• Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

Puukattila järjetelmän rinnalle aurinkoenergiaa

Mip

New member
Moikka kaikille
Heti alkuun, olen täysin noviisi aurinkoenergian hyödyntämisen suhteen.

Nykytilanne:
Nykyinen lämmityjärjestelmä koostuu Arimax 35 puukattilasta, 3000l varaajasta ja lattialämmityksestä. Lämmitettävää alaa ~350 neliötä, joten puuta menee nykyisessä järjestelmässä jonkin verran vuodessa läpi (ja tähän haen nyt hieman helpotusta).  Puulämmityksestä en tule luopumaan, mutta puun kulutusta voisin pienentää  ;)  varsinkin kevään ja syksyn välillä

Sitten kysymys foorumin asiantuntijoille:
Tasokeräin vai tyhjiöputki keräin (tiedän että molempien kannattajia löytyy) kumpi on järkevämpi vaihtoehto. Käyttövettä en tule lämmittämään tällä järjestelmällä (ok, tulee esilämmitettynä erilliseen lämminvesivaraajaan), ainoastaan torpan lämmitykseen helpotusta (eli lämmitykseen piisaa jo vallan hyvin 30C vesi). Keräimet tulen asentamaan tallin katolle. Ongelmana/haasteena tulee varmaankin olemaan tilanne, että aamusta aurinko paistaa toiselle lappeelle ja iltapäivästä toiselle puolelle. Tämän takia varmaan tyhjiöputki parempi vaihtoehto, vai onko? Onko järkevin asentaa niin sanotusti keskelle harjaa rivi pystymallisia keräimiä, jotta hyödyntää molemmilta puolin tulevat säteet? Mikä on minimi määrä mitä pitäis ainakin asentaa / ja vastaavasti  taas mikä varmasti riittäisi. Mietinyt, että laittaisin paluupuoleen lämmönvaihtimen ja sitä kautta kytkisin järjestelmään. Ja kaikki vinkit ja kokemukset tervetulleita.
 

VesA

New member
Mip sanoi:
Moikka kaikille
Heti alkuun, olen täysin noviisi aurinkoenergian hyödyntämisen suhteen.

Nykytilanne:
Nykyinen lämmityjärjestelmä koostuu Arimax 35 puukattilasta, 3000l varaajasta ja lattialämmityksestä. Lämmitettävää alaa ~350 neliötä, joten puuta menee nykyisessä järjestelmässä jonkin verran vuodessa läpi (ja tähän haen nyt hieman helpotusta).  Puulämmityksestä en tule luopumaan, mutta puun kulutusta voisin pienentää  ;)  varsinkin kevään ja syksyn välillä

Sitten kysymys foorumin asiantuntijoille:
Tasokeräin vai tyhjiöputki keräin (tiedän että molempien kannattajia löytyy) kumpi on järkevämpi vaihtoehto. Käyttövettä en tule lämmittämään tällä järjestelmällä (ok, tulee esilämmitettynä erilliseen lämminvesivaraajaan), ainoastaan torpan lämmitykseen helpotusta (eli lämmitykseen piisaa jo vallan hyvin 30C vesi). Keräimet tulen asentamaan tallin katolle. Ongelmana/haasteena tulee varmaankin olemaan tilanne, että aamusta aurinko paistaa toiselle lappeelle ja iltapäivästä toiselle puolelle. Tämän takia varmaan tyhjiöputki parempi vaihtoehto, vai onko? Onko järkevin asentaa niin sanotusti keskelle harjaa rivi pystymallisia keräimiä, jotta hyödyntää molemmilta puolin tulevat säteet? Mikä on minimi määrä mitä pitäis ainakin asentaa / ja vastaavasti  taas mikä varmasti riittäisi. Mietinyt, että laittaisin paluupuoleen lämmönvaihtimen ja sitä kautta kytkisin järjestelmään. Ja kaikki vinkit ja kokemukset tervetulleita.

On tässä vähän sellainen juttu, että sellainen määrä panelia joka tekee mainittavan määrän lämmitystä keväällä/syksyllä kyllä tekee aika väkisin käyttövedet kesällä. Noissa keräimissä kun on se ongelma ettei niitä voi pysäyttää, lämpö on johonkin laitettava tai systeemi hajoaa jostakin.. eli sinne 3000l varaajaan aurinkolämpö on jotenkin saatava kesällä dumpattua, ja sitten se esilämmitys alkaa jossain vaiheessa olla senverran kuumaa ettei erillinen varaaja enää kovin paljon lisää lämmitä. Onko ne keräimet pakko laittaa katolle vai voisivatko ne olla tallin eteläpäädyssä, seinässä tai maassa ?
 

rotzi

Well-known member
3000l varaaja ottaa vastaan kyllä ison määrän keräimiä, eli otollinen maaperä aurinkolämmölle ja varsinkin jos 30C lämmöt tavoitteena...tuosta saa jo ison osan käyttövedestäkin jos vain on isot hyvät kierukat tjms...

