Netistä poimittua linkkejä,kuvia ,juttuja

denzil dexter

Well-known member
Kylmää järjestetään joskus kesälläkin aurinkopaneeleille - ainakin etelän maissa. Suunnittelevat paneeleita vesistöjen päälle tms, jossa tausta viilentää.
Ei se Suomessakaan välttämättä olisi huono idea esilämmittää +5 asteista kaivovettä aurinkopaneelien lämmöllä jonnekin 30 asteen tienoille, josta sitten olisi helpompi tehdä oikeasti kuumaa vettä paneelin sähköllä. Kondensoitumistahan tuossa tapahtuu, mutta siitä ei liene tuotolle isompaa haittaa - pikemminkin puhdistaa pölyjä.
 
denzil dexter sanoi:
Ei se Suomessakaan välttämättä olisi huono idea esilämmittää +5 asteista kaivovettä aurinkopaneelien lämmöllä jonnekin 30 asteen tienoille, josta sitten olisi helpompi tehdä oikeasti kuumaa vettä paneelin sähköllä. Kondensoitumistahan tuossa tapahtuu, mutta siitä ei liene tuotolle isompaa haittaa - pikemminkin puhdistaa pölyjä.

Mitähän materiaalia aurinkopaneelien takalevyt mahtavat olla? Ei kohtuu ajassa löytynyt tietoa materiaaleista eikä noiden kanssa itsellä ole tullut puuhailtua. Meinaan jos ovat metallia, kuten lattialämmityksen lämmönluovutuslevyt, niin eikö noihin voisi juottaa tai vaikkapa liimata suoraan sopivaa putkea kiinni?
 

VesA

New member
virtuaaliharri sanoi:
denzil dexter sanoi:
Ei se Suomessakaan välttämättä olisi huono idea esilämmittää +5 asteista kaivovettä aurinkopaneelien lämmöllä jonnekin 30 asteen tienoille, josta sitten olisi helpompi tehdä oikeasti kuumaa vettä paneelin sähköllä. Kondensoitumistahan tuossa tapahtuu, mutta siitä ei liene tuotolle isompaa haittaa - pikemminkin puhdistaa pölyjä.

Mitähän materiaalia aurinkopaneelien takalevyt mahtavat olla? Ei kohtuu ajassa löytynyt tietoa materiaaleista eikä noiden kanssa itsellä ole tullut puuhailtua. Meinaan jos ovat metallia, kuten lattialämmityksen lämmönluovutuslevyt, niin eikö noihin voisi juottaa tai vaikkapa liimata suoraan sopivaa putkea kiinni?

Tämmättisiä komboja on myyty ihan kaupassakin, mutta taisivat kadota jo. Se, että hirmuisen kylmää nestettä katolle ylipäänsä laiteltaisiin on aika hankala järjestää pitemmäksi aikaa - mutta jos sen paneelin takaseinän tuolla tavoin peittää niin jotain siellä sitten pitäisi koko ajan kierrättää tai sähköntuotto alkaa kärsiä kuumuudesta. Satunnainen käyttöveden esilämmitys vaatisi siis jotain lisäjuttuja sähköntuoton turvaamiseen.
 

denzil dexter

Well-known member
Kyllä jotain pitäisi keksiä. Tänään nimittäin tuli aikalailla saman verran sähköä kuin hyvinä kesäpäivinä, vaikka olemme hädin tuskin ketvätpäiväntasauksen ohittaneet.
 

VesA

New member
denzil dexter sanoi:
Kyllä jotain pitäisi keksiä. Tänään nimittäin tuli aikalailla saman verran sähköä kuin hyvinä kesäpäivinä, vaikka olemme hädin tuskin ketvätpäiväntasauksen ohittaneet.

Olen kyllä joskus miettinyt mitä auttaisi pieni, halpa, ihan sillä paneelin sähköllä käyvä puhallin - saisiko sillä nettohyötyä. Kattoasennuksessa voi olla ongelmana se, että katolla kaikki on kuumaa, kylmää pitäisi tuoda kauempaa ja se alkaa mennä hankalaksi.
 
denzil dexter sanoi:
Kyllä jotain pitäisi keksiä. Tänään nimittäin tuli aikalailla saman verran sähköä kuin hyvinä kesäpäivinä, vaikka olemme hädin tuskin ketvätpäiväntasauksen ohittaneet.

Olisikohan näistä avuksi? Vai joko olette paneelinne asentaneet siten, että lämpenevä ilma paneelin takana pääsee laajenemaan, jolloin luulisi ilmavirtauksen kiihtyvän verrattuna suoraan lappeen tai seinän suuntaisesti asennettuihin paneeleihin?

