Netotus

[pere]

"KSS Verkko Oy on aiemmin keväällä tiedottanut pientuotannon tunnin sisäisen netotuksen käyttöönotosta 1.5.2021. Tunnin sisäisen netotuksen käyttöönotto edellyttää muutostöitä yhtiön tietojärjestelmässä. Tietojärjestelmän muutostyöt ovat kuitenkin edenneet odotettua hitaammin. Yhtiö pyrkii ottamaan tunnin sisäisen netotuksen käyttöön 1.6.2021."
Että näin meillä!

 

[Aurinkoinen]

JSE:n eli Järvi-Suomen energian alueella netotus tullu voimaan. Ohessa juttua aiheesta.

Ajankohtaiset tiedotteet | Järvi-Suomen Energia

Tältä sivulta löydät kaikki tärkeät tiedotteet Järvi-Suomen Energian toiminnasta.

www.jseoy.fi

Siis täyttä potaskaa 'Muutos antoi verkkoyhtiöille mahdollisuuden alkaa käyttää tuntinetotusta omalla verkkoalueellaan.' Onhan joku Caruna netottanut maailman sivu, eikä se ole ollut muiltakaan kielletty tähän asti.

 

[denzil dexter]

Siis täyttä potaskaa 'Muutos antoi verkkoyhtiöille mahdollisuuden alkaa käyttää tuntinetotusta omalla verkkoalueellaan.' Onhan joku Caruna netottanut maailman sivu, eikä se ole ollut muiltakaan kielletty tähän asti.

Nimenomaan. Lisäksi kaikki mittarit ovat aina 1900-luvun alkupuolelta näihin päiviin asti netottaneet ihan itse (siis tehneet vaihenetotuksen). Joku vuosi takaperin vain sähköyhtiöt itse halusivat muuttaa ne aurinkovoiman tuottajien osalta sellaisiksi, jotka eivät netota.

 

[don]

Moro

Lähettäkää ko. alueella asuvat Antille viestiä että eikö hän ole tiennyt asiasta vaiko haluaako hän mainostaa yhtiötään että nyt on tehty tällainen uudistus joka on niin s..tanasti asiakkaan puolesta.

 

[SavonSähköSeppo]

JSE:n eli Järvi-Suomen energian alueella netotus tullu voimaan. Ohessa juttua aiheesta.

Ajankohtaiset tiedotteet | Järvi-Suomen Energia

Tältä sivulta löydät kaikki tärkeät tiedotteet Järvi-Suomen Energian toiminnasta.

www.jseoy.fi

Jotenkii olikii sellanen etiäinen että kyllähän tän netotuksen myötä tulee jotain paskaakin mukana. Ei voi liian hyvin mennä ei..

Nyt kun tää uus hieno juttu tuli voimaan niin samalla muuttu laskutus. Ennen kaikki näky samassa Helmi-palvelussa (Verkon haltija JSE ja energian ostan Lumme-energialta). Vaan eipä enää. Nyt uudessa versiossa näät vaan myydyn sähkön ja siirretyn sähkön. Et enää ostetun energian määrää. Ne tiedot pitää käydä onkimasta jostain muualta sitten.

Menee pikkasen vaikeeks kun katot Froniuksen Solarwebistä tuotot, Helmi-palvelusta myynnit ja siirrot. Ja sit jostain muualta energianostot. Voi helevattu..

Ja niin...myytyä sähköä ei enää hyvitetä laskun loppusummasta vaan se maksetaan asiakkaan tilille suoraan. Mitä helevettivä??

Ja tästä hyöty kuka ja miten??

Kyllä ei aina uudistuksen mene parempaan päin ei sit millään..:|

 

[pere]

En tiedä olenko oikeassa mutta vaikuttaa siltä että Froniuksen ilmoittama tuotto ei ole se mikä oikeasti on käytettävissä.
Omien mittausteni mukaan näytää siltä että siitä häviää invertterin ja siirtojohtojen häviöihin jotain 10% luokkaa.

 

[rotzi]

En tiedä olenko oikeassa mutta vaikuttaa siltä että Froniuksen ilmoittama tuotto ei ole se mikä oikeasti on käytettävissä.
Omien mittausteni mukaan näytää siltä että siitä häviää invertterin ja siirtojohtojen häviöihin jotain 10% luokkaa.