Eli tallin harja osoittaa suoraan etelään vai?
Mikä kattokulma?
Mitä tarkoitat paluupuolella?
 

Savonius

Well-known member
Laita kummallekin lappeelle 6kpl 250W paneelia (PV) sarjaan. Vie niistä kummastakin sarjasta johdot siinä kattilassa olevaan 3x 2000W vastukseen. Yhden vastuksen voit jättää vaikka verkkosyötölle. Kumpikin lape omaan vastukseen. Paisteella tulee tasaisesti yli 1000W aamusta iltaan. Parhaalla paisteella 2600W. Eikä maksa paljon. Tuo kuuden paneelin vastuksen pitäisi olla noin 26 -27 ohmia. Voi paneelit tietenkin kytkeä varaajankin vastuksiin jos niitä on.

Ajattele, tuon tehon voi tuoda katolta kattilahuoneeseen kahdella 1,5 neliömillimetrin kaapelilla. ~186V ja noin 8A.
(Älä tee itse kytkentöjä jos et omaa pätevyyttä. )

K...

 

APuuVa

Member
Mulla on aika vastaavissa oloissa tasokeräimet eteläpäädyssä 75 asteen kulmassa (siis melkein pystyssä). Tää on sikäli hyvä, että tuottoa alkaa tulla hyvin jo helmikuulta (aurinko matalalla, paistaa kohtisuoraan keräimiin) ja kesällä ei silti tule liikaa (aurinko paistaa niin vinosti). Olisi saanut olla enemmän kuin se 5 kpl, mutta ei mahtunut.
 

riepueetu

New member
Morjens !

Täällä on puulämmityksen yhteydessä 3,5 m3 lämmitettävää vettä ja putkikeräimissä putkia yhteensä 170 kpl, kaltevuus katolla n.30 astetta. Määrää voisin vielä huoletta kasvattaa ainakin 60 putkella jos olisi tarpeeksi lappeella tilaa. Pystyasennossa tai pystymmässä kuin minulla saanto on todennäkäköisesti suomen oloissa parempi. Se onko putki vai tasokeräimet on makuasia, taitaa nuo nykyiset tasokeräimet olla tehokkaampia...
Omakohtaiset kokomuset lämmityskierukka vs. lämmönvaihdin. Helpompi ja tehokkaampi tapa siirtää keräimiltä tuleva lämpö varaajaan on lämmönvaihdin ehdottomosti.
Meillä lähdettiin alkuun ensin muutamalla keräimellä ja myöhemmin lisättiin keräimiä lisää kun tuli kokemusta systeeemin toiminnasta enemmän.

-Eetu-
 

Savonius

Well-known member
laturi sanoi:
Montako astetta ajattelit korottaa tuon pytyn lämpötilaa noilla paneeleilla ,pilvisenä  tai pilvettömänä päivänä?
Pilvisenä päivänä vähän enemmän kuin vastaavantehoinen kerääjä. Helmi -maaliskuussa pari kolme astetta, huhti- syyskuuhun 6 astetta, loka- tammikuussa  1-2astetta.
Tuolla systeemillä aurinkoisena kesäpäivänä  kertyisi 15-22Kwh. Helposti ja pienin kustannuksin.

K...
 

VPJ

Member
Ehkä noin suurta varaajaa ei kannata yrittääkään kuumaksi lämpimäksi kokonaan, ainakin vaihtoehtona vain yläosan lämmitys.
Lämmönvaihtimella helpompi toteuttaa ja tehdä muutoksia kun kierukoihin.
Lämmitetään vain esim 1/6 ylhäältä ensin.
Oma toinen järjestelmä tulee olemaan noin 3000 litrainen johon liitetään pieni keräin ja nykyaikainen lambdakattila.

Omassa systeemissä vasta viikko oltu auringon varassa, nyt odotellaan koska tulee ylilämpöongelmia.
PV:llä helpompi hallita ylituotantoa.

