Puukattila järjetelmän rinnalle aurinkoenergiaa

[Savonius]

Unohda kaikki pystyviritykset, sillä ne on ihan hirveän näköisiä. Tuommoiseen kohteeseen laittaisin aurinkopaneelia molemmat lappeet täyteen ja ne sitten sopiviin vastuksiin ryhmiteltynä. Tuolla kattokulmalla saa katonkin pidettyä puhtaana lumesta. Sähkövastuksilla pelatessa ei ole merkitystä vaikka lämmittäisit puillakin silloin tällöin. Vesikeräimillä tuotto romahtaa kun varaaja on kuuma. Toisin sanoen vesikeräimillä kyttäät keväällä sääennustetta kun yrität arvailla paistaako aurinko vai ei.

Mitkä ovat katon lappeiden mitat?

On se mukavaa huomata että järkeäkin löytyy palstalta. Johtunee sitä että on myös käytännön kokemusta. Noita virtuaalisia kokemuksia kun helpolla tulkitsee omaksi edukseen.

Ajoin juuri erinomaisella paikalla olevan tyhjiöputkikeräimen ohi.  Kolme vuotta käytössä ollut keräimistö oli poistettu käytöstä putkien rikkoontumisen vuoksi.
---------

Tuo lapemitta tarjoaa mahdollisuuden vaikka millaisiin mahdollisuuksiin. 9kpl 250W paneeleita per lape ja kolmeen vaiheeseen. Suoraan kiinni 2000W vastuksen liittimiin. Yhteen vaiheeseen  siis kolme paneelia itään kolme länteen. Toiseen vaiheeseen kuusi paneelia itään. Kolmanteen kuusi paneelia länteen. Tuosta kuuden paneelin sarjasta irtoaa noin 1400W parhaimmillaan.  Maaliskuun alusta saat unohtaa puun polttamisen lähes kokonaan.

 

[laturi]

Mikä kumma tarve on joka viestissä morkata noita vesikiertoisia järjestelmiä ei niissä mitään vikaa ole niin kuin ei ole pv paneeleissakaan.
Ovat vaan niin erilaiset toiminta tavaltaan ja se että pv tuottaa pilvisellä jotain ja vesikiertoiset ei mitään on väärä tapa mainostaa
pv paremmaksi ,koska pv tuotto pilvisellä kelillä on niin mitätön lämmitys käyttöön eli täysin riittämätön,  muuhun käyttöön kylläkin soveltuu
erinomaisesti tuo pilvlisen kelin pv tuotto.
Jos sun tähän tarjoama pv nostaa 3000l pytyn lämpötilaa optimi olosuhteissa 6astetta niin mun 8 tasoa nostaa helposti 1500L pyttyä yli 40 astetta
eli tässä systeemissä lämpötila nousis n.20astetta.Tämä näin karkeasti vertailtuna.
Nuitten pv paneelien hinnat kun laskis vielä jotta vesikaton voisi tehdä niistä, olihan tossa jossain linkissä cis 80w paneeli  9 € kipale missä oli vajaa nelö ,katto peltikin maksaa enemmän.
Ihan vakavasti harkitsin niitä yhdelle ruostuneelle peltikatolle mutta kun niiden saaminen vesitiiviiksi on vähän pulmallinen.
Ehkä ensi vuonna voi toteutuakkin.Se katto on noin 100m2 eli 8kwp ei huono jos vesikaton tekee halvemmalla noilla  kuin peltikaton. ;D tämä näin puoli tosissaan ;D

 

[pökö]

Mikä kumma tarve on joka viestissä morkata noita vesikiertoisia järjestelmiä ei niissä mitään vikaa ole niin kuin ei ole pv paneeleissakaan.

Tuota olen kanssa funtsinut. Kai siitä tulee parempi mieli ittelle.

 

[VesA]

Mikä kumma tarve on joka viestissä morkata noita vesikiertoisia järjestelmiä ei niissä mitään vikaa ole niin kuin ei ole pv paneeleissakaan.

Tuota olen kanssa funtsinut. Kai siitä tulee parempi mieli ittelle.

