Vaihenetotus

pere

Member
Tuossa on hyvä artikkeli netotus ongelmista.
http://www.finsolar.net/mittauksessa-ongelma-aurinkosahko-ei-usein-paadykaan-pientuottajan-hyodyksi/
Kopion tänne kun on paremmin otsikkoon liittyvä
 

SavonSähköSeppo

Ihe oppinu sähkösuhari
jolla sanoi:
tämähän on oma ketju "Vaihenetotus"

Juu niin on, mutta tarkoitin että voisiko tän jotenki "highlightata" isommin/näkyvämmin? Ois varmasti hyvä et mahdollisimman moni uusi foorumilainen tai muu asiasta kiinnostunut bongaisi tämän?

Vähän niin kuin osioon: Asioita hyvä tietää, ennen kuin ostat aurinkosähköjärjestelmän. Monelle (allekirjoittanut mukaan lukien) tuo Vaihenetotus ei sano yhtään mitään. :)
 

pere

Member
SavonSähköSeppo sanoi:
jolla sanoi:
tämähän on oma ketju "Vaihenetotus"

Juu niin on, mutta tarkoitin että voisiko tän jotenki "highlightata" isommin/näkyvämmin? Ois varmasti hyvä et mahdollisimman moni uusi foorumilainen tai muu asiasta kiinnostunut bongaisi tämän?

Vähän niin kuin osioon: Asioita hyvä tietää, ennen kuin ostat aurinkosähköjärjestelmän. Monelle (allekirjoittanut mukaan lukien) tuo Vaihenetotus ei sano yhtään mitään. :)
Empä usko että siitä olisi suurtakaan apua. Esim. minä tiennyt mitään koko ilmaisenergia ryhmästä ennekuin olin jo hankkinut paneelit ja sitten vasta kiinnostuin etsimään lisätietoa.  Yksittäinen ihminen ei voi netotukseen vaikuttaa oikestaan mitenkään vaan se on lähinnä lainsäädöllinen asia. Ja kyllä paneeleita on hyötyä ilman netotustakin.
 

don

Active member
Moro

Varmaankin lainsäädännöllinen asia mutta kun tiedämme lainsäätäjän tietämyksen yleensäkkin mihinkään asiaan niin lainsäädäntöä saamme kyllä odotella.
Netotus on tällä hetkellä siirtoyhtiöitten tahto kysymys ja uskoisin asiaa edistävän jos olisimme itse yhteydessä siiroyhtiöömme jolloin he huomaisivat että asiasta ollaan tietoisia ja kiinnostuneita mutta sehän vaatii muutaman minuutin aikaa ja vaivaa ja siihen ei tunnu olevan kiinnostusta.
Itse olin siirtoyhtiööni yhteydessä ja sain sieltä vastauksen puhelun muodossa ja keskustelimme asiasta rakentavasti ja netotus on tulossa ehkä jo tämän vuoden puolella.
Täyden hyödyn on grid systeemiltä saa vain netottavalla mittaustavalla ellei sitten pysty itse jollain järjestelyillä käyttämään kaikkea tuottamaansa sähköä johon esim. minulla ei ole mahdollisuutta.
No tähän joku vastaa että järjestelmä on ylimitoitettu kun riittää myyntiin mutta sen pitääkin olla jotta edes johonkin omakäyttöön riittäisi,nyt on 12 kennoa ja invertteri sallii neljä lisää joihin olen ajatellut vielä sijoittaa.
 

maanma

energiaonnellinen
Landis&Gyr mittarissa netotuksen laskentatapa riippuu mittarin konfiguraatiosta. Tuo konfiguraatio lienee vaihdettavissa etänä tai optisen portin kautta tai M-BUS:n kautta.
 

denzil dexter

Well-known member
don sanoi:
Moro

Varmaankin lainsäädännöllinen asia mutta kun tiedämme lainsäätäjän tietämyksen yleensäkkin mihinkään asiaan niin lainsäädäntöä saamme kyllä odotella.