Millä tavalla mitannut? 10% noihin häviöihin on kyllä 'liikaa'... olisko vaan että ilmoittaa liikaa eli häviöt onkin tuotolle laskettu 'korko'

Riippuen mitkä on netotusmenetelmät niin saattaa heittoa tulla Froniukseen verrattuna, meinaan jos Verkkoyhtiö laskee erilailla kuin Fronius.

 

[pere]

Voi tietenkin olla että minun mittaus virheellinen.
Mittaan kulutusta vaihekohtaisesti "pihtivirta anturilla" + raspberry ohjelma
Silloin kun aurikosähköä ei ole niin minun mittaus ja sähkölaitoksen lukemat on jotakuinkin samat.
Mutta jos yritän vähentää siitä froniuksen ilmoittaman sähkön määrän niin lukemat ei enää täsmää.
Saattaa että virhe on minun "päässäni" en vain ole ymmärtänyt asiaa oikein.

 

[korsteeni]

ilmoittaako fronius tuotetun ac vai panelitehon, solax ilmoittaa molemmat, kyllähän se 10% suuruusluokkaa käytännössä häviö on kun se valmista ac on, eikä se ole lineaarinen määrään

 

[Savonius]

Jossain EU säännössä on mainittu 5% häviö (kai max) DC-AC muunnokselle invertterissä. Muut päälle niin kyllä siellä 7-8% paikkeilla ollaan. Mistä ja millälailla lasketaan, ei hajuakaan mutta olen olettanut että kun normipaisteella 240W paneelista tulee invertteristä ulos 228W ollaan lähellä hyväksyttävää. Jos tulee enemmän niin paneeliin kohdistuu säteilyä enemmän kuin 1000W per neliö.

 

[SavonSähköSeppo]

Häviöstä puheen ollen. Itellä tuo uudempi kenttä (6kpl) on jaettu kahteen 3kpl osaan. Toiset kolme katolla ja toiset kolme seinällä.

Paneelisettien välillä on noin 15m piuhaa.

Ilmeisesti häviöstä johtuen 1740w teoreettisesta maximista oon saanu tällä hetkellä vaan 1400w parhaimmillaan. 340w eroa. Ilmeisesti tuo on ihan suht normaali pudotus tuollasella vedolla/setupilla?

 

[korsteeni]

puhutaan maximi/eur hyötysuhde, harvoin mainitaan käytännön hyötysuhteesta, mikä on 88-92% tietämillä

Fronius Symo 3.0kW - 27,0kW verkkoinvertteri

• Korkeus: 645 mm
• Leveys: 431 mm
• Syvyys: 204 mm
• Paino: 19,9 kg
• Nimellisteho: 3, 5, 6, 7, 8.2 kW
• Input jännitealue: 200 - 800 VDC
• MPP säätimien määrä: 2 kpl
• Maksimi hyötysuhde/Eur. hyötysuhde 98% / 96.2%
• Graafinen näyttö
• Takuu 2 / 5 vuotta materiaali- ja valmistusvirheille

 

[kotte]

Siis täyttä potaskaa 'Muutos antoi verkkoyhtiöille mahdollisuuden alkaa käyttää tuntinetotusta omalla verkkoalueellaan.' Onhan joku Caruna netottanut maailman sivu, eikä se ole ollut muiltakaan kielletty tähän asti.

Ehkei nyt ihan noin edes firman omasta mielestä, https://www.caruna.fi/ajankohtaista/caruna-valmiina-pientuotannon-netotukseen. Toki kertovat asian värikkäämmin maalaten kuin Carunalla (joka keskittyy selittämään rautalankamallilla, mitä tarkoittaa), mutta perussisältö on silti sama.

Tuntinetotus on paljon laajempi käsite kuin vaihenetotus. Vanhat mittarit toki netottivat rajatta siihen aikaan, kun oman tuotannon tarkoituksellinen syöttäminen verkkoon päin sekä kiellettiin sähköyhtiön säännöissä että olisi aiheuttanut mätkyn verottajan taholta, muiden syytteiden ohella, jos olisi tullut ilmi.