Yksi totuus kun kattaa kaikki maailman käyttötarkoitukset niin elämä on yksinkertaista, mutta kun maanpinnalle palataan niin joutuu valitsemaan mitä haluaa painottaa. Jos hakee silkkaa lämpöenergiaa lämmityskaudella vastaus on aika helposti tyhjiökeräin.. pv on sitten monipuolisempi ja jalompi energianlähde ja kesällä käyttökelpoisempi kun lämpöä ei niin tarvita, mutta ihan pelkkään lämmöntuotantoon pv on aika outo valinta, se että sähköjohto on helpompi asennettava kuin vesiputki ei ihan vielä riitä tekemään siitä tyhjiökeräimen voittajaa.

 

[sam123]

Kauhea nillitys jostakin "yhdestä totuudesta", jollaista kukaan ei ole tässä ketjussa esittänyt. Kukaan ei ole väittänyt etteikö vesikeräimillä saisi lämpöä talteen, mutta ongelmana on katon suuntaus, jolloin se tuotto kohoaa suureksi silloin kun lattialämmöt laitetaan jo pois päältä.

Toisin kuin muut itsensäruoskijat niin itse katoin JRC:stä mitä noilla kattokulmilla tulee maalis-toukokuussa alas ja yhdistätte sen tietoonne etteivät vesikeräimet edes heräile Suomen pilvisessä kevätkelissä. Tämän kun yhdistätte siihen että tuota 3000l pannua lämmitetään puilla. Ymmärsittekö, siis puilla. Sitä ei voi lämmittää puolikuumaksi kun talvella on pakkasta, vaan se vedetään reilusti yli 60 asteiseksi.

Paljonko ne vesikeräimet tuottaa noilla kattokulmilla niillä vesikeräimillä maalis-huhtikuussa 60 asteiseen veteen?  Käytännössä käy niin että pannuhuoneessa joutuu ravaamaan useammin kuin ennen keräimiä, koska pannua yrittää pitää kylmempänä kuin, jotta saisi vesikeräimistä lämmityskaudella edes jotain irti.

Vesikeräimillä kustannuksia lisää myös jos niitä laittaa molemmille lappeille, koska putkitusta tulee lisää ja joutuu laittamaan toisen KV-pumpunkin.

Siksi minä laittaisin TÄHÄN kohteeseen ennemmin sähköpaneelia. Jos lapetta olisi etelän suuntaan, niin ilman muuta tasokeräintä parikymmentä neliötä.

Onko talonkin lappeet itä/länsi suuntaan, tai onko tontilla tilaa ja näkymää etelän suuntaan? Sähköpaneelia nyt voi sirotella maatelineisiin tai talon katoile mielin määrin. Kun lämmöntarve vähenee niin yhden paneeliketjun voi valjastaa sähkön syöttämiseen verkkoon ja nollata näin vaikka talon sähkönkulutuksen.

 

[APuuVa]

Paljonko ne vesikeräimet tuottaa noilla kattokulmilla niillä vesikeräimillä maalis-huhtikuussa 60 asteiseen veteen?  Käytännössä käy niin että pannuhuoneessa joutuu ravaamaan useammin kuin ennen keräimiä, koska pannua yrittää pitää kylmempänä kuin, jotta saisi vesikeräimistä lämmityskaudella edes jotain irti.

Kokemuksesta sanoisin, että pakkaskeleillä 3000L varaajan ja puupannun kanssa homma menee seuraavasti. Illalla töitten jälkeen tulet pesään, yön aikana alalämpö tippuu pakkasesta riippuen 20-40 asteeseen ja jos sattuu selkeä päivä pystyy sen ottamaan talteen ihan hyvin, vaikkei 3000L varaajan lämpö siitä juuri hetkahdakaan. Illalla taas tulet kuten normaalisti. Eli toimii kuten muutenkin, mutta hiukka vähemmän puuta kuluu.