Tuo lainsäädäntö tehtiin valmiiksi n 10 vuotta sitten kun paneelit tulivat enemmän markkinoille. Piti olla ihan läpihuutojuttu, koska asia on aivan päivänselvä (kuluttajan pitää maksaa vain kulutetun ja tuotetun sähkön erotuksesta). Jos Suomessa olisi tutkivaa journalismia, asian taustoja kannattaisi penkoa.

Ilmeisesti päättäjiin tai virkamiehiin kohdistettu sähköyhtiöiden täsmälobbaus sai lakimuutoksen estettyä. Onhan se tietenkin halvempaa maksaa yhdelle ihmiselle tonni kuin miljoonalle ihmiselle euro, joten lakimuutoksen estäminen on liiketaloudellisesti perusteltu toimi.
 

SavonSähköSeppo

Ihe oppinu sähkösuhari
Onkohan kyseisestä aiheesta adressia tulilla? Oisko suomessa 50000 aurinkosähköjärjestelmää + myötämielistä immeistä jotta tuon saisi kasaan?

Ei sillä kansalaisaloitteesta taitaa olla 99% päätynyt suoraan roskikseen arkadianmäellä. Vai onko muita alotteita mennyt läpite  kuin se sukupuolitasa-arvo keissi?

Aika toivottamalta rimpuilulta tälläset tuntuu, mut mitäs muuta tässä voi tehdä kun yrittää pitää ääntä ja omia puoliaan?
 

denzil dexter

Well-known member
SavonSähköSeppo sanoi:
Aika toivottamalta rimpuilulta tälläset tuntuu, mut mitäs muuta tässä voi tehdä kun yrittää pitää ääntä ja omia puoliaan?

Esimerkiksi vihreät pyrkivät profiloitumaan nollapäästöisiä energialähteitä tukevana puolueena. Nyt kun he ovat hallituksessa, heitä kannattaisi tietenkin rohkaista puuttumaan asiaan.

Toinen taho on kuluttajaviranomaiset. Olen asian kyllä heille muutaman kerran selittänyt, mutta he eivät tunnu sitä ymmärtävän - luottavat vain sähköyhtiön sanaan, että aurinkovoimalla tuotettu sähkö pudottaa sähkölaskua tuoton suhteessa. Minullekin vastasivat, että "oma tuotanto vähentää suoraan ostosähkön määrää ja pienentää sähkölaskua". Tuotahan se ei siis missään tapauksessa tee kuin aivan satunnaisesti. Rautalankaa kenelläkään?
 

denzil dexter

Well-known member
Ilmis sanoi:
Tässä on tälläinen näkökulma. Kirjoitus on tosin yli kaksi vuotta vanha.
http://www.paikallisvoima.fi/sahkon-pientuotannossakaan-ei-ole-ilmaisia-lounaita

Näkökulma on väärä. Ihan alusta lähtien "kasvava pientuotanto lisää verkon kuormitusta."

On varsin helppo osoittaa, että pientuotanto pienentää verkon kuormitusta, eikä lisää sitä. Aurinkopaneelin verkkoon tunkema sähkö kun ei monen sadan metrin päähän verkossa etene, varsinkaan muuntoasemien yli väärään suuntaan.

Pientuotanto siis pienentää jonkin verran virtausta sähköverkon "hiussuonistossa". Varsinaiseen siirtoverkkoon sillä ei ole vaikutusta suuntaan eikä toiseen (paitsi marginaalisesti siirtotarvetta pienentävänä, kun tuottajan oma, verkosta ottama sähkönkulutus pienenee).
 

