Vaihenetotus

don

Member
Moro

Kirjoittakaa ihmeessä Työ- ja elinkeinoministeriöön aiheesta ja näistä ristiriitaisuuksista mitä näyttäisi nykyisessäkin mitauksessa ja hinnoittelussa olevan,onhan heidän otettava asioihin kantaa jos on aihetta ja voi olla että eivät edes ole"kartalla" kaikista asioista.Ministeriöissähän käy lobbareita mutta eihän heidän tarvitse kaikista asioista kertoa vaan niistä mitkä ovat heille hyviä silloin he eivät puhu palturia mutta eivät silti kaikkea.
 

awillfor

New member
Tässä esimerkki...

Minulla on 2-vaiheeseen kytketty 3kW varaaja joka ohjautuu päälle kun vienti on yli 3kW.
Sähkökaapissa on kaksi identtistä mittaria, paitsi että toinen netottaa ja toinen ei.

Aikakaudella 5.2.2019 - 28.8.2019 on ei netottavan ja netottavan mittarin erot 392 kWh ostosähköpuolella, ja 375 kWh myydyn sähkön puolella


 

Liitetiedostot

Savonius

Active member
don sanoi:
Moro

Kirjoittakaa ihmeessä Työ- ja elinkeinoministeriöön aiheesta ja näistä ristiriitaisuuksista mitä näyttäisi nykyisessäkin mitauksessa ja hinnoittelussa olevan,onhan heidän otettava asioihin kantaa jos on aihetta ja voi olla että eivät edes ole"kartalla" kaikista asioista.Ministeriöissähän käy lobbareita mutta eihän heidän tarvitse kaikista asioista kertoa vaan niistä mitkä ovat heille hyviä silloin he eivät puhu palturia mutta eivät silti kaikkea.
Miksiköhän sitä pitää niin kauheasti miettiä kun on olemassa toimiva järjestelmä Carunalla. Pelkään pahoin että tästä miettimisestä ei seuraa pientuottajalle mitään hyvää.
Kun sanoo kymmenelle ihmiselle "vaihenetotus" saa kuulla kymmenen eri tulkintaa asiasta eikä yksikään ole oikea.
 

denzil dexter

Active member
awillfor sanoi:
Tässä esimerkki...
Havainnollinen kuva. Toisin sanoen "itse netottavan" järjestelmän rakentaminen saisi muuntohäviöiden myötä lisätä sähkönkulutusta 20%, ennen kuin alkaisi mennä tappion puolelle.
Sehän vasta ympäristöystävällistä olisikin, kun kulutus kasvaisi tuon verran, mutta rahaa säästyisi.
 

denzil dexter

Active member
Jos hetkellinen kulutus ylittää tuotannon, silloin tulee kulutusta vaikka olisikin netotus käytössä. Jos netotusta ei ole käytössä, silloin kulutusta tulee heti, jos kulutus yhdessäkin vaiheessa ylittää sen vaiheen tuotannon.
 

rotzi

Active member
pertti sanoi:
Carunalla pitäisi olla netotus käytössä. Miksiköhän sitten samalle tunnille tulee sekä kulutusta että tuottoa?
Netotus ei millään yhtiöllä ole toistaiseksi tunnin mittaista, nykyisissä netotuksissa on kyse vaiheiden keskeisestä netotuksesta eli jos jonkun tunnin aikana menee konetta päälle niin paljon että vaiheiden yhteinen kulutus menee tuotannon yli niin sinne kulutuksen puolelle tulee tavaraa tai tuotanto romahtaa hetkellisesti vaikka pilvien takia.
 

don

Member
Moro

Onneksi asiasta on lehtikirjoituksia että asia pysyy ja tulee ihmisille tietoon.
Kaverin kanssa oli taannoin juttua aurinkovoimalasta jonka hän oli virheellisen informaation myyjältä saaneena hankkinut ja sehän oli joka asiassa täyttä kusetusta.
Mielestäni aurinkovoimala tulee tarkkojen hintatiedustelujen ja osien laadun mukaan kilpailuttaa ja asentaa itse tai jos ei pysty itse niin teettää kaverilla ja sähköhommat myös jollain tutulla jolla on firma ja luvat sekä itse toimittaa siirtoyhtiöön kytkentä ilmoitus sekä itse tehdä sähkön myyntisopimus.
Tämä on liian uutta ja kusetus mahdollisuuksia täynnä oleva juttu nykyään eli ei pidä missään nimessä mennä niiltä kauppureilta jotka kyttäävät kauppojen edessä ja vierailevat kotona ostaa helv.tin kalliilla n. 1/3 osalla hintaa saatavaa laitosta.