Muuten olen kallistumassa jo PV-paneeleiden kannalle (siis sen perusteella mitä täällä on kirjoiteltu, omia ei ole), hinnat ovat tippuneet parissa vuodessa nopeasti, sijoittelu on vapaampaa,  kuuman (ei lämpimän) veden tuotto on helpompi ja mahdollisuus käyttää muuhunkin kuin lämmitykseen.

 

[Pähkäilijä]

Toisin kuin muut itsensäruoskijat niin itse katoin JRC:stä mitä noilla kattokulmilla tulee maalis-toukokuussa alas ja yhdistätte sen tietoonne etteivät vesikeräimet edes heräile Suomen pilvisessä kevätkelissä. Tämän kun yhdistätte siihen että tuota 3000l pannua lämmitetään puilla. Ymmärsittekö, siis puilla. Sitä ei voi lämmittää puolikuumaksi kun talvella on pakkasta, vaan se vedetään reilusti yli 60 asteiseksi.

Paljonko ne vesikeräimet tuottaa noilla kattokulmilla niillä vesikeräimillä maalis-huhtikuussa 60 asteiseen veteen?  Käytännössä käy niin että pannuhuoneessa joutuu ravaamaan useammin kuin ennen keräimiä, koska pannua yrittää pitää kylmempänä kuin, jotta saisi vesikeräimistä lämmityskaudella edes jotain irti.

kyllähän lämmityskierron paluu alkaa samantien  jäähdyttämään varaajan alaosaa kun lämmitys loppuu, täällä saadaan noin 30 asteista vettä sinne koko ajan kovimmillakin pakkasilla. Jos varaajan alareunaan ajaa aurinkolämpöä voi varaajan lämmittää reilusti kuumaksi eikä vain puolikuumaksi.

Aloittajalle, varaajan lämpökameravideo ja kerrostuminen lämmittäessä & varausta purettaessa.

https://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk

Toki jos varaajassa on valmiiksi sähkövastus on tuo helpoin vaihtoehto kytkentöjen kannalta. Lisäksi jos vastus ei ole varaajan pohjalla ja varaajan yläpäässä on kv kierukka onnistuu käyttöveden lämmitys/ esilämmitys myös kuumemmaksi kun koko varaajaa ei yritetä lämmittää pienellä teholla vaan vastuksen yläpuolista vesimäärää pelkästään.

Jos teet käyttövettä pienellä sähkövaraajalla kannattaa siihen tuleva vesi ajaa joka tapauksessa suuremman varaajan kierukan/ kierukoiden kautta ja esilämmittää vesi siellä.

 

[sam123]

Toki noin jos toteutetaan kierukalla. Jos tehokkaammin varaajakierrolla levarilla niin sekoittuminen lienee väistämätön .

 

[rotzi]

Jos en nyt ihan väärin muista niin 5m x 30m per lape. Ja toisaalta kun maalla asuu, niin vaikka rumia ovatkin, niin ei häiritse 

oho...tuohonhan saa  helposti vaikka paneelit ja keräimet molemmille lappeille, semmoset ~10m2 keräimet molemmille lappeille (=20m2) ja sitten ~40m2 paneelia samoille lappeille (=80m2).
Olis helppo vertailla saantoja ja hyötyjä kummastakin  ;D
Tuotot noille molemmille systeemeille olis noin 8MWh vuoteen ja kaikki tulisi ns. 'kotiin' siihen 3000L varaajaan...kummastakaan talvella ei ole oikein mitään apuja lämmityksiin (kk 11-12-1-2).

Mikä se perimmäinen tarkoitus nyt oikein olikaan, välttää puun polttoa kesällä vai keskitalvella?
Paljonko niitä puita pitää polttaa vuodessa, entä kuinka usein kesällä pitää polttaa/paljonko?

Varmaan puun polttajana ymmärrät tuon diipadaapan varaajan tasalämpöisyydestä, 60C ympärsämpärs jatkuvasti pohjalta kattoon  ... nuo aikaisemmat oikeasti puunpolttajat ovat lähempänä totuutta kerrostumista ja omaa systeemiäsi...oikeasti sulla on hyvä lähtötilanne lämpökeräimille jos tommosta 30C lämpötilaa vaan tarvitaan. Tuo 30C tarkoittanee että sun varaajan pohjalla makailee jotain 25C vettä...lämmitettäväksi auringolla.