 

[korsteeni]

^
normi oikosulkumoottori työntää verkkoon määrätyissä tilanteissa paljonkin sähköä, ei sitä missään ole kielletty

 

[kotte]

normi oikosulkumoottori työntää verkkoon määrätyissä tilanteissa paljonkin sähköä, ei sitä missään ole kielletty

Siksi kirjoitinkin "tarkoituksellinen", eli käsittääkseni kerrostalojen hissit ovat rakenteeltaan olleet sellaisia, että ne tosiaankin ajoittain syöttävät tehoa verkkoon päin (tyhjä hissi ylös tai täysi kuorma alas). Keskimäärinhän ne eivät sitä tee ja vuoroin jarruttavat ja välillä verkkoon takaisin tehoa syöttävät laitteistot ovat kuluttajakäytössä aika outo tapaus, teollisuudessa toki vähemmän harvinainen.

 

[korsteeni]

^
missä se "tarkoituksellisuuden" raja kulkee? tuossa hississä tiedetään että kun ei oma kulutus, (vaikka hissivalo) ei riitä kuluttamaan tuottoa, ylimääräinen pukkaa verkkoon.....................invertterillä tiedetään jos oma kulutus, vaikka tuvan valo ei riitä kuluttamaan tuottoa niin ylimääräinen pukkaa verkkoon

 

[kotte]

^
missä se "tarkoituksellisuuden" raja kulkee? tuossa hississä tiedetään että kun ei oma kulutus, (vaikka hissivalo) ei riitä kuluttamaan tuottoa, ylimääräinen pukkaa verkkoon.....................invertterillä tiedetään jos oma kulutus, vaikka tuvan valo ei riitä kuluttamaan tuottoa niin ylimääräinen pukkaa verkkoon

Lähinnä sitä, että laitosta ei ole tarkoitettu "voimalaitokseksi", joka saattaa työntää jatkuvasti nettotehoa verkkoon päin. Hissi esimerkiksi on imenyt energiansa hetkeä aikaisemmin verkosta. Verkossa on iät ja ajat ollut sen verran ns. pyörivää massaa (l. synkronigeneraattoreita) kiinni, että kyllä verkko pystyy hyvin imemään tuollaisen aikaisemmin syötetyn energian takaisinkin, kun kyse on korkeintaan muutamasta kymmenestä sekunnista. Joka ikinen sähkömoottori, muuntaja, kondensaattori ja useat tehoelektroniikkalaitteet aiheuttavat verkkoon loistehoa ja tuota on kokonaisuutena verkossa paljon enemmän kuin jarruenergian tuottoa. Generaattorit ne suurelta osin tuotakin kompensoivat. Kaiken kaikkiaan kyseessä on toista sataa vuotta sitten yleisesti hyväksytty menettely, sillä aikanaan asiaa ei edes ollut mahdollista välttää ainakaan kokonaan ja kaikki mekaaniset jarrutusjärjestelyt (ja ennen vanhaan sähköisetkin) ovat moottorin automaattista jarrutusta riskialttiimpia ja vähemmän turvallisia -- mitä ei tyypillisten asuntohissien kohdalla voisi sietää. Mielestäni "väistämättömyys" on suunnilleen sama asia kuin "tarkoituksellisuuden puute", kun sähkön käyttöä ei missään tapauksessa ole ollut tarkoitus estää.

 

[korsteeni]

Lähinnä sitä, että laitosta ei ole tarkoitettu "voimalaitokseksi", joka saattaa työntää jatkuvasti nettotehoa verkkoon päin. Hissi esimerkiksi on imenyt energiansa hetkeä aikaisemmin verkosta. Verkossa on iät ja ajat ollut sen verran ns. pyörivää massaa (l. synkronigeneraattoreita) kiinni, että kyllä verkko pystyy hyvin imemään tuollaisen aikaisemmin syötetyn energian takaisinkin, kun kyse on korkeintaan muutamasta kymmenestä sekunnista. Joka ikinen sähkömoottori, muuntaja, kondensaattori ja useat tehoelektroniikkalaitteet aiheuttavat verkkoon loistehoa ja tuota on kokonaisuutena verkossa paljon enemmän kuin jarruenergian tuottoa. Generaattorit ne suurelta osin tuotakin kompensoivat. Kaiken kaikkiaan kyseessä on toista sataa vuotta sitten yleisesti hyväksytty menettely, sillä aikanaan asiaa ei edes ollut mahdollista välttää ainakaan kokonaan ja kaikki mekaaniset jarrutusjärjestelyt (ja ennen vanhaan sähköisetkin) ovat moottorin automaattista jarrutusta riskialttiimpia ja vähemmän turvallisia -- mitä ei tyypillisten asuntohissien kohdalla voisi sietää. Mielestäni "väistämättömyys" on suunnilleen sama asia kuin "tarkoituksellisuuden puute", kun sähkön käyttöä ei missään tapauksessa ole ollut tarkoitus estää.

