Vaihenetotus

[fraatti]

FinSolar-hankkeen julkaisussa 20.11.2019 on lista verkkoyhtiöiden vapaista ja anonyymeiksi jätetyistä kommenteista. Tämä kommentti herätti mielenkiinnon: "Tehokkain tapa tuntinetotukseen lienee kuitenkin laskennallinen netotus järjestelmätasolla, joka on myös jo mahdollista -> mittarin tekemä netotus ei ehkä ole järkevää"

Tarkoittaa sitä että tuntinetotus tehdään muualla kuin itse mittarissa. Toisisanoen siellä mihin data mittarista siirtyy. Tämä on kuultu suoraan verkkoyhtiön mittauspäälliköltä.

 

[pere]

FinSolar-hankkeen julkaisussa 20.11.2019 on lista verkkoyhtiöiden vapaista ja anonyymeiksi jätetyistä kommenteista. Tämä kommentti herätti mielenkiinnon: "Tehokkain tapa tuntinetotukseen lienee kuitenkin laskennallinen netotus järjestelmätasolla, joka on myös jo mahdollista -> mittarin tekemä netotus ei ehkä ole järkevää"

Tarkoittaa sitä että tuntinetotus tehdään muualla kuin itse mittarissa. Toisisanoen siellä mihin data mittarista siirtyy. Tämä on kuultu suoraan verkkoyhtiön mittauspäälliköltä.

Tämä on minun verkkoytiöni vastaus:

<lainaus>
Tällä hetkellä TEM valmistelee asetusmuutosta tasejakson sisäisen netotuksen mahdollistamiseksi.
Kun asetusmuutos tulee voimaan poistuu ongelma ja netotus voidaan tehdä mittaustietojärjestelmissä eikä mittareihin valittu mittausmenetelmä vaikuta asiaan.
</lainaus>

 

[Helkoo]

Viime toukokuulta:

Matkassa on kuitenkin kaksi hidastetta: EU:n mittauslaitedirektiivi ja Fingridin datahub, joka on vasta valmisteilla.

Kuluttajille suunnattavat energian internet-palvelut ovat monille uutta EU:n tasolla. Aurinkoenergian suosiota ja digitaalisia energiapalveluita ei osattu myöskään ennakoida Suomessa, kun ensimmäisen sukupolven älykkäiden sähkömittarien ominaisuuksia määriteltiin yli kymmenen vuotta sitten. Nykyisistä mittareista saadaan toki tarvittava tuntidata tietojärjestelmiin, mutta ei suoraan mittareiden näytölle kuten EU:n mittauslaitedirektiivi edellyttää. Näin ollen TEM hakee parhaillaan komissiosta tulkintaa (pdf), joka mahdollistaisi pientuottajille ja energiayhteisöille IT-palvelujen tarjoamisen ensimmäisen sukupolven mittareilla. Suomessa siirrytään toisen sukupolven sähkömittareihin portaittain noin 0-15 vuoden aikana. Jos kaikki mittarit pitäisi vaihtaa välittömästi uusiin lainsäädännön uudistuksen myötä, syntyisi tästä suomalaisille turhia kustannuksia. Toivokaamme ja myös edistäkäämme yhteistyössä sitä, että TEM saa EU:n komissiosta asiaan myönteisen tulkinnan, jotta aurinkoenergiayhteisöt pääsevät jalkautumaan Suomeen!

Toinen energiayhteisöjä hidastava tekijä on, että Fingridin datahub on vasta rakenteilla. Yhtenä vaihtoehtona pientuottajien ja energiayhteisöjen netotuslaskentojen toteutukselle on liittää laskenta osaksi Fingridin datahubia. Datahubin perusversio valmistuu vasta vuonna 2021. Pientuottajien ja energiayhteisöjen netotuslaskennat tulisivat kehitykseen mukaan toisessa vaiheessa. Näin ollen näköpiirissä on, että pientuottajia ja aurinkoenergiayhteisöjä palvelevat ominaisuudet voisivat tulla datahubiin vasta vuosina 2022-2023. Datahubin ohella TEM:ssä on pohdinnassa, tulisiko verkkoyhtiöillä olla suurempi rooli tarjota laskentaa palveluna asiakkailleen.

Hyviä uutisia: valoa tunnelin päässä taloyhtiöiden aurinkoenergiayhteisöille

As Oy Haapalahdenkatu 11:n asukkaat ovat mukana hyvityslaskentamallin kokeilussa. Kuva: HSSR Oy FinSolar aurinkosähköä taloyhtiöihin -hankkeen tavoitteena on ollut synnyttää kansallisesti monistett…

finsolar.net

 

[don]

Moro

Ei syytä huoleen lupailevat loppukesästä mieluista hommaa,alkavat käyttämään laskennallista netotusta  järjestelmätasolla eli  alkavat käyttämään ns. hyvityslaskentamallia sähkön mittauksessa,vähän tästä netotus asiasta oli myös juttua tuolla missä oli asiaa  K-Raudan aurinkopaneelitarjouksesta niin heille myös tämä tiedoksi,tällaista lupailivat meidän sähkönsiirto yhtiöstä.