Jos sattuu joku käyttösähkönkin kulutus olla reipasta kesäisin niin paneelienkin laittelu saattais olla perusteltua, onko käsitystä sähkön kk-kulutuksista?

 

[arinko 111]

Ns sähköä tuottavat paneelit käyvät, JOKA miehen kattilaan, ilman lämmönsiirtokierrukoita, putkitöitä..jne

http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=1426.0

Ratkaisut helppoja hallita, isoillakin tehoilla;

http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=1340.0

Ilman mitään häviöitä, kesät talvet.

 

[sam123]

Varmaan puun polttajana ymmärrät tuon diipadaapan varaajan tasalämpöisyydestä, 60C ympärsämpärs jatkuvasti pohjalta kattoon  ... nuo aikaisemmat oikeasti puunpolttajat ovat lähempänä totuutta kerrostumista ja omaa systeemiäsi...

Tuo nyt on helppo simuloida. Lämmität pannun tasalämpöiseksi esim. 60 astetta. Aamulla sitten kun yläosa on esim.50 asteinen ja pohja 25 asteinen, laitat latauspumpun päälle tunniksi ja katsot mitä kerrostumille tapahtui. Voin kertoa jo kokeilemattakin että sekaisin meni kuin seinäkello, joka sopiikin hyvin vertauksena tässä tapauksessa.

 

[rotzi]

Tuo nyt on helppo simuloida. Lämmität pannun tasalämpöiseksi esim. 60 astetta. Aamulla sitten kun yläosa on esim.50 asteinen ja pohja 25 asteinen, laitat latauspumpun päälle tunniksi ja katsot mitä kerrostumille tapahtui. Voin kertoa jo kokeilemattakin että sekaisin meni kuin seinäkello, joka sopiikin hyvin vertauksena tässä tapauksessa.

Tottakai menee sekaisin jos sitä oikein yrittää ja haluaa, mutta kuka niin tekee...ei kukaan normaali järjestelmä ja ihminen. Ei nyt taida olla semmosta latauspumppua jota tuolla tavalla pitää pyörittää varaajan sekoittamiseksi, homma tapahtuu pitkälle tuolla tapaa kuin Pähkäilijä linkki-video näyttää:

https://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk

ja tässä toinen normaalia latausta kuvaava video:
https://www.youtube.com/watch?v=05Zb1BgNHDY

Näitä asian todellisen laidan esityksiä on pilvein pimein:
https://www.youtube.com/watch?v=tkprOBSpNpc

Tuolle sun höpinälle ei ole mitään käytännön todellisuuspohjaa, menee lähinnä provon ja trollauksen puolelle...

 

[Pähkäilijä]

Tuo nyt on helppo simuloida. Lämmität pannun tasalämpöiseksi esim. 60 astetta. Aamulla sitten kun yläosa on esim.50 asteinen ja pohja 25 asteinen, laitat latauspumpun päälle tunniksi ja katsot mitä kerrostumille tapahtui. Voin kertoa jo kokeilemattakin että sekaisin meni kuin seinäkello, joka sopiikin hyvin vertauksena tässä tapauksessa.

Latauspumppu pyörittää vettä vain kattilassa termari kiinni varaajan suuntaan. Voi pyörittää vaikka koko päivän mutta varaajan kerrostumiin se ei vaikuta ellei tehdä tulia kattilaan...  :

 

[VPJ]

Näitä asian todellisen laidan esityksiä on pilvein pimein:
https://www.youtube.com/watch?v=tkprOBSpNpc

Tuolle sun höpinälle ei ole mitään käytännön todellisuuspohjaa, menee lähinnä provon ja trollauksen puolelle...

