Mökkiin sähköä

[tms]

Lataussäätimessä on kaukonäyttö ja bmv700 tulee akuille...ehkä multiplussalle Bluetooth olisi Kiva lisä. Colour control tuntui turhalta kun ei ainakaan vielä nettiä ole mökillä...hieno systeemi toki sekin mutta koitan noilla kahdella monitorilla pärjätä. Sää nähdä kuinka paljon hälyttävät pilvisenä kesänä

Niin no, nuo esille nostamani olivat vain edullisin ja kallein vaihtoehto. Tältä väliltä löytyy monenlaista vaihtoehtoa sekä variaatiota erilaisine kokonaisuuksineen omiin tarpeisiin.

Tuosta akuston sulfanoitumisesta jatkaisin vielä sen verran että siinä avainasemassa on latausvirta ja jännite. Bulk-latauksessa on oleellista että tällöin akkua ladataan suurilla virroilla ja taas ne viimeiset n. parikymmentä prosenttia täydestä akusta taas riittävällä latausjännitteellä. Nämä molemmat ehkäisevät ja poistavat sitä sulfaatin muodostumista akussa.

Suurinta sulfadin muodostuminen on kun akku on pitkiä aikoja lähes tyhjänä. Myös tällöin heikko latausvirta aiheuttaa sulfidin muodostumista kennoille. Kennoille muodostunut sulfidi irtoaa jossainmäärin kun ladataan suurella virralla tai ladataan suuremmalla jännitteellä muodostaen nesteakuissa pohjalle sulfidisakkaa. Ajan saatossa tämä sakka saa aikaiseksi yksittäisen kennon oikosulun ja akku on tällöin vaihtovalmis.

Jep näin ymmärsinkin että tarkoitit. Voisi se colour control olla ihan kiva lisä jos sen vielä saa wifiin kytkettyä ja sen avulla etänä myös seurata. Täytyy ruveta seuraavaksi katsomaan millaisia 4g wifi reitittimiä löytyy. Kieltämättä aluksi kouluttaja seurata akku monitorin ja säätimen tietoja...Mutta varmasti innostus laantuu ja pääasia että järjestelmä toimii niinkuin on suunnitellutkin sen toimivan.

 

[Puuha]

Puhelimesta saa edullisen wifi-reitittimen jonka energiankulutus on kohtuullinen, mutta käsittääkseni myös joidenkin nettitikkujen kanssa tuo tulee toimeen tökkäämällä vain usb-pistokkeeseen.

Androidissa on wifi-hotspot ohjelmisto jo valmiina. Siinä voi jopa salata yhteyden. En epäile etteikö myös iphonessa olisi tällaista mahdollisuutta. Tai ainakin sellainen on appikaupasta varmasti saatavilla kuten oli jo Nokian aikaan symbian s60 järjestelmälle.

 

[wepu]

Nyt on aika alkaa suunnitella mökin sähköistämistä 12 voltilla. Toteutus sitten toukokuun-kesäkuun aikana. Mitä juttuja operaatiossa on hyvä ottaa huomioon?
Tarkoitus on alustavan suunnitelman perusteella vetää 2x4mm2 solar-kaapelia lataussäätimeltä läpi mökin runkokaapeliksi ja sieltä jakorasioiden kautta sitten laitella lamppuja ainakin kahdeksaan paikkaan, ja pari 12V/300w invertteriä ja kolme USB-pistoketta. Mitä muuta?
Akustoa tulee noin 2x180ah ja paneeleita tulee 330w.
Jääkaappi ei tule 12V systeemiin, vaan säilyy kaasukäyttöisenä.
Onko 12V lampuissa joku erityisen hyvä malli olemassa?
Laittakaahan omia huomioita asiasta.

 

[Puuha]

Tuolla 4mm2 kaapelilla et juuri pyörittele mitään inverttereitä jos matkaa on pari metriä enemmän puhumattakaan jos on vielä samassa linjassa muuta kuormaa.

