käyttäen suuria siipiä, koska edullisin kohtauskulma vaihtelee jatkuvasti ja voi olla varsin erilainen ehkä jo muutaman kymmenen sentin päässä. Vain pieni tuuliroottori toimii yleensäkään hyvin lähellä maan pintaa, mutta tuollaisia tarvitaan suuri määrä ja rakentaminen tulee väistämättä kalliiksi suhteessa tuottoon.

Olen eri mieltä. Tulee erittäin huokeaksi koska ei tarvi perustamiseen massiivista kalustoa ja tiestöä.

Myöskin suorat siivet on helppo tehdä kouluttamattomallakin työvoimalla.

 

[kotte]

Siksi omani onkin 2 siipinen jolloin siivet ovat mahdollisimman kaukana toisistaan....ja kun siipi kääntyy optimaalisesti virtaus pysyy siivessä koko työvaiheen aikaan eikä sakkaa.

Hyväksyn ajatuksen (aikaisemmin esittämäni varauksineen), mutta huomautan, että rakenne on omiaan lisäämään rakenteeseen kohdistuvia mekaanisia värähtelyjä. Aikamoinen haasta on saada moinen kestämään, vaikkei edes olisi kovin suurikaan.

 

[topspeed]

Siksi omani onkin 2 siipinen jolloin siivet ovat mahdollisimman kaukana toisistaan....ja kun siipi kääntyy optimaalisesti virtaus pysyy siivessä koko työvaiheen aikaan eikä sakkaa.

Hyväksyn ajatuksen (aikaisemmin esittämäni varauksineen), mutta huomautan, että rakenne on omiaan lisäämään rakenteeseen kohdistuvia mekaanisia värähtelyjä. Aikamoinen haasta on saada moinen kestämään, vaikkei edes olisi kovin suurikaan.

Ainakin se täytyy olla luja ja virheetön..eli siivet täysin symmetriset .......painoltaan ja muodoltaan ja massajakauman suhteen.

 

[denzil dexter]

Ei auta. Kuormitus on joka tapauksessa aina enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen. Kuorma olisi symmetrinen vain täysin tasaisessa virtauskentässä ja sillä edellytyksellä, etteivät siivet häiritsisi virtausta (eli eivät ottaisi tehoa ilmasta).

 

[topspeed]

Ei auta. Kuormitus on joka tapauksessa aina enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen. Kuorma olisi symmetrinen vain täysin tasaisessa virtauskentässä ja sillä edellytyksellä, etteivät siivet häiritsisi virtausta (eli eivät ottaisi tehoa ilmasta).

Auttaa 2 siipeä nimenomaan koska toinen siipi on vastapainona. Myöskin tämä ns. luonnollinen kohtauskulmansäädin helpottaa asiaa.

Anton Bühler Sveitsissä vaittää näiden kellottavan helposti + 150 G:tä. Jostain luin jopa 240 G lukeman.

Vähäinenkin epätasapaino voisi olla todella ikävä tässä yhtälössä.

 

[denzil dexter]

Ei auta. Kuormitus on joka tapauksessa aina enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen. Kuorma olisi symmetrinen vain täysin tasaisessa virtauskentässä ja sillä edellytyksellä, etteivät siivet häiritsisi virtausta (eli eivät ottaisi tehoa ilmasta).

Auttaa 2 siipeä nimenomaan koska toinen siipi on vastapainona. Myöskin tämä ns. luonnollinen kohtauskulmansäädin helpottaa asiaa.

Anton Bühler Sveitsissä vaittää näiden kellottavan helposti + 150 G:tä. Jostain luin jopa 240 G lukeman.

Vähäinenkin epätasapaino voisi olla todella ikävä tässä yhtälössä.

Tuo on vähän ristiriidassa sen kanssa, että yrität saada tuulesta tehoa. Kuvittelet nimittäin, että siivet pyörisivät tyhjiössä tasapainoituskoneessa. Sitä ne eivät tee, vaan ne pyörivät ilmassa, jonka virtausnopeus ja -suunta vaihtelee. Tällöin siipeen kohdistuvat aerodynaamiset voimat eivät voi mitenkään olla tasapainossa muualla kuin laboratoriossa, vaikka siipi itsessään olisi massan puolesta tasapainossa pikogramman tarkkuudella.

 

[topspeed]

Ei auta. Kuormitus on joka tapauksessa aina enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen. Kuorma olisi symmetrinen vain täysin tasaisessa virtauskentässä ja sillä edellytyksellä, etteivät siivet häiritsisi virtausta (eli eivät ottaisi tehoa ilmasta).

