Viime joulukuussa tein energiavirastoon kantelun ja vastaus oli
Mittauksen oikeellisuuden ja verkonhallinnan tarpeiden vuoksi toimijat ovat hankkineet mittareita, jotka mittaavat ja rekisteröivät tasejaksolle erikseen sekä verkosta oton että verkkoon syötön. Tällainen kolmivaiheinen mittari voi mitata kahdella tavalla mittarityypistä riippuen. Osa asennetuista mittareista rekisteröi verkosta oton ja verkkoon annon vaiheittain netottamatta niitä lainkaan ja osa mittareista netottaa tiedot hetkittäin, eli mittari laskee kolmen vaiheen tiedot mittaustaajuuden tasolla yhteen ja laittaa summatiedon joko kulutus- tai tuotantorekisteriin etumerkistä riippuen.
Sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta säädetään valtioneuvoston asetuksella 66/2009. Asetuksen mukaan tuntimittauslaitteistolla tarkoitetaan laitteistoa tai laitteistojen yhdistelmää, joka mittaa ja rekisteröi laitteiston muistiin sähkön kulutuksen tai verkkoon syötön tunneittain ja jonka rekisteröimä tieto voidaan lukea laitteiston muistista viestintäverkon välityksellä. Tätä asetusta on tulkittu verkonhaltijasta riippuen siten, että mittari mittaa tuotannon ja kulutuksen erikseen tai netottaa ne. Asetus tai lait eivät kuitenkaan tunne niin sanottua netotusta käsitteenä. Tällä hetkellä Suomessa ei siis ole sääntelyä, joka velvoittaisi verkonhaltijoita netottamaan verkkoon ottoa ja antoa, minkä vuoksi Energiavirastolla ei ole siten toimivaltaa edellyttää netotusta verkonhaltijoilta.
Tämä netotusasia ja erilaiset käytännöt verkonhaltijoiden välillä ovat tiedossa sekä Energiavirastossa että Työ- ja elinkeinoministeriössä. Työ- ja elinkeinoministeriö kokosi pari vuotta sitten työryhmän, nimeltään Älyverkkotyöryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää ja esittää konkreettisia toimia, joilla älykäs sähköjärjestelmä voi palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua sähkömarkkinoille ja edistää toimitusvarmuuden ylläpitoa. Työryhmässä pohdittiin monenlaisia älyverkkoihin liittyviä aiheita, ja myös seuraavan sukupolven älymittareiden ominaisuudet olivat yhtenä aiheena. Työryhmän loppuraportti valmistui lokakuussa ja sen pohjalta aletaan valmistella mahdollisia lakimuutoksia, joista mahdollisesti sitten saadaan yhtenäinen linjaus mm. tähän netotusasiaan.
Mikäli teillä on vielä asiasta kysyttävää, vastaan mielelläni.
Ystävällisin terveisin,
Valtteri Varonen
Verkkoinsinööri
Verkot
Energiavirasto