 

[wepu]

Aloitin sittenkin jo 12V sähköjen rakentamisen jo nyt. Taitaa tulla 8 metrin veto neljän neliön kaapelilla, ja linjan päässä tulee olemaan 100w invertteri, kun toinen 300 wattinen on oltava kotona varalla. Eka kertaa rakennan minkäänlaisia sähköjä, ja eipä vielä ole sulake kärähtänyt ( muistin laittaa  ). Valaisimen seinäkatkaisimen kytkentää piti harjoitella, mutta sainpas ainakin ekan toimimaan.

Mutta yksi kysymys tuli mieleen kaiken uurastuksen keskellä. Mulla tulee paneelit mökin kaakkois-seinälle, johon aurinkoa tulee iltapäivään asti. Etelä-lounas seinään tulee aurinkoa heikommin puustosta johtuen, ja asennus on isoille panneleille vaikea. Katolle en asenna mitään.
Mutta mutta, jos lykkään puolenkymmentä pientä paneelia, 10-15 wattisia (konaisteholtaan luokkaa 95w) tuolle etelän seinälle ja laitan oman säätimen ja akun saunan eteiseen. Joten pystyykö tuon uuden systeemin yhdistämään aikaisempaan virtapiiriin? Eli tulisi olemaan molemmissa päissä neljän neliön runkolinjaa akku-lataussäädinsysteemi. Joskin erikokoiset akut.

Kaikissa paneeleissa on toki diodit, mutta pikkupaneeleissa vain 10A muistaakseni.
Mitähän tuossa kytkennässä oikein tapahtuu?

Toinen kysymys liittyy vikavirtasuojaan. Jossain ohjeessa neuvottiin laittamaan sellainen akun ja lataussäätimen väliin. Joten ostin myös sellaisen, kun hyllyssä näkyi olevan. 25A mallin.
Onko tuolla värkillä minkälainen vaikutus systeemiin? En ole vielä asentanut.......rakennan mökkiin ensin sähköt ja vasta sen jälkeen kytken paneelit ja akuston.

 

[Jussi]

Toinen kysymys liittyy vikavirtasuojaan. Jossain ohjeessa neuvottiin laittamaan sellainen akun ja lataussäätimen väliin. Joten ostin myös sellaisen, kun hyllyssä näkyi olevan. 25A mallin.
Onko tuolla värkillä minkälainen vaikutus systeemiin? En ole vielä asentanut.......rakennan mökkiin ensin sähköt ja vasta sen jälkeen kytken paneelit ja akuston.

Vikavirtasuoja ei näihin vehkeisiin kuulu, eikä sillä mitään siinä tee.

Satawattinen invertteri varmaan kyllä jaksaa toimia tuonmittasen neljäneliöisenkin perässä ongelmitta.

Tee vaan yksi järjestelmä kunnolla, äläkä ripottele akkuja ja paneleita sinnetänne.

 

[kotte]

Toinen kysymys liittyy vikavirtasuojaan. Jossain ohjeessa neuvottiin laittamaan sellainen akun ja lataussäätimen väliin. Joten ostin myös sellaisen, kun hyllyssä näkyi olevan. 25A mallin.
Onko tuolla värkillä minkälainen vaikutus systeemiin? En ole vielä asentanut.......rakennan mökkiin ensin sähköt ja vasta sen jälkeen kytken paneelit ja akuston.

Vikavirtasuoja ei näihin vehkeisiin kuulu, eikä sillä mitään siinä tee.

Turhia toimintaongelmia ja aiheetonta hiukan lisääntynyttä tulipalonvaaraa voi ehkä tehdä.

 

[Puuha]

Liekkö kuitenkin kyse johdonsuojakatkaisimesta?

 

[wepu]