Auttaa 2 siipeä nimenomaan koska toinen siipi on vastapainona. Myöskin tämä ns. luonnollinen kohtauskulmansäädin helpottaa asiaa.

Anton Bühler Sveitsissä vaittää näiden kellottavan helposti + 150 G:tä. Jostain luin jopa 240 G lukeman.

Vähäinenkin epätasapaino voisi olla todella ikävä tässä yhtälössä.

Tuo on vähän ristiriidassa sen kanssa, että yrität saada tuulesta tehoa. Kuvittelet nimittäin, että siivet pyörisivät tyhjiössä tasapainoituskoneessa. Sitä ne eivät tee, vaan ne pyörivät ilmassa, jonka virtausnopeus ja -suunta vaihtelee. Tällöin siipeen kohdistuvat aerodynaamiset voimat eivät voi mitenkään olla tasapainossa muualla kuin laboratoriossa, vaikka siipi itsessään olisi massan puolesta tasapainossa pikogramman tarkkuudella.

Kerroppa meille mikä sinusta telkee ammattilaisen joka ymmärtää nämä asiat paremmin kuin muut ? Oletko aerodynamiikan proffa tms ?

Onko sulle sellainen termi tuttu kuin hyrrävoima ?

 

[Puuha]

Ymmärtänet silloin hyvin missä H-darreuksen teho piilee..koko työtä tekevä siipi on poikittain tuulessa....ja vääntövarren päässä ja TSR on 6 pinnassa.

Säälittävillä ropeleilla vain 5-10% eli vain siiven kärki tekee työtä.

VAWTeille tyypillinen ongelma on se että ne tekevät työtä vain 1/3 kierroksesta siis pyyhkäisypinta-alasta vain kolmannes on sitä energiaa tuottavaa ja loput 2/3 jarruttaa. Sillä ei ole merkitystä missä asennossa siipi on kun pyykäisy pinta-ala loppupeleissä ratkaisee tehon ja tuoton.

 

[denzil dexter]

Ei auta. Kuormitus on joka tapauksessa aina enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen. Kuorma olisi symmetrinen vain täysin tasaisessa virtauskentässä ja sillä edellytyksellä, etteivät siivet häiritsisi virtausta (eli eivät ottaisi tehoa ilmasta).

Auttaa 2 siipeä nimenomaan koska toinen siipi on vastapainona. Myöskin tämä ns. luonnollinen kohtauskulmansäädin helpottaa asiaa.

Anton Bühler Sveitsissä vaittää näiden kellottavan helposti + 150 G:tä. Jostain luin jopa 240 G lukeman.

Vähäinenkin epätasapaino voisi olla todella ikävä tässä yhtälössä.

Tuo on vähän ristiriidassa sen kanssa, että yrität saada tuulesta tehoa. Kuvittelet nimittäin, että siivet pyörisivät tyhjiössä tasapainoituskoneessa. Sitä ne eivät tee, vaan ne pyörivät ilmassa, jonka virtausnopeus ja -suunta vaihtelee. Tällöin siipeen kohdistuvat aerodynaamiset voimat eivät voi mitenkään olla tasapainossa muualla kuin laboratoriossa, vaikka siipi itsessään olisi massan puolesta tasapainossa pikogramman tarkkuudella.

Kerroppa meille mikä sinusta telkee ammattilaisen joka ymmärtää nämä asiat paremmin kuin muut ? Oletko aerodynamiikan proffa tms ?

Onko sulle sellainen termi tuttu kuin hyrrävoima ?

Olen opiskellut aerodynamiikkaa korkeakoulussa, kiitos kysymästä. Hyrrävoima on tuttu. Sillä ei tosin ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, kuten ympäristöopin kirjasta voi varmistaa. Keskeiskiihtyvyydellä on jotain tekemistä, mutta sekään ei liity näihin aerodynamisiin voimiin mitenkään. Keskeiskiihtyvyys vaikuttaa, vaikka pyörittäisit vispilää tyhjiössä, tai gravitaatiokentän ulottumattomissa.

 

[topspeed]

Ei auta. Kuormitus on joka tapauksessa aina enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen. Kuorma olisi symmetrinen vain täysin tasaisessa virtauskentässä ja sillä edellytyksellä, etteivät siivet häiritsisi virtausta (eli eivät ottaisi tehoa ilmasta).

Auttaa 2 siipeä nimenomaan koska toinen siipi on vastapainona. Myöskin tämä ns. luonnollinen kohtauskulmansäädin helpottaa asiaa.

Anton Bühler Sveitsissä vaittää näiden kellottavan helposti + 150 G:tä. Jostain luin jopa 240 G lukeman.