Tässä linkki yhteen hyvään lehtijuttuun:      https://lansi-savo.fi/mielipide/lukijalta/90e92cad-3f53-43c9-a5c4-218e81ba9411
 

kotte

Active member
rotzi sanoi:
pertti sanoi:
Carunalla pitäisi olla netotus käytössä. Miksiköhän sitten samalle tunnille tulee sekä kulutusta että tuottoa?
Netotus ei millään yhtiöllä ole toistaiseksi tunnin mittaista, nykyisissä netotuksissa on kyse vaiheiden keskeisestä netotuksesta eli jos jonkun tunnin aikana menee konetta päälle niin paljon että vaiheiden yhteinen kulutus menee tuotannon yli niin sinne kulutuksen puolelle tulee tavaraa tai tuotanto romahtaa hetkellisesti vaikka pilvien takia.
Eli netotusjakso on Carunalla ja vastaavilla luokkaa 0,01 ... 0,02 sekuntia (uskoakseni; hyvin lyhyt aikanetotuskin on näet välttämätön, koska mittarin on standardien mukaan kyettävä erottelemaan loisteho pätötehosta), eli yksi tai kaksi verkkojännitteen puolijaksoa, mutta kuitenkin nettotuotannon tai -kulutuksen perusteella. Tunnin pituisesta netotusjaksosta lienee turha haaveillakaan tulevaisuudessa, kun käsittääkseni on jo tehty päätös siirtyä 15 minuutin hintajaksoihin tukkusähkön hinnoittelussa (entisen tunnin sijasta).
 

tatu

New member
Viime joulukuussa tein energiavirastoon kantelun ja vastaus oli


Mittauksen oikeellisuuden ja ver­konhallinnan tarpeiden vuoksi toimijat ovat hankkineet mittareita, jotka mittaavat ja rekiste­röivät tasejaksolle erikseen sekä verkosta oton että verkkoon syötön. Tällainen kolmivaihei­nen mittari voi mitata kahdella tavalla mittarityypistä riippuen. Osa asennetuista mittareis­ta rekisteröi verkosta oton ja verkkoon annon vaiheittain netottamatta niitä lainkaan ja osa mittareista netottaa tiedot hetkittäin, eli mittari laskee kolmen vaiheen tiedot mittaustaa­juuden tasolla yhteen ja laittaa summatiedon joko kulutus- tai tuotantorekisteriin etumer­kistä riippuen.


Sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta säädetään valtioneuvoston asetuksella 66/2009. Asetuksen mukaan tuntimittauslaitteistolla tarkoitetaan laitteistoa tai laitteistojen yhdistelmää, joka mittaa ja rekisteröi laitteiston muistiin sähkön kulutuksen tai verkkoon syötön tunneittain ja jonka rekisteröimä tieto voidaan lukea laitteiston muistista viestintäverkon välityksellä. Tätä asetusta on tulkittu verkonhaltijasta riippuen siten, että mittari mittaa tuotannon ja kulutuksen erikseen tai netottaa ne. Asetus tai lait eivät kuitenkaan tunne niin sanottua netotusta käsitteenä. Tällä hetkellä Suomessa ei siis ole sääntelyä, joka velvoittaisi verkonhaltijoita netottamaan verkkoon ottoa ja antoa, minkä vuoksi Energiavirastolla ei ole siten toimivaltaa edellyttää netotusta verkonhaltijoilta.



Tämä netotusasia ja erilaiset käytännöt verkonhaltijoiden välillä ovat tiedossa sekä Energiavirastossa että Työ- ja elinkeinoministeriössä. Työ- ja elinkeinoministeriö kokosi pari vuotta sitten työryhmän, nimeltään Älyverkkotyöryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää ja esittää konkreettisia toimia, joilla älykäs sähköjärjestelmä voi palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua sähkömarkkinoille ja edistää toimitusvarmuuden ylläpitoa. Työryhmässä pohdittiin monenlaisia älyverkkoihin liittyviä aiheita, ja myös seuraavan sukupolven älymittareiden ominaisuudet olivat yhtenä aiheena. Työryhmän loppuraportti valmistui lokakuussa ja sen pohjalta aletaan valmistella mahdollisia lakimuutoksia, joista mahdollisesti sitten saadaan yhtenäinen linjaus mm. tähän netotusasiaan.