Näitä termejä kun joutuu opettelemaan ilman aikaisempaa kokemusta.......
Kyllä se taitaa ulkonäön perusteella olla johdonsuojakatkaisin, eli automaattisulake. Nyt vasta oivalsin. Ja jossain ohjeessa/ mainoksessa näin, että tulisi akun ja säätimen väliin.
Mutta ei taida tuo minun 25A teholuokka olla ihan oikein tähän järjestelmään. Ja jos käyttää vain pääkytkimenä, niin sillähän pimenee myös säädin, kun aikomuksena on katkaista virrat valaistuksesta mökiltä poistuttaessa.
Ja mainoksissa näkyy varoiteltavan myös tehohäviöistä, joten en taida mokomaa laittaa ollenkaan.
Nyt systeemissä on yksi sulakerasia heti säätimen jälkeen suojaamassa koko 'kuormaa'. Se on sellainen punainen autokäyttöön tarkoitettu lattasulakepesä. Mietityttää vaan sen rakenne, kun johdossa on paksun muovikuoren alla vain 'muutama' karva kuljettamassa virtaa. Hullulta tuntuu jos neljän neliön piuha alkaa jollain puolentoista neliön pätkällä. Eikö se toimi 'kuristimena'? Pitää tuohon katsella muitakin vaihtoehtoja, kunhan kaupunkiin pääsee.
Mutta sain sähköt vedettyä ilman isompia ongelmia. Vaikka ensimmäistä kertaa olin asialla. Valoja tuli 11 kpl, teholtaan 3,5-4w. Halpa perusasennus, eli Q10 pohjalla olevia ledipolttimoita sokeripalalla yhdistettynä johtoon. Pitää jonkunlainen varjostin kehitellä muöhemmin.
Saunaan laitoin ledin tukevan lasipurkin sisään noin metrin korkeudelle. Eli purkin kansi ruuvilla seinään kiinni, reikä johdolle sen ja seinän läpi ja pyöräytä purkki kanteen kiinni. Sellainen pilttipurkin oloinen ratkaisu...taisi olla kurkkusalaattipurkki. Silikonilla tiivistys.
Valokatkaisijoita tuli 9kpl. Periaatteena valaistuksessa oli antaa kohdevaloa tärkeimpiin oleskelu- ja kulkupaikkoihin. Mitään yleisvaloja ei tullut. Tällä lailla suht vaatimaton teho riittää.

 

[kotte]

Näitä termejä kun joutuu opettelemaan ilman aikaisempaa kokemusta.......
Kyllä se taitaa ulkonäön perusteella olla johdonsuojakatkaisin, eli automaattisulake. Nyt vasta oivalsin. Ja jossain ohjeessa/ mainoksessa näin, että tulisi akun ja säätimen väliin.
Mutta ei taida tuo minun 25A teholuokka olla ihan oikein tähän järjestelmään. Ja jos käyttää vain pääkytkimenä, niin sillähän pimenee myös säädin, kun aikomuksena on katkaista virrat valaistuksesta mökiltä poistuttaessa.

Akkupiirin virtasuojausta kannattaa katsoa auto- ja ehkä venetarvikkeiden osaltolta, jos meinaa halvalla selvitä. Mitoitus on sitten tehtävä valitun johdon paksuuden perusteella. Esimerkiksi 4mm2 johdolle tyypillinen maksimikuormitus on 25A (mistä ei sitten saa 24V:lla kuin 600W tehoa). Mahdolliselle invertterille kannattaisi vetää paksumpi lyhyt johto ja mahdollisesti luottaa laitteen omiin sulakkeisiin, jos johditus on kerran lyhyt, yksinkertainen ja osakokonaisuus akkuineen asennettu niin, että tulipalon riskiä ei pitäisi olla edes oikosulkutilanteessa. Autoissahan käytetään johtoja, joissa oikosulkusuojasulake aivan akkuliittiminen läheisyydessä juuri oikosulun aiheuttamalta palolta suojaamaan.

 

[Puuha]

Saunassa ei muuten ledi sitten viihdy oikein huonostikkaan. Tuurista on vähän kiinni kuinka kestää ja myös sijoituspaikasta saunassa. Tuo lasipurkki-idea on muutoin hyvä mutta lasi toimii eristeenä jolloin purkin sisäpuolella lämpötila nousee kohtuuttomasti ja ennustan hyvin lyhyttä elinkaarta ledi-polttimolle vaikka sijoituskorkeus on matalahko. Lasipurkki toimii kuin kasvihuone ja led itsessään jo tuottaa lämpöä. Suurin osa Suomessa kaupassa myytävistä ledeistä omaa 10% hyötysuhteen jolloin pieneen tilaan laitettuna pienestä tehosta huolimatta nousee lämpötila kriittiseksi.