EDIT: ei kuumaksi vaan edes lämpimäksi
 

rotzi

Well-known member
VPJ sanoi:
Ehkä noin suurta varaajaa ei kannata yrittääkään kuumaksi kokonaan, ainakin vaihtoehtona vain yläosan lämmitys.
Lämmönvaihtimella helpompi toteuttaa ja tehdä muutoksia kun kierukoihin.
Lämmitetään vain esim 1/6 ylhäältä ensin.
Oma toinen järjestelmä tulee olemaan noin 3000 litrainen johon liitetään pieni keräin ja nykyaikainen lambdakattila.

Omassa systeemissä vasta viikko oltu auringon varassa, nyt odotellaan koska tulee ylilämpöongelmia.
PV:llä helpompi hallita ylituotantoa.
Ei aloittajalla ollutkaan tarkoitus tehdä muuta kuin 30C kamaa lämmitystarkoitukseen...

Aloittajalla lienee mielessä hieman isommat saannot mitä ehdotetusta 2 lappeen PV:stä irtois suoraan vastukseen...liitteessä kk-arviota täältä:
http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php

Samalla pinta-alalla lämpökeräimillä tuohon 3000L@30C ja perusajatuksella irtoilisi ~4x energiamäärä...

No jäsen 'Mip' avannee vielä hiukan enempi tavoitteitaan jos sattuu tietämään paljonko kaipailee kWh:ta kuukautta kohti?
Paljonko lienee käyttökelpoista kattopintaa käytettävissä?

2x6vast.jpg
 

Savonius

Well-known member
Pakkohan se on uskoa kun luotettava taulukko sen kertoo. Yhdellä 250W paneelilla päivätuotto kesäkuussa on siis 0,460Kwh. Kyllä ulkolaiset tietää.Se että Kaarinassa yhdestä paneelista tulisi 1,85 Kwh päivässä jo toukokuussa on pakko olla puppua vai mitä rassi.
3000W paneelistosta on kesäkuussa mahdollista saada 157Kwh.  No uskottava se on kun palstalainen taulukon  takaa.
 

denzil dexter

Well-known member
Savonius sanoi:
3000W paneelistosta on kesäkuussa mahdollista saada 157Kwh.  No uskottava se on kun palstalainen taulukon  takaa.
Onhan se mahdollista, vai väitätkö, ettei olisi?  8)
Maksimi päiväkohtainen tuotto [kWh] on kiinteällä asennuksella luokkaa 7-8h x nimellisteho. En ole kuullut, että 5kW järjestelmällä yli 40 kWh olisi kukaan koskaan saanut, mutta yli 35kWh kyllä. Eilenkin tuli. Se ei tietenkään tarkoita, että koko kuukauden tulisi.
 

ToniA

Member
Savonius sanoi:
Pakkohan se on uskoa kun luotettava taulukko sen kertoo. Yhdellä 250W paneelilla päivätuotto kesäkuussa on siis 0,460Kwh. Kyllä ulkolaiset tietää.Se että Kaarinassa yhdestä paneelista tulisi 1,85 Kwh päivässä jo toukokuussa on pakko olla puppua vai mitä rassi.

Kyllähän yhdestä paneelista saa sen 1.85 kWh vuorokaudessa, jos sattuu olemaan täysin pilvetön päivä, jollaisia ei taas ole montaa kuukaudessa. Mulla viimeisen 30 päivän keskimääräinen tuotto per paneeli (245 Wp paneelit) on nyt 1.06 kWh / vrk.
 

Mip

New member
Moikka

Tallin kattokulma ~30 astetta ja harja menee pohjois - etelä suuntaisesti aika tarkasti.

Paneelien laitto eteläpäätyyn ei ole mulla oikeastaan mahdollista, metsä varjostaa sitä sen verran (ja matkaa pannuhuoneeseen turhan paljon)
Ja tosiaan, kuten mainitsin, niin päätarkoitus olisi saada lämmitykseen apua tästä systeemistä (ok, ei ole haittaa vaikka kesällä saa käyttöveden melkein yhtä kuumana kuin sähkövaraajasta.) Torpan lämmitykseen menee talvisin ~30 asteinen vesi ja takas pari astetta viileämpänä. Eli kaikki mitä ton 30 asteen päälle saa tulevalla järjestelmällä on plussaa. Toteutan lämmönvaihtimella siirron varaajaan.