Vähäinenkin epätasapaino voisi olla todella ikävä tässä yhtälössä.

Tuo on vähän ristiriidassa sen kanssa, että yrität saada tuulesta tehoa. Kuvittelet nimittäin, että siivet pyörisivät tyhjiössä tasapainoituskoneessa. Sitä ne eivät tee, vaan ne pyörivät ilmassa, jonka virtausnopeus ja -suunta vaihtelee. Tällöin siipeen kohdistuvat aerodynaamiset voimat eivät voi mitenkään olla tasapainossa muualla kuin laboratoriossa, vaikka siipi itsessään olisi massan puolesta tasapainossa pikogramman tarkkuudella.

Kerroppa meille mikä sinusta telkee ammattilaisen joka ymmärtää nämä asiat paremmin kuin muut ? Oletko aerodynamiikan proffa tms ?

Onko sulle sellainen termi tuttu kuin hyrrävoima ?

Olen opiskellut aerodynamiikkaa korkeakoulussa, kiitos kysymästä. Hyrrävoima on tuttu. Sillä ei tosin ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, kuten ympäristöopin kirjasta voi varmistaa. Keskeiskiihtyvyydellä on jotain tekemistä, mutta sekään ei liity näihin aerodynamisiin voimiin mitenkään. Keskeiskiihtyvyys vaikuttaa, vaikka pyörittäisit vispilää tyhjiössä, tai gravitaatiokentän ulottumattomissa.

Ymmärryksesi vaikuttaa heikolta tässä asiassa, mutta itseluottamuksesi sitäkin suuremmalta.

 

[topspeed]

Puola aikoo luopua HAWT propelleista kokonaan; https://wattsupwiththat.com/2019/01/03/polish-government-wind-turbines-will-be-scrapped-within-17-years/

Jo oli aikankin jonkun ymmärtää ettei niistä ole mitään hyötyä.

 

[denzil dexter]

Ei auta. Kuormitus on joka tapauksessa aina enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen. Kuorma olisi symmetrinen vain täysin tasaisessa virtauskentässä ja sillä edellytyksellä, etteivät siivet häiritsisi virtausta (eli eivät ottaisi tehoa ilmasta).

Auttaa 2 siipeä nimenomaan koska toinen siipi on vastapainona. Myöskin tämä ns. luonnollinen kohtauskulmansäädin helpottaa asiaa.

Anton Bühler Sveitsissä vaittää näiden kellottavan helposti + 150 G:tä. Jostain luin jopa 240 G lukeman.

Vähäinenkin epätasapaino voisi olla todella ikävä tässä yhtälössä.

Tuo on vähän ristiriidassa sen kanssa, että yrität saada tuulesta tehoa. Kuvittelet nimittäin, että siivet pyörisivät tyhjiössä tasapainoituskoneessa. Sitä ne eivät tee, vaan ne pyörivät ilmassa, jonka virtausnopeus ja -suunta vaihtelee. Tällöin siipeen kohdistuvat aerodynaamiset voimat eivät voi mitenkään olla tasapainossa muualla kuin laboratoriossa, vaikka siipi itsessään olisi massan puolesta tasapainossa pikogramman tarkkuudella.

Kerroppa meille mikä sinusta telkee ammattilaisen joka ymmärtää nämä asiat paremmin kuin muut ? Oletko aerodynamiikan proffa tms ?

Onko sulle sellainen termi tuttu kuin hyrrävoima ?

Olen opiskellut aerodynamiikkaa korkeakoulussa, kiitos kysymästä. Hyrrävoima on tuttu. Sillä ei tosin ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, kuten ympäristöopin kirjasta voi varmistaa. Keskeiskiihtyvyydellä on jotain tekemistä, mutta sekään ei liity näihin aerodynamisiin voimiin mitenkään. Keskeiskiihtyvyys vaikuttaa, vaikka pyörittäisit vispilää tyhjiössä, tai gravitaatiokentän ulottumattomissa.

Ymmärryksesi vaikuttaa heikolta tässä asiassa, mutta itseluottamuksesi sitäkin suuremmalta.

Ole hyvä ja valaise meitä tietämättömiä. Mikä mielestäsi on hyrrävoima ja miten se vaikuttaa tuulivoimalassa jonka akseli pysyy paikoillaan?

 

[Puuha]

Puola aikoo luopua HAWT propelleista kokonaan; https://wattsupwiththat.com/2019/01/03/polish-government-wind-turbines-will-be-scrapped-within-17-years/

Jo oli aikankin jonkun ymmärtää ettei niistä ole mitään hyötyä.

Hassua, Puola tuottaa 80% hiilellä...