Aurinkopaneelien-asennustapoja.png
 

denzil dexter

Well-known member
Minulla paneelit ovat aivan normaalisti katon lappeella kiskojen päällä. Siis takana on kunnon ilmarako jossa huju käy. Molemmat puolet ovat avoinna ilmavirralle, eli paneelit eivät kuumu niin paljoa kuin vaikkapa musta peltikatto jonka takana ilma ei kunnolla kierrä.
Lämpötila noussee kesäpaahteella jonnekin max 50 asteen tietämille. Pitää tehdä ensi kesänä tarkempia mittauksia, jos ehtii ja jaksaa.
Eräs tekijä, jota myös epäilen osasyylliseksi kesän huipputuottojen poissaoloon, on pöly. Siinä mielessä joku kunnolla viilentävä, kondenssivettä tuottava systeemi kiinnostaisi.
Nyt on siis tilanne, että vuosi toisensa jälkeen toukokuu on maksimikuukausi - varmaan taas tänäkin vuonna. Ilmatieteen laitokselta kiistetään jyrkästi, että tuo olisi paisteen puolesta mahdollista. Pitää siis etsiä muita syitä.
 

sam123

Active member
Parempi tuotto rahalle. Kaikki sähkö omaan käyttöön ja veronmaksaja maksaa osan  ;D

"Aurinkosähkön tuotanto on Suomessa vielä suhteellisen vähäistä. Koko aurinkovoiman tuotantoteho oli vuonna 2017 noin 35 MW. S-ryhmän käynnistämä uusi tuotanto toisi noin 10 MW:tä lisää. Valtio tukee S-ryhmän kahdeksan miljoonan euron hanketta 20 prosentin osuudella."

https://yle.fi/uutiset/3-10160938
 

Savonius

Well-known member
Yo. jutun kuvassa on paneelirivien korkeampi puoli yritetty tukkia mahdollisimman hyvin betonisilla laatoilla. Helenin uusimmassa kentässä on sama tehty peltielementillä. Ei siinä ainakaan paneelin jäähdytys parane.
Ei kai nyt voi olla niin että suunnittelija kuvittelee paneelintuoton paranevan paneelin lämpötilaa nostamalla.
 

Ilmis

Member
Mahtaa olla aika paljon ylimääräistä painoa katolla, kun kivien lisäksi jokaisen välikön pyryttää suojalunta täyteen.
Isoja rakennuksia on tainnut romahtaa vähemmästäkin  :-X
 

Savonius

Well-known member
Ilmis sanoi:
Mahtaa olla aika paljon ylimääräistä painoa katolla, kun kivien lisäksi jokaisen välikön pyryttää suojalunta täyteen.
Isoja rakennuksia on tainnut romahtaa vähemmästäkin  :-X

Eipä sinne katolle juuri merkittävästi lumesta kuormaa kerry vaikka siellä paneeleita on. Katon pinta-ala pääosin lumikuorman ratkaisee.  En ole kuullut että paneelien vuoksi olisi rakennuksia olisi romahtanut.
Normit ovat lumikuorman osalta kohdallaan suomessa. Kannattaa mielessään kuvitella sellainen neliömetrin torni jossa on oman paikkakunnan lumikuorman edestä lunta. Meillä sen korkeus olisi normilumella 180cm. Joten ei aivan pienen pyryn takia kannata katolle mennä lunta pudottamaan. (paitsi jos on itse tehnyt lujuuslaskelmat). Nuo käytävälaatat mahtuvat kyllä hyötykuormaan.
 

denzil dexter

Well-known member
No ei siitä ihan 180 sentin lumikerrosta tule, vaikka pakkaslumen tiheys voikin olla vain 100 kg/m3. Lumi tiivistyy heti kun uutta tulee päälle ja se imee painoa myös vesisateista.

Tässä esimerkki siitä, paljonko lunta on painona eri puolilla Suomea:

http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/90/lumo2/vesitilanne.html

Massaa on siis lumella vielä jossain yli 200 kg neliöllä, mutta varmasti ei ole kahden metrin hankia.
 

denzil dexter

Well-known member
Savonius sanoi:
Yo. jutun kuvassa on paneelirivien korkeampi puoli yritetty tukkia mahdollisimman hyvin betonisilla laatoilla. Helenin uusimmassa kentässä on sama tehty peltielementillä. Ei siinä ainakaan paneelin jäähdytys parane.
Ei kai nyt voi olla niin että suunnittelija kuvittelee paneelintuoton paranevan paneelin lämpötilaa nostamalla.