kotte

Well-known member
Tuo paikallisvoiman artikkeli viittaa tuntipohjaiseen netotukseen, mikä on aivan toinen asia kuin tämän ketjun vaihenetotus. Omastakin mielestäni siirtomaksut (kulutuspohjaiset ja kiinteät) kerätään verkon ylläpitokustannuksiin ja tältä pohjalta vaihenetottava (kuten Caruna-konsernin verkkoyhtiöillä) ja melko samalla tariffilla energiasta tapahtuva hyvitys, millä energiaa myydäänkin, on aika lähellä tasapuolista. Tuntuu omituiselta, miksi verkkoyhtiön pitäisikään luovuttaa verkkonsa käytettäväksi ilmaiseksi pientuotannon siirtoon pientuottajalta kuluttajalle. Ääritilanteessa, jos pientuotanto jossakin yleistyy kulutusta suuremmaksi, sähköä olisi siirrettävä suurjänniteverkkoon suurkuluttajille ja tuossa tapauksessa verkkoyhtiö suorastaan joutuisi subventoimaan pientuottajia (sillä suurkuluttajat maksavat siirrosta eri periaatteella ja kulutukseen pohjautuva osuus on vain murto-osa kotitalouksien kulutuspohjaisista maksuista). Pientuotanto ei ole ainoa eikä välttämättä ympäristöystävällisin tapa tuottaa energiaa verkkoon. Teollisella tuulivoimalla, suurimittaisilla aurinkoenergiakentillä sekä monessa tapauksessa jotenkin muutoin tuotettu sähkö (vanha ja uudistettu vesivoima ja ehkä vanha ydinvoima) ovat kokonaistaseella laskien pientuotettua aurinkosähköä ympäristöystävällisempi vaihtoehto (syystä, että pientuotannon tuotannontekijät rasittavat ympäristöä enemmän kuin suurtuotannon vastaavat puheena olevissa tapauksissa).

Kaikki yhtä vaihetta pidemmät netotusjaksot vaativat jotakin siirtoverkon osapuolta sijoittamaan selvää rahaa siirtoratkaisuihin, sillä säätökapasiteetin tarve ei riipu sinällään kulutuksesta, tuotannosta tai näiden erotuksesta, vaan kulutuksen ja tuotannon summasta.
 

trulli79

New member
Laittakaahan kaikki ns. ei netottavien siirtoyhtiöiden asiakkaat yhteydenottoja omiin siirtoyhtiöihin asian tiimoilta. Samoin voi lyödä viestiä asiasta päättäville, eli energiaministerille.
Tarpeeksi moni kun pitää tätäkin asiaa tapetilla, niin toivottavasti mm. Eleniassakin ymmärettäisiin ottaa tuo netotus käyttöön.
 

don

Active member
Moro

Olen ottanut Eleniaan yhteyttä ja keskustellut asiasta Ville Sihvolan kanssa,lupasi että jossain vaiheessa he siirtyvät netottavaan mittaukseen.
Energia asiat kuuluvat  Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen      https://tem.fi/energia    https://tem.fi/documents/1410877/11693341/TEM_FI_nettiin_62019.pdf/13e750b2-a6fd-daa8-1bb1-986c0b7245ee/TEM_FI_nettiin_62019.pdf.pdf        Energia  Osastopäällikkö  Riku Huttunen  Aleksanterinkatu 10, 00170 Helsinki    0295047277    riku.huttunen@tem.fi

Täytyy kehitellä kirje Rikulle ja  kuten trulli79  sanoi tehkää niin muutkin.
 

Raksaaja

Member
trulli79 sanoi:
Laittakaahan kaikki ns. ei netottavien siirtoyhtiöiden asiakkaat yhteydenottoja omiin siirtoyhtiöihin asian tiimoilta. Samoin voi lyödä viestiä asiasta päättäville, eli energiaministerille.
Tarpeeksi moni kun pitää tätäkin asiaa tapetilla, niin toivottavasti mm. Eleniassakin ymmärettäisiin ottaa tuo netotus käyttöön.

