• Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

Netotus

kotte

Well-known member
Ehkä pitäs sit vaan olla hiljaa ja maksaa kaikki mitä käskevät. Nurisematta.
En ollenkaan väitä, että verkkomaksut kohdistuisivat nykyisin oikeudenmukaisesti siinäkään mielessä, mitä itse tarkoitin. Tähänhän ei kuitenkaan ole syynä sähkönsiirtopalvelun kustannusrakenne, vaan sähkönsiirtoyhtiöiden omistusrakenne. Monet harvemmin asuttujen alueiden sähkönsiirtoyhtiöt ovat joko valtakunnallisesti toimivan suuren monopollin omistuksessa (ja nämähän yrittävät kiskoa mahdollisimman suuren tuoton pääomalleen lähtien muutenkin keskimäärin kalliista toimintaympäristöstä). Konsernit taas ovat kasanneet verkkonsa ostelemalle pieniä kunnallisia ja osuustoiminnan luonteisia yhtiöitä, joita puolestaan on käytetty monen muunkin paikallisen asian rahoittamiseen (poliittisluontoisella päätöksenteolla) ja taseetkin sitten ovat sen mukaisia. Tällaisia yhtiöitä ovat sittten suurelta osin loput.

Omasta mielestäni verkon omistusrakenteen ei pitäisi vaikuttaa niin paljon maksuihin kuin nykyisin, vaan maksujen tulisi perustua objektiivisiin kustannuskriteereihin (muuhun kuin verkkoyhtiön toteutuneisiin kustannuksiin pääosiltaan). Asialle ei kuitenkaan voi kukaan muu mitään kuin säätelysäännöstöstä päättävät poliitikot, ao. ministeriöt sekä säätelyä toteuttavat viranhaltijat.
 

kotte

Well-known member
huomioitavaa että se sähköverkko on liityttäessä jo maksettu liittymämaksulla, sähkölinja maksettu lisäksi liityttäessä senhetkisten kustannusten mukaan + prosentit päälle ja mittarointi + kiinteistö osuus liitettäessä sähkö
esim tieinfra taasen vaikkei ole koskaan autoa (liittymää) ollutkaan
SÄhköverkko ja tieverkko eivät pysy käyttökunnossa ilman korjauksia ja muuta ylläpitoa. Vanha verkkohan on rakennettava uudelleen, kun se ei Tapani-myrskyn jälkeen ollut poltiitikkojen mielestä riittävän luotettava kaikkialla (vaikka eihän kaupungeissa sähköt katkenneet silloinkaan).
 

korsteeni

Well-known member
SÄhköverkko ja tieverkko eivät pysy käyttökunnossa ilman korjauksia ja muuta ylläpitoa. Vanha verkkohan on rakennettava uudelleen, kun se ei Tapani-myrskyn jälkeen ollut poltiitikkojen mielestä riittävän luotettava kaikkialla (vaikka eihän kaupungeissa sähköt katkenneet silloinkaan).
aivan, siksi siirrosta maksetaan käytön mukaan ja yhtiöiden tulisikin laskuttaa käytön mukaan eikä x/kk

täälläpäin ei vedetä kaapeleita maahan juuri ollenkaan, uudet linjat avolinjoja, siirtomaksut vaan on moninkertaistuneet ja omistajalle tuloutettavat miljoonat = piilovero
 

SavonSähköSeppo

Ihe oppinu sähkösuhari
Asiaa sivuten: Onko kellekkää tarjottu sitä vaihtoehtoa että jäis ilmalankojen varaan ja sais siitä jonkun pienen korvauksen/kompensaation? Jos ja kun sähkökatkoja tulisi tulevaisuudessa.

Olin lukevinani jostain joskus tässä vuosien varrella sellasesta optiosta?

Oliko se joku poliitikon ehdotus vaan vai pelkkä myytti?

Tässä samassa talossa kohta 11 vuotta maaseudulla asuneena on omalle kohalle sattunut 1-3 sähkökatkoa per vuosi. Minkäänlaisia ongelmia katkoista ei ole tullut elämääni. Löytyy agregaatti ja ulkohuussi. Vettä kaivosta.

Et omakohtasesti en ole halunnut, kaivannut enkä tarvinnut minkäänlaisia muutoksia sähköverkkoon alueellani.