 

[kotte]

Puola aikoo luopua HAWT propelleista kokonaan; https://wattsupwiththat.com/2019/01/03/polish-government-wind-turbines-will-be-scrapped-within-17-years/

Jo oli aikankin jonkun ymmärtää ettei niistä ole mitään hyötyä.

Hassua, Puola tuottaa 80% hiilellä...

Tuottaa aika paljon myös tuulella (suhteessa Suomeen). Joka maassa on omat metkunsa (tosin siirtymäajat ovat niin pitkiä, että hallitus saattaa vaihtua, jos tulevaisuudessakin on ns. vapaita vaaleja), Saksassakin ajavat ydinvoiman alas. Puolassakin aikoivat poistaa vain maatuulivoiman ja rakentavat lisääkin maalle vielä monta vuotta, mutta aikovat rakentaa sitäkin suurempia turbiineja merelle (viittaan tuohon viimeisen linkkiin Puolan tilanteesta ja siitä löytyvin jatkolinkkeihin).

 

[topspeed]

Ei auta. Kuormitus on joka tapauksessa aina enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen. Kuorma olisi symmetrinen vain täysin tasaisessa virtauskentässä ja sillä edellytyksellä, etteivät siivet häiritsisi virtausta (eli eivät ottaisi tehoa ilmasta).

Auttaa 2 siipeä nimenomaan koska toinen siipi on vastapainona. Myöskin tämä ns. luonnollinen kohtauskulmansäädin helpottaa asiaa.

Anton Bühler Sveitsissä vaittää näiden kellottavan helposti + 150 G:tä. Jostain luin jopa 240 G lukeman.

Vähäinenkin epätasapaino voisi olla todella ikävä tässä yhtälössä.

Tuo on vähän ristiriidassa sen kanssa, että yrität saada tuulesta tehoa. Kuvittelet nimittäin, että siivet pyörisivät tyhjiössä tasapainoituskoneessa. Sitä ne eivät tee, vaan ne pyörivät ilmassa, jonka virtausnopeus ja -suunta vaihtelee. Tällöin siipeen kohdistuvat aerodynaamiset voimat eivät voi mitenkään olla tasapainossa muualla kuin laboratoriossa, vaikka siipi itsessään olisi massan puolesta tasapainossa pikogramman tarkkuudella.

Kerroppa meille mikä sinusta telkee ammattilaisen joka ymmärtää nämä asiat paremmin kuin muut ? Oletko aerodynamiikan proffa tms ?

Onko sulle sellainen termi tuttu kuin hyrrävoima ?

Olen opiskellut aerodynamiikkaa korkeakoulussa, kiitos kysymästä. Hyrrävoima on tuttu. Sillä ei tosin ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, kuten ympäristöopin kirjasta voi varmistaa. Keskeiskiihtyvyydellä on jotain tekemistä, mutta sekään ei liity näihin aerodynamisiin voimiin mitenkään. Keskeiskiihtyvyys vaikuttaa, vaikka pyörittäisit vispilää tyhjiössä, tai gravitaatiokentän ulottumattomissa.

Ymmärryksesi vaikuttaa heikolta tässä asiassa, mutta itseluottamuksesi sitäkin suuremmalta.

Ole hyvä ja valaise meitä tietämättömiä. Mikä mielestäsi on hyrrävoima ja miten se vaikuttaa tuulivoimalassa jonka akseli pysyy paikoillaan?

Laite pysy paikallaan vaikkei sitä ole kiinnitetty maahan 14 m/s tuulessa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyrr%C3%A4voima

En vielä täysin ymmärrä miten siihen pitäisi suhtautua.

 

[Puuha]

Tämähän se Hermanni on.  ;D

Jaa että sellainen hyrrävoima... Levitoiko tuulivoimala vai?

No Puola suunnittelee siirtymistä hiilestä ydinvoimaan 2033 lähtien. 

 

[topspeed]

Tämähän se Hermanni on.  ;D

Jaa että sellainen hyrrävoima... Levitoiko tuulivoimala vai?

No Puola suunnittelee siirtymistä hiilestä ydinvoimaan 2033 lähtien.

Se melkein ajattelee itse....ainakin siltä tuntuu käynnistysvaiheessa.

 

[topspeed]

Kerro kuka tää Hermanni on ?

 

[Jussi]

Sen sijaan H-darreius ei tarvi laminaarista tuulta...vaan puuskainenkin käy....kunhan vaan tuulee...niin 70% hyötysuhteella saadaan enemmän kuin isosta heikommasta propellista.

Myös perustaminen on helppoa kun jalkoja voi olla 3-5 kpl.

Ihailtavaa optimismia.