Kiinnostaa edelleen kokemuksia millaista määrään keräimiä kannattaa laittaa (saan kyllä lämpöä hukattua kesällä vaikka suoraan maahan jos lämpenee liikaa). Ja lisäksi kummasta (taso tai tyhjiökeräin) olisi hyötyä enemmän minun ratkaisussa, kun harja hieman haasteellisesti valon kannalta, kun aamun paistaa toisella ja iltapäivän toiselle lappeelle. Saako esim. tyhjiökeräimellä molemmista suunnista hyötyä jos laittaa harjalle pystyyn? Tallin lappeelle kyllä keräimiä mahtuu, mutta tosiaan mikä on järkevä määrä (kokemusten pohjalta).

Se mikä on energian tarve saada järjestelmästä, niin en ole varsinaisesti miettinyt, koska en ole ikinä edes laskenut miten paljon menee tällähetkellä. Piisannut talvipakkasilla pesällinen puuta (paukkupakkasilla 1,5 pesällistä).
 

VPJ

Member
Mip sanoi:
Saako esim. tyhjiökeräimellä molemmista suunnista hyötyä jos laittaa harjalle pystyyn?
Saa, toisissa keräävä pinta ympäri ja toisissa levy joka toimii molemmin puolin.

Omat keräimeni ovat alhaalta 10 cm ja ylhäältä 20 cm irti katosta. Kun varaajan pohjalla on alle 30c vettä pyörii pumppu 12 tuntia (08 - 20) toukokuun alkupuolella. Puut varjostavat vähän idässä ja lännessä kun aurinko on alhaalla.
 

Pähkäilijä

Active member
Mip sanoi:
Se mikä on energian tarve saada järjestelmästä, niin en ole varsinaisesti miettinyt, koska en ole ikinä edes laskenut miten paljon menee tällähetkellä. Piisannut talvipakkasilla pesällinen puuta (paukkupakkasilla 1,5 pesällistä).

Kattilan varastopesä on 160 litraa, keskimäärin koivua mahtuu 0.36 kg varastopesän litraan
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.msg8502#msg8502

Jos pesällisellä päivässä pärjää on se jotain 160 litraa x 0,36 kg x 4 kWh x 0,8 (esim 80% hyötysuhde) 184 kWh. Kattilan "ylösajoon" hupenee ~10 kWh joka karkaa piipusta lämmityksen loputtua jos ei muista laittaa peltiä kiinni, muuten lämmittää pannuhuonetta :)

jos semmone 174 kWh/vrk kuluu ja pakkasilla 174x 1,5 -> 261 on huipputehontarve 10 kW paikkeilla. Jos nollakelissä pärjäät vaikka 3 vrk pesällisellä sitten 174/72 tuntia 2,4 kW luokkaa kulutus.

Laskelmat osuu kohdalleen ku haulikon haulit 50 metrin päähän :)
 

Mip

New member
Pähkäilijä sanoi:
Mip sanoi:
Se mikä on energian tarve saada järjestelmästä, niin en ole varsinaisesti miettinyt, koska en ole ikinä edes laskenut miten paljon menee tällähetkellä. Piisannut talvipakkasilla pesällinen puuta (paukkupakkasilla 1,5 pesällistä).

Kattilan varastopesä on 160 litraa, keskimäärin koivua mahtuu 0.36 kg varastopesän litraan
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.msg8502#msg8502

Jos pesällisellä päivässä pärjää on se jotain 160 litraa x 0,36 kg x 4 kWh x 0,8 (esim 80% hyötysuhde) 184 kWh. Kattilan "ylösajoon" hupenee ~10 kWh joka karkaa piipusta lämmityksen loputtua jos ei muista laittaa peltiä kiinni, muuten lämmittää pannuhuonetta :)

jos semmone 174 kWh/vrk kuluu ja pakkasilla 174x 1,5 -> 261 on huipputehontarve 10 kW paikkeilla. Jos nollakelissä pärjäät vaikka 3 vrk pesällisellä sitten 174/72 tuntia 2,4 kW luokkaa kulutus.

Laskelmat osuu kohdalleen ku haulikon haulit 50 metrin päähän :)

Pesällisellä varaajan ylälämpö nousee sinne 70 asteeseen ja alalämmöt näppituntumalta noin 40 astetta (ei ole mittaria alhaalla). Vuorokauden päästä ylälämmöt siinä 30 ja 40 välillä.
Jos yläpuolen laskukaavan perusteella arvioisi tarpeen olevan vaikka 200 - 250kWh/vrk, niin sitten asiaan. Mites paljon noilla keräimillä on saatavilla energiaa kylminä jaksoina ja miten paljon on järkevää laittaa keräimiä?