Muistaakseni perusmaksu oli joskus 10 vuotta sitten n 10-15€/kk pienempi kun nyt. Kiitos maakaapeloinnin jota en tarvitse mihinkään..
 

korsteeni

Well-known member
onhan se ihan päälaellaan koko ala kun s-kaupoissa ja k-kaupoissa on kortit joilla palautetaan rahaa paljouden perusteella kuukautisittain kun taasen siirtoyhtiö laskuttaa vaikkei käyttöä olisikaan
 

denzil dexter

Well-known member
Vielä suurempi epätasa-arvo olisi siinä, jos kaikkialla siirtomaksut olisivat samat. Totta vieköön sähköjohdot on edullisempi rakentaa ja ylläpitää siellä, missä asutus ja kulutus keskittyvät tiheämpään. Vastaavasti voisi motkottaa siitä, että lentolipun saa Helsingistä Ouluun halvemmalla kuin Tokioon (vaikkakin joskus todellinen motkotuksen aihe oliskin siinä, että se maksaa vaikkapa Helsingistä Kittilään enemmän kuin vaikkapa Madridiin, kun kaupallinen) rationaalisuus ohjaa toimintaa.

Ovathan jonkinlaiset tulonsiirrot monesti paikallaan silloin, kun jonkin seutukunnan elinvoimaa nähdään tarpeelliseksi nostaa vaikkapa alueen resurssien paremman hyödyntämisen takia, mutta ei yhteiskunta pysy pystyssä, jos lopulta kaikkeen elämiseen vaaditaan tukea (jolloin samalla on käytävä joidenkin toisten kukkarolla) muka tasa-arvoisuuteen vedoten. Sähköjen ja tietoliikenneyhteyksien vetäminen vaikkapa jonnekin yksinäisille luodolle on kallista ja on oikein, että tarvitsija osallistuu poikkeuksellisten kustannusten kattamiseen, jos moisia palveluita halajaa.

Sana tasa-arvo voidaan toki ymmärtää eri tavoin. Itse ajattelen, että sillä viitataan oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen lain edessä eikä tunnettuun sananparteen, että "mikä on sinun, on myös minun".
Totta vieköön Helsinkiin on Eurajoelta pidempi matka kuin Eurajoelle. Samoin Helsinkiin on pidempi matka Simon tuulimyllyiltä kuin Simoon. Ylipäätään mistä tahansa sähkön osto- tai tuotantopaikalta on pidempi matka Helsinkiin kuin vieressä olevaan maaseutukuntaan. Sähkön siirto kauemmaksi on siis edullisempaa kuin lähelle.
Ehkä sähkö kannattaisi siirtää maalta Helsinkiin ja sitten takaisin maalle, niin tulisi tuplamatka ja hinta olisi vieläkin edullisempi?
 

LauriH

Member
Kaikista epäoikeudenmukaisimpiahan nuo siirtomaksujen erot ovat niitä kohtaan, jotka sattuvat asumaan lähellä kahden siirtoyhtiön rajaa juuri sillä kalliimmalla puolella.
 

kotte

Well-known member
aivan, siksi siirrosta maksetaan käytön mukaan ja yhtiöiden tulisikin laskuttaa käytön mukaan eikä x/kk
Todellisuudessa kustannukset juoksevat jakeluyhtiölle lähes täysin x/kk. Ethän maksa esim. vuokrahuoneistostakaan per ovien aukaisekerrat per kk tai jotakin yhtä mielivaltaista. Toki kuukausittainen maksimiteho ja maksitehon korrelaatio per muiden käyttäjien kulutuksen kanssa olisivat validi lisä tuon olennaisimman kiinteän kuukausimaksun päälle (jos siis oikeudenmukaisesta kustannusjaosta keskustellaan).

Käytetyn energian määrä (mittariin kertynyt lukema) on kustannuskertymän kannalta hyvin vähämerkityksellinen ja suorastaan epäoikeudenmukainen laskutusperuste verkkomaksulle (veron osalta sitä voi perustella, kun sen oikeastaan on tarkoitus kohdistuakin käytettyyn energiaan).
 