Tämä olikin asiallinen video, KIITOS rotzi.
Puulämmityksellä helppo lämmittää vain haluttu osa varaajasta/varaajista, että jää auringollekin työtä.
Lämpökerrostuma omassa järjestelmässäni helppo havaita ja lämpö muuttuu noin 15 cm matkalla 25c - 82c.
Kun illalla lämmittää puulla on aina aamulla varaajan pohjalla kylmää (20 - 25 c) jota voidaan lämmittää auringolla.
Puu- ja aurinkolämmitys sopii hyvin yhteen  Rahallisesti  se ei ole kannattavaa, puu on niin tehokasta ja halpaa.

Tälle vuodelle auringosta 3 MWh tulee täyteen lähipäivinä   750 kg säästynyt "ilmaisia" puita.

 

[pökö]

Hieno animaatio.

 

[sam123]

Tuo nyt on helppo simuloida. Lämmität pannun tasalämpöiseksi esim. 60 astetta. Aamulla sitten kun yläosa on esim.50 asteinen ja pohja 25 asteinen, laitat latauspumpun päälle tunniksi ja katsot mitä kerrostumille tapahtui. Voin kertoa jo kokeilemattakin että sekaisin meni kuin seinäkello, joka sopiikin hyvin vertauksena tässä tapauksessa.

Latauspumppu pyörittää vettä vain kattilassa termari kiinni varaajan suuntaan. Voi pyörittää vaikka koko päivän mutta varaajan kerrostumiin se ei vaikuta ellei tehdä tulia kattilaan...  :

Pitääkin simuloida termari auki...yhtä kaikki kerrostumat varaajakierrolla saa unohtaa.

 

[rotzi]

Tämä olikin asiallinen video, KIITOS rotzi.
Puulämmityksellä helppo lämmittää vain haluttu osa varaajasta/varaajista, että jää auringollekin työtä.
Lämpökerrostuma omassa järjestelmässäni helppo havaita ja lämpö muuttuu noin 15 cm matkalla 25c - 82c.
Kun illalla lämmittää puulla on aina aamulla varaajan pohjalla kylmää (20 - 25 c) jota voidaan lämmittää auringolla.
Puu- ja aurinkolämmitys sopii hyvin yhteen  Rahallisesti  se ei ole kannattavaa, puu on niin tehokasta ja halpaa.

Tälle vuodelle auringosta 3 MWh tulee täyteen lähipäivinä   750 kg säästynyt "ilmaisia" puita.

Noinhan se menee nuo kerrostumat ja raha-asiat, puunpolttajalle yleensä puu on niin halpaa että muut viritykset on lähinnä kesän puunpolton välttämistä tai muuten vaan harrastamista.
Kuten sanoit niin teknisesti puu ja aurinkolämmitys sopii hyvin yhteen, eivät sotke toistensa 'tontteja', puu lämmittää varaajan katolta alaspäin ja aurinko pohjalta ylöspäin ja lisäksi tosiaan ne sopivat hyvin keskenään vuorokausi rytmeiltään.

 

[Mip]

Kiitoksia vastauksista.

Tarkennetaan hieman tarvetta ja tarkoitusta. Olin miettinyt että laittaisin lämmönvaihtimen juuri ennen lämmityspiirin paluupuolen paluuta varaajaan. Tällöin ei ole mitään väliä minkä lämpöinen varaaja on vaan sillä miten paljon menovesi jäähtyy tulessaan takas varaajaan. Nyt pakkasilla menee ~30 asteinen vesi lämmityspiiriin ja taskas tulee ~25 asteisena. Eli lämmittäisin keräimillä aina käytännössä 25 asteista vettä.

Ja tosiaan, tarkoitus on saada vähennettyä klapin kulutusta. Se että maksaako järjestelmä ikinä itseään takaisin, on toinen asia. Nyt eletään toukokuun loppua ja polttelen pannua kahden päivän välein, reippaan puolikkaan pesällisen.