Mikäli teillä on vielä asiasta kysyttävää, vastaan mielelläni.





Ystävällisin terveisin,



Valtteri Varonen
Verkkoinsinööri

Verkot

Energiavirasto
 

denzil dexter

Active member
Hyvä! Tuo samainen lakimuutos tehtiin valmiiksi jo kymmenkunta vuotta sitten, mutta energiayhtiöiden lobbaus, tai sieltä poliitikoille/kavereille luvatut palkkiovirat saivat lainlaatijan pään kääntymään.
Tästä kannattaisi nyt pitää ääntä sen verran, ettei nyt käy samalla tavalla. Tai sitten pitää minulle, ja parille miljoonalle muulle kansalaiselle perustella, miksi sähkönkulutus onkin jotain muuta kuin ostetun ja tuotetun sähkön erotus.
 

maanma

energiaonnellinen
kotte sanoi:
Jos haluaa maksimoida itse tuotetun tehon kolmelle vaiheelle, tarvitaan kolme yksivaiheinvertteriä ja kullekin noille oma ao. vaiheen virtaa ja jännitettä seuraava ohjain. Ongelmaa voi vain tulla siitä, että jos noita syötetään rinnan samasta paneeliryhmästä, näiden mppt-ohjauksen sotkevat toistensa toimintaa siedettävästä katastrofaaliseen tapauksesta riippuen.
Voisiko tätä katastrofia hiukan avata?
Olisiko ratkaistavissa erillisellä mppt trackkerillä joka syöttää 1-vaihe inverttereille sähkön.
Haasteena on tietysti myös alhainen syöttöjännite ja virta-alue.
 

kotte

Active member
maanma sanoi:
kotte sanoi:
Jos haluaa maksimoida itse tuotetun tehon kolmelle vaiheelle, tarvitaan kolme yksivaiheinvertteriä ja kullekin noille oma ao. vaiheen virtaa ja jännitettä seuraava ohjain. Ongelmaa voi vain tulla siitä, että jos noita syötetään rinnan samasta paneeliryhmästä, näiden mppt-ohjauksen sotkevat toistensa toimintaa siedettävästä katastrofaaliseen tapauksesta riippuen.
Voisiko tätä katastrofia hiukan avata?
Olisiko ratkaistavissa erillisellä mppt trackkerillä joka syöttää 1-vaihe inverttereille sähkön.
Haasteena on tietysti myös alhainen syöttöjännite ja virta-alue.
Tuo on puhdasta säätötekniikkaa, eli invertterin säätöalgoritmin aikavakiot ja vahvistukset on valittu sen perusteella, että säädin kuormittaa tyypillistä itsenäistä aurinkopaneeliryhmää. Jos nyt menet kytkemään rinnalle uusia mppt-säätimiä, ne kuormittavat paneeleita aivan omaan tahtiinsa ja poloinen alkuperäinen mppt-säädin ei voi säätöalgoritminsa perusteella ymmärtää moisen vaihtelun päälle. Tilanne on sama vastavuoroisesti lisättyjen säätimien osalta ja lopputulos voi hyvin olla, että nuokaikki rupeavat värähtelemään villisti ja syöttävät tehoa suuresti vaihdellen ja vaikeasti ennustettavalla tavalla. Vaikkei tuo johtaisikaan minkään komponentin vikaantumiseen (mitä en sitäkään menisi ennustelemaan suuntaan tai toiseen), sovitus jää silti heikoksi ja tuotto huonoksi.

Periaatteessa jokin sarjadiodi ja sen perään asennettu järeähkö kondensaattoriparisto voisi hidastaa toimintaa sen verran, että mppt-säätimet saisi toiminaan tyydyttävästi. Tässäkin on riskinsä, koska kondensaattoriparisto pystyy syöttämään mppt-säätimille valtavan hetkellisen tehon ja jos säädin luottaa siihen, että paneeli pystyy rajoittamaan virran speksien mukaiseksi, tehokomponentit saattavat kärähtää (tai peräti räjähtää). Tilanne on siis vastaava kuin, jos erittäin laajaan rinnakkain kytkettyyn paneeliin kytkettäisin hyvin paljon pienitehoisempi mppt-säädin tai -invertteri, eli sen on itse kyettävä rajoittamaan mahdolliset syöksyvirrat. Tähän eivät kaikki markkinoiden laitteet välttämättä kykene.
 