Kivien kärrääminen katolle juontaa juurensa siitä, että paneelien pitää kestää tuulikuormaa (alipaine joka pyrkii nostamaan paneeleita ylöspäin ja liikuttamaan sivulle).
Paneelit voisi helposti pultata katon läpi kiinni kattorunkoon, tai vetotangoilla läpi asti katon alle asennettuihin lankkuihin. Silloin paneelit eivät enää voisi nousta yhtään mihinkään ja toisaalta myöskään katon kuormitus ei lisääntyisi.
Tuon estää bitumikartelli, joka on määritellyt, ettei bitumiin saa tehdä minkäänlaisia reikiä. Toisaalta he itse tekevät kattoon paljon suurempia reikiä, esim tuuletusta, viemäröintiä, kattoikkunoita jne varten. Bitumin läpi menevän ruuvin eristäminen olisi huomattavasti helpompaa, mutta tällä hetkellä se on siis kattovalmistajan kieltämää.
 

jolla

Member
Savonius sanoi:
Voiko näistä vastauksista tehdä sen johtopäätöksen että olen ainoa jonka mielestä tuollainen ratkaisu nostaa paneelin lämpöä.
jospa ne viisaat ovat ajatelleet, että pelti/laatat estää katolta lämpimän ilman pääsyn paneleihin, insinöörithän tekee kaiken teoriassa, ei koskaan katolle mene saatika sitten käyneet siellä
 

jolla

Member
denzil dexter sanoi:
Kivien kärrääminen katolle juontaa juurensa siitä, että paneelien pitää kestää tuulikuormaa (alipaine joka pyrkii nostamaan paneeleita ylöspäin ja liikuttamaan sivulle).
Paneelit voisi helposti pultata katon läpi kiinni kattorunkoon, tai vetotangoilla läpi asti katon alle asennettuihin lankkuihin. Silloin paneelit eivät enää voisi nousta yhtään mihinkään ja toisaalta myöskään katon kuormitus ei lisääntyisi.

minulla ei ole panelit kiinni millään, ainoastaan reunimmaiset uloimmalta reunalta peltikatteen reunaan, ne ovat kattoa vasten vain ladottu, peltikatto on muos hiton huono lämpöeriste joten en usko että se kovinkaan paljon nostaa panelin lämpöä
tämä kyllä selviää tulevilla mittauksilla, laitan anturit katolla olevan panelin takapintaan sekä ihan räystäällä olevan, jonka takana ei ole peltiä
 

kotte

Well-known member
Ilmis sanoi:
Mahtaa olla aika paljon ylimääräistä painoa katolla, kun kivien lisäksi jokaisen välikön pyryttää suojalunta täyteen.
Isoja rakennuksia on tainnut romahtaa vähemmästäkin  :-X
Kun näin tuon kuvan ensi kerran, tuli ensinnä mleleen ajatus, että kivillä olisi yritetty estää lumen pakkautuminen paneeleiden alle. Yläpuolellehan oli jätetty melko isot raot, joten enpä usko, että paneeleiden takapinnan lämpötila kovin monta astetta nousee kivien takia (jollei nyt ainakaan laske).

Sinällään viimeisen keskustelu on varsin hyvä muistutus asiasta, joka ainakin rakennuksen omistajan kannattaisi pitää mielessä, ennen kuin kantaa luvan tällaisten "viherpesulaitteiden" asennuttamiseen teollisuus- tai kauppakiinteistön katolle. Hallien lumikuormia ei tyypillisesti ole mitoitettu läheskään yhtä konservatiivisesti kuin pientalojen, ja kun lumi voi välistä kinostua, lumesta voi aiheutua sortumavaara. Lumen poistaminen paneeleiden peittämältä katolta maksaa moninkertaisesti siihen nähden, millä tuon voisi teettää lumilingolla suoritettuna. Mahdolliset paneeleiden alle jäävät onkalot ne vasta surmanloukku ovat, eli keräävät taatusti lumen painoa kerääviksi ja joka kevätsateen kasvattamiksi paakuiksi, joita kevätaurinko ei sitten keväällä pääse sulattelemaan. Tuo aiheuttanee lisäksi keväisen jää- ja hyhmäpatoyhdistelmän, joka sitten vuotaa kaikista rei'istä rakenteisiin ja sisälle, jos on vuotaakseen.
 
Ylös