Torpan lape olisi ihanteellinen keräimille (90 asteen vinkkelissä talliin nähden), mutta torpassa tarvittavat muutostyöt putkistoon ei olekkaan enään niin helppo toteuttaa(esim. joutuu menee yhden kerroksen läpi ja koteloimaan putkiston jotenkin, eli ei kiitos. ja paljon muuta sen lisäksi)

varaajassa on jo yhdet vastukset ja 3 lisävastukselle paikat, eli en sulje tota sähkövaihtoehtokaan pois. Tosiaan kiinnostaa mikä ratkaisu vaihtoehto olis järkevin, sillä tuskin olen ainut kenellä lape "ei ihanteellisessa" asennossa tähän hommaan, Ja millä ratkaisulla saisin mahdollisimman aikaisin keväästä jo hyötyä. Sekä miten kestäviä/huolettomia ratkaisut ovat.

 

[Pähkäilijä]

Tarkennetaan hieman tarvetta ja tarkoitusta. Olin miettinyt että laittaisin lämmönvaihtimen juuri ennen lämmityspiirin paluupuolen paluuta varaajaan. Tällöin ei ole mitään väliä minkä lämpöinen varaaja on vaan sillä miten paljon menovesi jäähtyy tulessaan takas varaajaan. Nyt pakkasilla menee ~30 asteinen vesi lämmityspiiriin ja taskas tulee ~25 asteisena. Eli lämmittäisin keräimillä aina käytännössä 25 asteista vettä.

toimiihan tuo lämmityskaudella mutta tänä päivänä oumannisi (jos sellainen on) on kiertänyt shuntin aika kiinni varaajan suuntaan ja pääasiassa systeemissä kiertää paluuvesi lähtöön, varaajan suuntaan virtaama on aika vähäistä? Jos systeemissä on käsikäyttöinen 3-tie venttiili pitää silloin ajaa tarpeettoman paljon varaajan yläpäästä lämmityskiertoon vettä että paluuvirtaama on kohdallaan ja levarista siirtyy vesi varaajaan.

 

[rotzi]

Ja tosiaan, tarkoitus on saada vähennettyä klapin kulutusta. Se että maksaako järjestelmä ikinä itseään takaisin, on toinen asia. Nyt eletään toukokuun loppua ja polttelen pannua kahden päivän välein, reippaan puolikkaan pesällisen.

Torpan lape olisi ihanteellinen keräimille (90 asteen vinkkelissä talliin nähden), mutta torpassa tarvittavat muutostyöt putkistoon ei olekkaan enään niin helppo toteuttaa(esim. joutuu menee yhden kerroksen läpi ja koteloimaan putkiston jotenkin, eli ei kiitos. ja paljon muuta sen lisäksi)

varaajassa on jo yhdet vastukset ja 3 lisävastukselle paikat, eli en sulje tota sähkövaihtoehtokaan pois. Tosiaan kiinnostaa mikä ratkaisu vaihtoehto olis järkevin, sillä tuskin olen ainut kenellä lape "ei ihanteellisessa" asennossa tähän hommaan, Ja millä ratkaisulla saisin mahdollisimman aikaisin keväästä jo hyötyä. Sekä miten kestäviä/huolettomia ratkaisut ovat.

Paljonko kiloja puuta on sinun 'reipas puolikas pesä' ja mitä tavaraa? EDIT: No näkyy olevan 120kWh/pesä ja jos reilu ½ on 65%>>> vuorokausikulutus melkein kesällä on ~40kWh/vrk, aika runsaasti
Paljonko kuluu sähköä...sähköyhtiön palvelusta saat helposti kk-palkit selville?

Tuo kulutuksen selvittäminen on kyllä ihan ensimmäinen juttu mikä pitää olla tiedossa jotta voi jotain ratkaisua ajatella, että laitteet osuis tarpeeseen ja ei kiehuile turhaan...

Kyllä se lämpö pitää siihen varaajaan tuupata eikä leikkiä paluuvirityksien kanssa.

Tässä olis oikein hökötelmä jos semmosta haluat  ?

Kyllä ainakin tasokeräimet ja paneelit on huolettomia, tyhjiöputkien kanssa lienee tarpeellista osua valinnan kanssa oikeisiin 'tuubeihin'...

Sähkövastuksen reikään on helppo laittaa keräimiltä tuleva tavara, missäs korkeudella noi vapaat vastuspaikat on ?