kotte

Well-known member
Kaikista epäoikeudenmukaisimpiahan nuo siirtomaksujen erot ovat niitä kohtaan, jotka sattuvat asumaan lähellä kahden siirtoyhtiön rajaa juuri sillä kalliimmalla puolella.
Samaa mieltä olen minäkin. Pohjimmaisena syynä moisen epäoikeudenmukaisuuden jatkumiseen on tarrautuminen historiallisiin rakenteisiin monopolin määräytymisperusteena, olkoon se sitten sähköyhtiöiden konsolidaatiohistoria, kunnan tai maakunnan rajan taikka jotakin sähkönjakeluinfrastruktuurin kannalta täysin keinotekoinen ja ylitsepääsemätön sääntö. Asiat pitäisi voida ratkaista asioina eikä jonkin muinaisen tapauksen kannalta aivan mielivaltaisen säännön perusteella. Sähköyhtiöt käsittääkseni voivat keskenään sopia, että joku asiakas siirretäänkin toiselle (ainakin kaukolämpöpuolella näköjään toimitaan joskus näin), mutta asiakkaalla ei ole nokan koputtamista aiheeseen.
 

kotte

Well-known member
Totta vieköön Helsinkiin on Eurajoelta pidempi matka kuin Eurajoelle. Samoin Helsinkiin on pidempi matka Simon tuulimyllyiltä kuin Simoon. Ylipäätään mistä tahansa sähkön osto- tai tuotantopaikalta on pidempi matka Helsinkiin kuin vieressä olevaan maaseutukuntaan. Sähkön siirto kauemmaksi on siis edullisempaa kuin lähelle.
Ei ole edullisempaa siirtää pitkää matkaa pitkin matalajänniteverkkoa pitkin kuin vielä pitempää matkaa runkovoimansiirtolinjaa pitkin. Jokainen sähkönkäyttäjä käsittääkseni maksaa runkoverkon käytöstä saman korvausperiaatteen mukaan sähköyhtiön kautta ja nuo ovat kaikkeen muuhuin puheena olevaan verrattuna varsin tasapuolisesti muodostuvia ja joka tapauksessa niin pieni osa siirtomaksuista, että eivät ainakaan kesää tee kenellekään (teollisille suurkäyttäjille esimerkiksi Torniossa ja paperitehdaspaikkakunnilla tilanne on tässä suhteessa toki kriittisempi).

Toki siirto kuluttajallekin on Helsingissä paljon edullisemmin toteutettavissa kuluttajille kuin haja-asutusalueella ruuhka-Suomen ulkopuolella, kun sekä suurjännitesiirtolinjat, keskijännitelinjat että mataljännitelinjat ovat kaikki lyhyempia suhteessa kulutukseen (so. laskutetukseen) ja muuntajatkin ovat järeämpiä ja suhteessa tehoonsa edullisempia. Näin on, vaikka suurjännitelinjoja lukuunottamatta siirto onkin täytynyt toteuttaa kaapeleina (tosin osa suurjännitelinjoistakin on jo kaapeloitu, mikä on suhteessa kallista, muttei paina suhteessa muihin kuluihin paljonkaan). Tuosta syystä sitten ylläpito on edullisempaa, kun ei tarvitse päivystää ja suorittaa hätätöinä säästä aiheutuvien vikojen korjauksia.
 

korsteeni

Well-known member
Todellisuudessa kustannukset juoksevat jakeluyhtiölle lähes täysin x/kk. .............
juoksevatko? edellä vedit tapanimyrskykortin, ylläpito jakeluyhtiössä on juurikin hyvin satunnaista niiltä osin kun korotuspaineita perustellaan
jos vuokrahuoneiston katto romahtaa, ei vuokrien hinta siitä kauttaaltaan nouse, omistaja ottaa takkiin, s-jakelijan tuotto on taasen jo budjetoitu =pakko tuottaa, tuotto kerätään hinnan korotuksena ja nyt tuota tuoton määrää ei kyetä(haluta) valvomaan

olisi mielenkiintoista tietää paljonko kk maksustani on kataverkon osuus, olettaisin tämän olevan riippumaton käytöstäni

raha haisee
 
Viimeksi muokattu:

Puuha

Well-known member
Pettymys tai ei, tärkeätä pientuottajien tasa-arvon kannalta. Kohta kuusi vuotta tuota ihmettä on odoteltu. Netotusta en niinkään kaipaa, vaan sitä, että saisi käyttää kaiken tuottamansa sähkön itse ilman tuotetun sähkön pakkomyyntiä halvalla ja ostoa samaan aikaan kalliilla.
Eihän netotus sitä mahdollista. Yli- ja alijäämää on netotuksesta huolimatta. Tilanne paranee tuottajan kannalta aika vähän ellei tee sähkönkäyttöön merkittäviä muutoksia tuoton mukaan ja siihen tarvitaan taas älyä.
 