Ilmeisesti itselle on järkevin vaihto toi " pystyyn" asennettu tyhjiöputkikeräin? Millaiset erot on taso/tyhjiö keräinten laaduissa keskenään, eli kestävyys/käyttöikä? Entä huoltojen suhteen?

Eli jos ton opin mukaan menee ja ottaa hieman ylös päin vielä, eli tarve on
 

Pähkäilijä

Active member
varaajassa lämpö kerrostuu niin reippaasti ettei yhden mittarin perusteella pysty arvaamaan kuinka paljon energiaa kuluu. Toisaalta silloin kun on maksimi tarve lämmitykselle ei auringosta saada juurikaan lisäpotkua.
 

sam123

Active member
Mip sanoi:
Pähkäilijä sanoi:
Mip sanoi:
Se mikä on energian tarve saada järjestelmästä, niin en ole varsinaisesti miettinyt, koska en ole ikinä edes laskenut miten paljon menee tällähetkellä. Piisannut talvipakkasilla pesällinen puuta (paukkupakkasilla 1,5 pesällistä).

Kattilan varastopesä on 160 litraa, keskimäärin koivua mahtuu 0.36 kg varastopesän litraan
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.msg8502#msg8502

Jos pesällisellä päivässä pärjää on se jotain 160 litraa x 0,36 kg x 4 kWh x 0,8 (esim 80% hyötysuhde) 184 kWh. Kattilan "ylösajoon" hupenee ~10 kWh joka karkaa piipusta lämmityksen loputtua jos ei muista laittaa peltiä kiinni, muuten lämmittää pannuhuonetta :)

jos semmone 174 kWh/vrk kuluu ja pakkasilla 174x 1,5 -> 261 on huipputehontarve 10 kW paikkeilla. Jos nollakelissä pärjäät vaikka 3 vrk pesällisellä sitten 174/72 tuntia 2,4 kW luokkaa kulutus.

Laskelmat osuu kohdalleen ku haulikon haulit 50 metrin päähän :)

Pesällisellä varaajan ylälämpö nousee sinne 70 asteeseen ja alalämmöt näppituntumalta noin 40 astetta (ei ole mittaria alhaalla). Vuorokauden päästä ylälämmöt siinä 30 ja 40 välillä.
Jos yläpuolen laskukaavan perusteella arvioisi tarpeen olevan vaikka 200 - 250kWh/vrk, niin sitten asiaan. Mites paljon noilla keräimillä on saatavilla energiaa kylminä jaksoina ja miten paljon on järkevää laittaa keräimiä?

Ilmeisesti itselle on järkevin vaihto toi " pystyyn" asennettu tyhjiöputkikeräin? Millaiset erot on taso/tyhjiö keräinten laaduissa keskenään, eli kestävyys/käyttöikä? Entä huoltojen suhteen?

Eli jos ton opin mukaan menee ja ottaa hieman ylös päin vielä, eli tarve on

Unohda kaikki pystyviritykset, sillä ne on ihan hirveän näköisiä. Tuommoiseen kohteeseen laittaisin aurinkopaneelia molemmat lappeet täyteen ja ne sitten sopiviin vastuksiin ryhmiteltynä. Tuolla kattokulmalla saa katonkin pidettyä puhtaana lumesta. Sähkövastuksilla pelatessa ei ole merkitystä vaikka lämmittäisit puillakin silloin tällöin. Vesikeräimillä tuotto romahtaa kun varaaja on kuuma. Toisin sanoen vesikeräimillä kyttäät keväällä sääennustetta kun yrität arvailla paistaako aurinko vai ei.

Mitkä ovat katon lappeiden mitat?

 

Mip

New member
sam123 sanoi:
Unohda kaikki pystyviritykset, sillä ne on ihan hirveän näköisiä. Tuommoiseen kohteeseen laittaisin aurinkopaneelia molemmat lappeet täyteen ja ne sitten sopiviin vastuksiin ryhmiteltynä. Tuolla kattokulmalla saa katonkin pidettyä puhtaana lumesta. Sähkövastuksilla pelatessa ei ole merkitystä vaikka lämmittäisit puillakin silloin tällöin. Vesikeräimillä tuotto romahtaa kun varaaja on kuuma. Toisin sanoen vesikeräimillä kyttäät keväällä sääennustetta kun yrität arvailla paistaako aurinko vai ei.

Mitkä ovat katon lappeiden mitat?

Jos en nyt ihan väärin muista niin 5m x 30m per lape. Ja toisaalta kun maalla asuu, niin vaikka rumia ovatkin, niin ei häiritse  ;)
 
Ylös