 

[vesioinas]

kysyin itsekin tätä Leppäkosken sähköltä ja vastauksen perusteella vaihenetotusta ei ole tulossa, ellei valtakunnalliset vaatimukset sitä erikseen vaadi. Mittareita vaihdetaan seuraavan kerran vuosien 2023-2028 välillä, mutta näillä näkymin niissä ei siis tule olemaan vaihenetotusta. Sen sijaan tuotannon ja kulutuksen netottaminen tullaan todennäköisesti tekemään tuntikohtaisesti tai mahdollisesti 15min jaksoissa verkkoyhtiön, sähkönmyyjän tai muun palveluntarjoajan järjestelmissä muualla kuin mittarin sisällä.

Keskusteluketjussa on viitattu useampaan asiaan vaihenetotuksen lisäksi ja ne on hyvä erottaa toisistaan. Mielestäni määritelmät ovat jotakuinkin näin:
1. Hyvityslaskentapalvelulla jaetaan/hyvitetään laskennallisesti pienvoimalan tuotto taloyhtiön osakkaille.
2. Tuntinetotuksella (tuotannon ja kulutuksen netotus) lasketaan tuotetun ja kulutetun sähköenergian erotus esim. tunnin tarkkuudella muualla kuin mittarissa. Vaiheiden balansoinnilla ei ole merkitystä kun netotus tehdään kokonaisenergiantuotantoa ja -kulutusta vertailemalla.
3. Vaihenetotuksessa lasketaan yhteen eri vaiheiden kulutus ja tuotanto kohteessa mittarin sisällä niin, että tuloksena on vain yksi positiivinen tai negatiivinen energialukema, johon siirto- ja sähkölasku tai ostosähkön hyvitys perustuu.

Jos en ole ihan väärässä niin 2. ja 3. ovat hyvin lähellä toisiaan ja eroa tulee vain laskennallisessa granulariteetissa. Mittari voi tehdä laskennan hyvin pienellä aikajaolla vaikkapa sekunnin tarkkuudella.

 

[fraatti]

kysyin itsekin tätä Leppäkosken sähköltä ja vastauksen perusteella vaihenetotusta ei ole tulossa, ellei valtakunnalliset vaatimukset sitä erikseen vaadi. Mittareita vaihdetaan seuraavan kerran vuosien 2023-2028 välillä, mutta näillä näkymin niissä ei siis tule olemaan vaihenetotusta. Sen sijaan tuotannon ja kulutuksen netottaminen tullaan todennäköisesti tekemään tuntikohtaisesti tai mahdollisesti 15min jaksoissa verkkoyhtiön, sähkönmyyjän tai muun palveluntarjoajan järjestelmissä muualla kuin mittarin sisällä.

Keskusteluketjussa on viitattu useampaan asiaan vaihenetotuksen lisäksi ja ne on hyvä erottaa toisistaan. Mielestäni määritelmät ovat jotakuinkin näin:
1. Hyvityslaskentapalvelulla jaetaan/hyvitetään laskennallisesti pienvoimalan tuotto taloyhtiön osakkaille.
2. Tuntinetotuksella (tuotannon ja kulutuksen netotus) lasketaan tuotetun ja kulutetun sähköenergian erotus esim. tunnin tarkkuudella muualla kuin mittarissa. Vaiheiden balansoinnilla ei ole merkitystä kun netotus tehdään kokonaisenergiantuotantoa ja -kulutusta vertailemalla.
3. Vaihenetotuksessa lasketaan yhteen eri vaiheiden kulutus ja tuotanto kohteessa mittarin sisällä niin, että tuloksena on vain yksi positiivinen tai negatiivinen energialukema, johon siirto- ja sähkölasku tai ostosähkön hyvitys perustuu.

Jos en ole ihan väärässä niin 2. ja 3. ovat hyvin lähellä toisiaan ja eroa tulee vain laskennallisessa granulariteetissa. Mittari voi tehdä laskennan hyvin pienellä aikajaolla vaikkapa sekunnin tarkkuudella.

Tuntinetotus lieni varsin tuntematon käsite ja moni ajatteli että carunalla (ja muutamalla muulla) homma hoidetaan kunnolla koska siellä on vaihenetotus. Tuossa oli omat ongelmansa niihin kaikkiin (myös mittariongelmiin) ratkaisu on tuo tuntinetotus.