niin, onkohan tällä käytännössä juurikaan jotain merkitystä, siis oikeasti ratkaisevaa haittaa sähköverkon kannalta vs muut haitat

 

[kotte]

niin, onkohan tällä käytännössä juurikaan jotain merkitystä, siis oikeasti ratkaisevaa haittaa sähköverkon kannalta vs muut haitat

Ei varmaan ole haittaa niin kauan, kun pysyy aisoissa, mutta sähkön "lainaaminen" verkosta yhtenä hetkenä ja palauttaminen myöhemmin on hiukan sama kuin jos pöllit banaaneja kaupasta yhtenä päivänä ja käyt ne vaivihkaa vaihtamassa tuoreempiin muutaman päivän kuluttua. Ja toisin päin, viet omat maitotölkkisi "säilytykseen" kauppiaan jääkaappiin ja käyt myöhemmin nappaamaan kaapista toiset tarpeeseen (kukaties omat tölkkisi tai sitten jotkua muut). Eikä tuo ole sama asia kuin vaikkapa asiallisesti pakatun tuotteen ottaminen hyllystä, pakkaukseen painetun tekstin lukeminen ja tuotteen laittaminen takaisin hyllyyn, mikä monessa tapauksessa kuuluu valintamyymälälle luontaiseen asiointiin.

Jos nimittäin verkon käyttäminen ilmaisena sähkövarastona yleistyisi, koko sähköliiketoiminnalta putoaisi ääritilanteessa pohja pois, koska kenenkään ei tarvitse maksaa mitään sähkön käytöstä, kunhan työntää tilalle itse tuottamaansa silloin kun sattuu (edullisesti syntymään). Jossakin päin maailmaa tuollaista on tapahtunutkin, minkä jälkeen asiasta on tehty säännöksillä loppu, kun alkaa liikaa vaikeuttamaan sähkönverkon ylläpitoa ja sähkön toimittamista kysyntää vastaavasti. Tai sitten käy niin kuin Saksassa kävi, eli varakkaat pystyttivät jo kauan sitten paneeleita tarkoitusta varten ja saivat käyttää verkkoa ilmaisena sähkövarastona, kunnes sähköjärjestelmä alkoi nikotella ajottaisen liikatuotannon takia ja teknisistä syistä annettiin määräys mahdollistaa tuotannon rajoittaminen talouskohtaisesti. Poliitikot olivat kuitenkin "nerouksissaan" hoitaneet asiat niin, että kaikesta huolimatta tuottajalle maksettiin myös tuottamatta jääneestä sähköstä ja lasku sälytettiin niille, jotka eivät esimkerkiksi varojen puutteen tai rakennuksen luonteen takia olleet kyenneet investoimaan paneeleihin. Sittemmin asioita on käsittääkseni muutettu jossakin määrin, ettei tuollainen härski oman edun maksattaminen muilla ollut enää samanlainen läpihuutojuttu (jonkinlaiset tuotantokiintiöt otettiin käyttöön niiden osalta, jotka lähtivät hitaammin liikkeelle).

 

[korsteeni]

^
huonosti olen artikuloinut, koko ajan olen tarkoittanut ettei siitä verkkoon lipsahtaneesta sähköstä makseta mitään, elikkä ei siitä käsittääkseni ole haittaa, miksi olisi kiellettyä?
aivan eri asia jos sopimukset ja hinnat molempiin suuntiin

siis jos joku kantaa tuoretta maitotölkkiä kauppiaan hylyyn ilmaiseksi jos sattuu olemaan sillä hetkellä ylimääräisiä ja ostaa tarvitsemansa maidon listahintahintaan kun itseltä loppu, niin miksi se olisi kauppiaan taholta kiellettyä, niinkuin periaattellisena rautalankana