fraatti

Member
Mittarointi- ja kokeilukysely verkkoyhtiöille: moni yhtiö on valmis kokeilemaan hyvityslaskentaa ja tuntinetotusta

https://finsolar.net/en_US/mittarointi-ja-kokeilukysely-verkkoyhtioille-moni-yhtio-on-valmis-kokeilemaan-hyvityslaskentaa-ja-tuntinetotusta/
 

LauriH

Member
Kyselin hieman omalta siirtoyhtiöltäni (Oulun Energia) heidän suunnitelmiaan netotuksen suhteen ja sain tällaisen vastauksen:

”Hei

Oulun Energialla ei ole tulossa netotusta käyttöön omana ”projektina”, mutta lainsäädäntöön ja asetuksiin se ehkä on tulossa 1-3 vuoden sisään, jolloin kaikkien Suomen verkkoyhtiöiden pitää ko. netotus tehdä.

Nuo lainsäädännön ja asetuksien muutokset on riippuvaisia Eduskunnasta ja osin myös EU:n mittalaitedirektiivistä ja sen tulkinnoista, mutta käsittääkseni näin on Työ- ja elinkeinoministeriön asettama älyverkkotyöryhmä päätynyt/päätymässä raportissa suosittelemaan.”

Toivoa siis on, vaikka tuolla tuo ”ehkä” onkin.
 

don

Member
Moro

Laki on nyt muuttumassa.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/aurinkoenergiayhteisot-tulossa-taloyhtioihin-oletko-mukana-nailla-vinkeilla-onnistut/df659d5b-77de-46ed-8c90-65a261cc0640?ref=twitter%3Acce2&fbclid=IwAR3WaQG8wMkQGeNFqRx7feALTkhytkce9PcGSubbzV1Tldy-LqoBhULu5mE

Artikkelissa puhutaan taloyhtiöistä mutta kaiken järjen mukaan lain tulee koskea myös mm. omakotiasujia.

Taidampa laittaa taas omalle siirtoyhtiölle kyselyä että missä mennään.
 

vesioinas

Member
Tuossa T&T:n artikkelissa ei tainnut olla vaihenetotuksesta mitään, mutta hyvityslaskentapalvelukin on hyvä parannus, vaikkakin todennäköisesti maksullinen sellainen.
 

Helkoo

Member
Mittarointi- ja kokeilukysely verkkoyhtiöille: moni yhtiö on valmis kokeilemaan hyvityslaskentaa ja tuntinetotusta
Aalto ja LUT-yliopistot toteuttivat 06-9/2019 verkkoyhtiöille mittarointi- ja kokeilukyselyn osana FinSolar aurinkosähköä taloyhtiöihin -hanketta. Kyselyyn vastasi yhteensä 36 verkkoyhtiötä. Kyselyn kattavuutta voidaan pitää kansallisesti hyvänä, koska kyselyyn vastasi merkittävä määrä isompia verkkoyhtiöitä Suomen yhteensä 77 verkkoyhtiöstä.
 

fraatti

Member
vesioinas sanoi:
Tuossa T&T:n artikkelissa ei tainnut olla vaihenetotuksesta mitään, mutta hyvityslaskentapalvelukin on hyvä parannus, vaikkakin todennäköisesti maksullinen sellainen.
Sama lakimuutos mahdollistaa tuntinetotuksen. Tuon artikkelin kirjoittaja vahvisti asian.
 

vesioinas

Member
FinSolar-hankkeen julkaisussa 20.11.2019 on lista verkkoyhtiöiden vapaista ja anonyymeiksi jätetyistä kommenteista. Tämä kommentti herätti mielenkiinnon: "Tehokkain tapa tuntinetotukseen lienee kuitenkin laskennallinen netotus järjestelmätasolla, joka on myös jo mahdollista -> mittarin tekemä netotus ei ehkä ole järkevää"

Mitä tuo laskennallinen netotus järjestelmätasolla mahtaa tarkoittaa kuluttajan näkövinkkelistä?

Hyvityslaskentapalvelu on todennäköisesti maksullinen lisäpalvelu. Jos vaihenetotus onnistuu ilman lisäveloitusta ja mittaripäivityksiä niin se on todella hyvä juttu pientuottajan kannalta.

Julkaisu on nähtävissä ainakin täällä ja kommentti on ylimmäisenä sivulla 7:
https://www.slideshare.net/FinSolar/mittaus-ja-kokeilukysely-yhteenveto-2019/FinSolar/mittaus-ja-kokeilukysely-yhteenveto-2019
 
Ylös