Tässä on nuo kaikki käyty läpi.

https://finsolar.net/wp-content/uploads/2019/02/Mittausongelma_LUT_AnttiKosonen2019.pdf

Tuossa oli jotain esimerkkiä:
Yksinkertaistettu esimerkki:

Tunnin aikana aurinkosähkön tuotanto yhteensä 3 kWh jakautuu omakotitalon kolmelle vaiheelle tasaisesti 1, 1 ja 1 kWh, mutta laitteiden kulutus vaihtelee seuraavasti:

1. vaihe: Astianpesukone on päällä, jolloin kulutus -2 kWh ja aurinkosähkön tuotanto +1 kWh -> ostetaan sähköä 1 kWh
2. vaihe: Valaistus ei ole päällä, jolloin kulutus 0 kWh -> aurinkosähkön tuotanto verkkoon +1 kWh
3. vaihe: jääkaappi on päällä, jolloin kulutus -1 kWh ja aurinkosähkön tuotanto +1 kWh kattaa kulutuksen -> ei ostoa eikä tuotantoa
Vertaa tunnin mittaustuloksia eri mittareilla:

Vaiheet erikseen mittaava mittari: kuluttaja ostaa sähköä 1 kWh ja myy aurinkosähköä verkkoon 1 kWh.
Vaiheet netottava mittari: 2. vaiheen aurinkosähkön ylijäämä +1 kWh kattaa 1. vaiheen kulutuksen -1 kWh. Kuluttaja kattaa auringolla oman kulutuksen eikä osta eikä myy sähköä.

Mittauksessa ongelma – aurinkosähkö ei usein päädykään pientuottajan hyödyksi

Suomessa on jo tuhansia aurinkosähkön pientuottajia. Aurinkosähkön hyödyntämistä omakotitaloissa ja muissa kiinteistöissä varjostaa nyt verkkoyhtiöiden vaihtelevat mittaustavat. Aurinkosähkön talou…

finsolar.net

Vaihenetotuksella ongelma oli tuo hetkellinen ylitys. Muistaakseni siinä kulutus mitataan 0,5s välein tms..

 

[vesioinas]

Ymmärtääkseni tuntinetotus tasaa hieman paremmin kuormapiikkejä mittarin nopeaan vaihenetotukseen verrattuna. Joten en kaipaa ferraris-mittaria, jos tilalle tulee netotus järjestelmätasolla (1h tai 15min).

 

[-ww-]

Asiaa tänään tiedustelin elenialta ja tuumasivat että tämän kuun aikana olis lakialoite menossa käsittelyyn tuosta netotuksesta järjestelmätasolla, toistaiseksi se on kuulemma laitonta. Ehkä se sieltä joskus tulee.

 

[don]

Moro

Tiedustelin asiaa Elenialta ehkä puotoista kk:tta sitten ja sanoivat että heille olisi tulossa loppukesästä,tätä kuuta ei sitten ole kuin huominen päivä että kiirettä pitää.Kenen kanssa muuten olit Elenialle yhteydessä?

 

[-ww-]

Nimeä en muista, joku ihan asiallisen oloinen ukko sielä touhotti. Nettisivujen kautta jätin yhteydenottopyynnön.

tätä kuuta ei sitten ole kuin huominen päivä

Samaa siellä päässä sanottiin, ja epäili että korona saattaa aiheuttaa myös viivästyksiä.

 

[korsteeni]

suorittaako mittari oikeasti vaihenetotuksen? onko merkillä väliä?

copypaste:
Miten Herrfors Nät-Verkon mittarit mittaavat kulutusta ja tuotantoa?

1.1.2023 alkaen mittarit tekevät vaihenetotuksen eli mittari summaa vaihekohtaiset mittaukset yhteen ja ilmoittaa tuntikohtaisen kokonaiskulutuksen tai tuotannon.

 

[korsteeni]

Viime joulukuussa tein energiavirastoon kantelun ja vastaus oli


Mittauksen oikeellisuuden ja verkonhallinnan tarpeiden vuoksi toimijat ovat hankkineet mittareita, jotka mittaavat ja rekisteröivät tasejaksolle erikseen sekä verkosta oton että verkkoon syötön. Tällainen kolmivaiheinen mittari voi mitata kahdella tavalla mittarityypistä riippuen. Osa asennetuista mittareista rekisteröi verkosta oton ja verkkoon annon vaiheittain netottamatta niitä lainkaan ja osa mittareista netottaa tiedot hetkittäin, eli mittari laskee kolmen vaiheen tiedot mittaustaajuuden tasolla yhteen ja laittaa summatiedon joko kulutus- tai tuotantorekisteriin etumerkistä riippuen.

................................

Ystävällisin terveisin,



Valtteri Varonen
Verkkoinsinööri

Verkot

Energiavirasto

nythän tuo selvisi minullekin, aiemmin ei tullut päivisin kulutusta lainkaan E450
nyt ei pääse nollaan lainkaan E360
landiksia molemmat, mittaavat eri tavoin