Vielä suurempi epätasa-arvo olisi siinä, jos kaikkialla siirtomaksut olisivat samat. Totta vieköön sähköjohdot on edullisempi rakentaa ja ylläpitää siellä, missä asutus ja kulutus keskittyvät tiheämpään. Vastaavasti voisi motkottaa siitä, että lentolipun saa Helsingistä Ouluun halvemmalla kuin Tokioon (vaikkakin joskus todellinen motkotuksen aihe oliskin siinä, että se maksaa vaikkapa Helsingistä Kittilään enemmän kuin vaikkapa Madridiin, kun kaupallinen) rationaalisuus ohjaa toimintaa.
Ovathan jonkinlaiset tulonsiirrot monesti paikallaan silloin, kun jonkin seutukunnan elinvoimaa nähdään tarpeelliseksi nostaa vaikkapa alueen resurssien paremman hyödyntämisen takia, mutta ei yhteiskunta pysy pystyssä, jos lopulta kaikkeen elämiseen vaaditaan tukea (jolloin samalla on käytävä joidenkin toisten kukkarolla) muka tasa-arvoisuuteen vedoten. Sähköjen ja tietoliikenneyhteyksien vetäminen vaikkapa jonnekin yksinäisille luodolle on kallista ja on oikein, että tarvitsija osallistuu poikkeuksellisten kustannusten kattamiseen, jos moisia palveluita halajaa.
Sana tasa-arvo voidaan toki ymmärtää eri tavoin. Itse ajattelen, että sillä viitataan oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen lain edessä eikä tunnettuun sananparteen, että "mikä on sinun, on myös minun".