Elenia on pääomasijoittajien työkalu, rahantekoväline.
Millä tavalla kuinka paljon Elenian tulos tai Elenian rahavirta jonnekin toiseen (ns.tuloksen tekevään ja maksavaan) firmaan kasvaisi netotukseen siirtymisen myötä? Ei varmaan kovin suurta motivaatiota siirtyä omakustanteisesti netotukseen.
 

kotte

Well-known member
Raksaaja sanoi:
Elenia on pääomasijoittajien työkalu, rahantekoväline.
Millä tavalla kuinka paljon Elenian tulos tai Elenian rahavirta jonnekin toiseen (ns.tuloksen tekevään ja maksavaan) firmaan kasvaisi netotukseen siirtymisen myötä? Ei varmaan kovin suurta motivaatiota siirtyä omakustanteisesti netotukseen.
Elenian verkko kylläkin tavallaan rapautuu ja menettää siten arvoaan viisaampien omistajien verkkoihin verrattuna, kun aurinkosähkötuottajat kytkevät järjestään paneelit ja paljon virtaa kuluttavat laitteensa samaan vaiheeseen. Vaikka vaiheiden kuormitus tietenkin tasoittuu osittain tilastollisesti eri kuluttajien kesken samankin muuntajapiirin alueella, Elenia silti luo tahallaan loistehon kaltaista epäsymmetriaa verkkoonsa enemmän kuin olisi tarpeen, jos netottaisivat vaiheiden välillä ja luovat riskin, että asiaa pitäisi jotenkin hallinnoida tulevaisuudessa (mikä taas olisi turhien kustannusten mahdollinen syy tulevaisuudessa). Vaikkeivat sijoittajat tuota ehkä vielä ymmärrä, niin maksavat silti laskun aikanaan.
 

don

Active member
Moro

Sain aikaseksi kirjeen  Työ- ja elinkeinoministeriöön,lähetin saman kirjeen sekä kirjaamoon että osastopäällikkö  Riku Huttuselle.
Nyt odotellaan että vastaavatko kun pyysin vastausta. 
 

denzil dexter

Well-known member
don sanoi:
Moro

Sain aikaseksi kirjeen  Työ- ja elinkeinoministeriöön,lähetin saman kirjeen sekä kirjaamoon että osastopäällikkö  Riku Huttuselle.
Nyt odotellaan että vastaavatko kun pyysin vastausta.

Hienoa! Itse laadittu kirje on aina tehokkaampi kuin vaikkapa massapostikampanja. Tuo vaiheiden netotus on yksinkertaisesti sellainen asia joka pitäisi saada kuntoon.
 

don

Active member
Moro

Sain vastauksen Työ- ja elinkeinoministeriöstä Tatu Pahkalalta,fiksua kun vastasivat ja ihmeen nopeasti,aika jännät kiemurat on netottavaksi siirtymisessä,luulen ettei vastaajalla ole mitään kirjeen julkaisemista vastaan kun jos sieltä joku muu asiaa kysyy saa surinpiirtein samanlaisen vastauksen eli tässä osa kirjeestä se olennainen:


Tämä asia on tosiaan ollut vireillä jo pitkään. TEM:ssä oli jo vuonna 2009 annetun tuntimittausta koskevan asetuksen (66/2009) myötä tarkoitus saattaa tuntinetotus kaikille asiakkaille, ts. tasejakson (nykyisin yksi tunti) aikana asiakkaalle tulisi vain yksi lukema (tuotanto tai kulutus). Eli jos tunnin sisällä asiakas sekä syöttäisi verkkoon että ottaisi verkosta, summattaisiin nämä lukemat tälle tunnille ja tunnille rekisteröitäisiin yksi lukema.

Asetuksen mukaisesti verkkoyhtiöt lähtivät asentamaan älymittareita asiakkailleen ja lopputulemana älymittarit asennettiin kaikille asiakkaille vuoden 2013 loppuun mennessä. Valitettavasti asetuksen sanamuoto ei ollut riittävän selkeä ja yhtiöt tulkitsivat asetustekstiä aika vapaamuotoisesti eikä tuntinetotus toteutunut kaikkien verkkoyhtiöiden asiakkaille. Tämä kävi meillä ministeriössä ilmi vasta, kun vahinko oli jo tapahtunut, eli kun mittarit olivat asennettu. Lähdimme valmistelemaan täsmentävää lainsäädäntöä ja kaikki oli jo valmista vuoden 2015 lopulla, mutta sitten vastaan tuli uusi ongelma: mittauslaitedirektiivi. Direktiivissä sanotaan, että mittarilta pitää pystyä lukemaan laskutuksen pohjana olevat tiedot ilman apuvälineitä. Käytännössä siis direktiivin mukaan mittarilta pitäisi pystyä lukemaan suoraa tuntikohtaisesti netotettu tuntilukema. Asennettujen mittareiden kautta ei käytännössä pääse tarkastelemaan koko laskutuskauden tuntilukemia. Uhkana on siis, että kaikki meidän älymittarit olisivat direktiivin vastaisia. Viranomaisina emme voi tehdä direktiivin vastaista lainsäädäntöä ja pyrimme kaikin tavoin välttämään tilanteen, jossa kaikki mittarit tulisi vaihtaa. Tästä syystä valmistelu on ollut nyt seisahduksissa hyvän tovin.