SavonSähköSeppo

Ihe oppinu sähkösuhari
Eihän netotus sitä mahdollista. Yli- ja alijäämää on netotuksesta huolimatta. Tilanne paranee tuottajan kannalta aika vähän ellei tee sähkönkäyttöön merkittäviä muutoksia tuoton mukaan ja siihen tarvitaan taas älyä.
Virtuaaliakkua varmaan Aurinkoinen kaipailee (kuten moni muukin meistä). Se vaan tuskin koskaan tulee kovin kannattavaksi sähköyhtiöiden vinkkelistä. Jos sellanen olis mahdollinen kohtuu kk tai v/hintaan niin eiköhän meillä kaikilla ois katot ja pihat täynnä paneeleita "lataamassa akkuja" pimeän talven varalle.

Nyt on tyydyttävä netotukseen ja oikein käytettynä se kyllä tuo säästöjä ainakin itselle. Ei tuo nyt oo kovin vaikeata laskea et minkä verran mikäkin masiina kuluttuu tunnissa ja paljon aurinkovirtaa ois oletettavissa tulossa samana aikana.

Säitten ja etenkin pilvien armoillahan tässä ollaan. :)
 

kotte

Well-known member
olisi mielenkiintoista tietää paljonko kk maksustani on kataverkon osuus, olettaisin tämän olevan riippumaton käytöstäni
https://www.fingrid.fi/asiakkaille/kuluttajatietoa/kantaverkkosiirron-osuus-sahkolaskussa/, https://www.fingrid.fi/kantaverkko/sahkonsiirto/kantaverkkopalvelumaksut/, https://www.fingrid.fi/kantaverkko/liitynta-kantaverkkoon/#liitynnasta-sopiminen. Noistahan ei poikein selviä, mitä itse liittyminen maksaa. Epäilisin, että asiakkaan tulee kustantaa rakentaminen ja välittömästi tarvittavat osat, mutta en tiedä, pitääkö osallistua myös infrastruktuurin päivityskustannuksiin tavalla tai toisella.

juoksevatko? edellä vedit tapanimyrskykortin, ylläpito jakeluyhtiössä on juurikin hyvin satunnaista niiltä osin kun korotuspaineita perustellaan
jos vuokrahuoneiston katto romahtaa, ei vuokrien hinta siitä kauttaaltaan nouse, omistaja ottaa takkiin, s-jakelijan tuotto on taasen jo budjetoitu =pakko tuottaa, tuotto kerätään hinnan korotuksena ja nyt tuota tuoton määrää ei kyetä(haluta) valvomaan
No, yhtiön on säännöllisesti tarkkailtava linjoja, raivattava johtouria, vaihdettava silloin tällöin pylväitä, muuntajia ja kytkimiä. Nuo valtionhallinnon toimitusvarmuusmääräykset kuitenkin heijastuvat suorina kustannuksina, kun keskijännitejohdot on uusittava kokonaan alkaen reitityksestä ainakin paikoitellen. Mahdolliset myrskyvaurikorjaukset tietenkin pohjatuvat siirtoverkkoyhtiön kokonaistilanteeseen, eli jossakin päin on voinut sattua vahinkoja, vaikkei juuri oman kiinteistön läheisyydessä. Korjauksen rahoitus on vakuutusluonteista, eli jossakin on puskurirahasto, jota sitten verotetaan tarpeeseen ja paikataan jälleen ajan kanssa. Varmaankin tuossa on useimmiten mukana vakuutuksen tai jälleenvakuutuksen kaltaisia rahoitusmuotoja ja sähkönsiirtoyhtiön kannalta ideana on tasata vahinkoja useiden vuosien jaksolle, jotta laitoksen tulos ei heilahtele ennakoimattomasti (jolloin olisi ehkä käytävä ajoittain omistajan kukkarolla ja joskus taas tulisi ennakoimattomia satunnaisia voittoeriä). Kyllä tuollaisista järjestelyistä aiheutuu aivan konkreettisia juoksevia menoja.
 