Olemme nyt selvitelleet asiaa laajasti muiden maiden viranomaisten ja komission kanssa ja toivomme saavamme asiaan selkeyttä vuoden loppuun mennessä. Tavoitteenamme on antaa selventävä asetus ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta osaltaan tämä riippuu komission myötämielisyydestä. Valitettavasti nämä prosessit vain ottavat aikaa etenkin kun kyse on kaikkia jäsenmaita koskevasta EU-tasoisesta sääntelystä.
 

jolla

Member
nythän näille ministeriön äijille pitäisi viimeistään antaa lopputili, eikö mitään vastuuta ole kun "vahinko on tapahtunut", tuohan on jo selvä virkavirhe
jos minä mokaan, niin vastaan siitä
voi hemmetti, ja koko kansa kärsii......jo kymmenen vuotta
 

kotte

Well-known member
Onpa kimurantti asia. Eikö tuon perusteella myös pörssihintainen sähkön hinnoittelu ole mittalaitedirektiivin vastainen, kun hinta vaihtelee tunnettain?

Sinällään mittalaitedirektiivi vaatisi ehdottomasti päivittämistä nykyaikaan, jos se määrää kuten todettua. Onhan nuo tuntikohtaiset tuotto- ja kulutustiedot haettavissa tarkasti verkosta. Ja jos kulutetulla ja tuotetulla sähköllä on eri hinta (minkä asian verottaja ja ao. verottajan toimenpiteet oikeuttava lainsäädäntö on osaltaan sementoinut muiden asiaperusteiden ohella), niin kulutus ja tuotto on joka tapauksessa kirjattava omiin laskureihinsa, jotta mittari täyttäisi edes alkeellisimmat rekisteröintivaatimukset direktiivin vaatimuksista nyt puhumattakaan. Noiden laskureiden pohjalta ei vielä voi suoraan kertoa laskun tai hyvityksen suuruutta, kuten ei voi kertoa siinäkään tilanteessa, että sähkön hinta muuttuu joko tiettynä ajankohtana tai sitten jatkuvasti kellon, vuorokaudenajan, vuodenajan tms. perusteella tuntematta sähköntoimitussopimuksen tariffirakennetta. Sähköyhtiöthän voisivat aivat hyvin kilpailla sen jälkeen keskenään netoitusperiaatteensa ehdoilla ja samakin yhtiö voisi tarjota eri vaihtoehtoja erilaisin tariffirakennevaihtoehdoin.

Sinällään tunnin mittausikkuna lienee lyhenemässä, ehkä aluksi luokkaa neljännestuntiin, mikä olisi sekin varsin hyvä netoitusväliksi. Hetkellisen vaihenetotuksen puuttumisen kaltaista typeryyttä tuo mittausjakson aikainen netotus ei kuitenkaan poista. Päin vastoin, vaihenetotuksen puute tekee tuntikohtaisen netotuksen toteuttamisen mahdottomaksi oikealla tavalla vääristämättä lukuja kuluttajan tappioksi nykyisen sähkön verotusrakenteen vallitessa. Taitaa vaihenetotuksen puute ollakin suurin syy, miksi asia on jämähtänyt ikuiselta vaikuttavaan selvittelytilaan.
 
Ylös