Aurinkoinen

Active member
Eihän netotus sitä mahdollista. Yli- ja alijäämää on netotuksesta huolimatta. Tilanne paranee tuottajan kannalta aika vähän ellei tee sähkönkäyttöön merkittäviä muutoksia tuoton mukaan ja siihen tarvitaan taas älyä.
Tietenkin on yli- ja alijäämää. Se kuitenkin poistuu, että on pakko halvalla myydä tuottamaansa sähköä, vaikka sille olisi juuri tuolloin omaa käyttöä. Vaikka en tekisikään mitään, saan vuodessa omaa sähköä käytettyä 700 - 1000 kWh enemmän kuin ennen. Samalla ostosähkön määrä meikäläisellä painuu alle legendaarisen 1000 kWh vuodessa.
 

Aurinkoinen

Active member
Virtuaaliakkua varmaan Aurinkoinen kaipailee (kuten moni muukin meistä). Se vaan tuskin koskaan tulee kovin kannattavaksi sähköyhtiöiden vinkkelistä. Jos sellanen olis mahdollinen kohtuu kk tai v/hintaan niin eiköhän meillä kaikilla ois katot ja pihat täynnä paneeleita "lataamassa akkuja" pimeän talven varalle.

Nyt on tyydyttävä netotukseen ja oikein käytettynä se kyllä tuo säästöjä ainakin itselle. Ei tuo nyt oo kovin vaikeata laskea et minkä verran mikäkin masiina kuluttuu tunnissa ja paljon aurinkovirtaa ois oletettavissa tulossa samana aikana.

Säitten ja etenkin pilvien armoillahan tässä ollaan. :)
Virtuaaliakkua en todellakaan kaipaa, sillä voi pyyhkiä takalistonsa. Pidetään vain jalat tantereessa, eikä haihatella turhia. Netotustakaan en suuremmin kaipaa, vaan sitä, että saa käyttää kaiken tuottamansa sähkön, jos siihen kykenee, ilman mitään pakko-ostoja ja -myyntejä.
 

rotzi

Well-known member
Tietenkin on yli- ja alijäämää. Se kuitenkin poistuu, että on pakko halvalla myydä tuottamaansa sähköä, vaikka sille olisi juuri tuolloin omaa käyttöä. Vaikka en tekisikään mitään, saan vuodessa omaa sähköä käytettyä 700 - 1000 kWh enemmän kuin ennen. Samalla ostosähkön määrä meikäläisellä painuu alle legendaarisen 1000 kWh vuodessa.
Tuo on aikas kova luku 700-1000 omaan käyttöön lisää vielä kun peilaa tuohon 1000 kokonaiskulutukseen, oikeastaan kuulostaa mahdottomalta.
 

Aurinkoinen

Active member
Tuo on aikas kova luku 700-1000 omaan käyttöön lisää vielä kun peilaa tuohon 1000 kokonaiskulutukseen, oikeastaan kuulostaa mahdottomalta.
Aika näyttää, kuinka käy. Verkkoyhtiö siirsi aiemmin lupaamaansa netotusta vuodella eteenpäin siis vuoteen 2022. Vuonna 2023 aion sitten tuon 'ihmeen' tehdä. Viime vuonna ostosähköä kului 1470 kWh. Vaikka viime talvi oli tuntuvasti kylmempi, kuin edellinen, on ostosähköä kulunut n. 200 kWh vähemmän kuin viime vuonna. Vuotta on vielä paljon jäljellä, mutta tonnin rikkominen jää kyllä tänä vuonna tekemättä.
Oma tuotanto vuodessa on 5500 - 5600 kWh. Tästä omaan käyttöön menee vuodessa alle 1500 kWh. Potentiaalia oman sähkön käytön lisäämiseen on siis valtavasti. Pesukoneen, tiskarin, hellan, kahvinkeittimen, imurin käytöstä joutuu nykyisellään usein ostamaan kallista sähköä, vaikka tuotanto reilusti ylittäisikin kulutuksen. LV-varaajaan olen jonkin verran käyttänyt omaa virtaa aurinkoisina päivinä, mutta käyttö on kuitenkin ollut aika pientä. Tuohon pystyy helposti lisäämään käyttöä 500 - 600 kWh vuodessa, etenkin kun puolipilvisinä päivinäkin voi lämmittää, eikä tarvitse jatkuvasti olla kytkemässä ja sammuttamassa boileria pilvien mukaan. Pesukonetta, kuivuria, tiskaria ym. voi aurinkoisina päivinä käyttää kahta konetta yhtä aikaa. En usko oman kulutuksen lisäämisessä lupaamiini arvoihin olevan minkäänlaista vaikeutta.
 
Ylös