Saunassa käytännössä toimii vain ja ainoastaa hehkulamppu/halogeeni jos pitkän elinkaaren mielii.

 

[ErkkiXC]

Juu, huonosti ne kuumassa viihtyy. Pari vuotta sitten tein hirrenpätkästä mökkisaunaan ao kuvan valaisimen ja minnekkään alas ei sitä voinut asentaa eli on aika ylhäällä. E14-kantainen 12V led ei kovin kauaa palanut, sammui ja kohta jäähdyttyään hiukan syttyi taas uudestaan minuutiksi jne. Nyt on takana reikä seinässä ja avoin led-polttimo, pysyy valo päällä.

 

[savonhumu]

Saunassa ei muuten ledi sitten viihdy oikein huonostikkaan. Tuurista on vähän kiinni kuinka kestää ja myös sijoituspaikasta saunassa. Tuo lasipurkki-idea on muutoin hyvä mutta lasi toimii eristeenä jolloin purkin sisäpuolella lämpötila nousee kohtuuttomasti ja ennustan hyvin lyhyttä elinkaarta ledi-polttimolle vaikka sijoituskorkeus on matalahko. Lasipurkki toimii kuin kasvihuone ja led itsessään jo tuottaa lämpöä. Suurin osa Suomessa kaupassa myytävistä ledeistä omaa 10% hyötysuhteen jolloin pieneen tilaan laitettuna pienestä tehosta huolimatta nousee lämpötila kriittiseksi.

Saunassa käytännössä toimii vain ja ainoastaa hehkulamppu/halogeeni jos pitkän elinkaaren mielii.

http://www.nadenex.fi/online/contents/fi/d162_led-sarjat.html

Nyt oon hivenen eri mieltä. Nadenex-verkkokaupasta tilattu saunaled-sarja joka on "optimoitu" saunakäyttöön ja kaikki ledit on ns. kiuaslinssejä-> 12 kpl ledejä ollut paikallaan puulämmitteisen saunan katossa linsseineen 5v ja yhtään ei oo mykistyny. Tuo sarja on vielä kaukosäädin himmennettäväkin. Valoteho on ollut riittävä eli mtn lauteenalusvaoja tms ei oo kaivannu lisäks!

Toki sarja on kalliimpi kun rautakauppojen alkaen mallit mutta laatu mitä sillä on saanu ylittää kyllä odotukset. Esim kaverilla on saunan kattoon asennettuna tuommonen "halppis-sarja" niin muutaman vuoden jälkeen valtaosa ledeistä on mykistyny..

 

[Jussi]

Mulla on katossa kiukaan päällä kaks peruslediä valaisemassa kiuasta kattopaneelin aukossa vähän upotettuna. Laitoin vielä pistokannalla, että saa helposti vaihtaa, kun eivät kestä saunan kuumimmassa paikassa. Ovat nyt olleet 10 vuotta...

 

[wepu]

Tarkemmin ajateltuna tuo kurkkusalaattipurkkiledi on luokkaa 60-70cm korkealla, ja aivan oven vieressä, eli kaukana kiukaasta. Siinä on tähän asti poltettu camping ledilyhtyä patteritoimisena. Hyvin on pelannut. On varmaan viilein paikka koko saunassa. Sauna on tehty rossipohjalle ja lattia on eristämätöntä lautaa, seinän ja lattian välissä on sentin rako tuuletusta varten.
Toimivuuden tietää sitten, kunhan vesipumpun letku sulaa ja pääsee kylpemään.

Koko sähköistyksen kirpaisevin vaihe oli eilen. Jonkun verran syletti. Kaksi 180 ah akkua kävin ostamassa. Jonkun verran arvokas ostos. Ja ostin myös 10 neliön kaapelia 5+5 metrin vetoihin, ja olipahan aika arvokasta sekin. Kahdeksan neliöinen olisi tietysti riittänyt säädin-akku välille ja kutonen paneelit-säädin välille, mutta kun koko kaupungissa yhdessä kaupassa oli riittävästi kymppiä, niin otin kiireesti pois. Alkoi suivaannuttaa kuinka tarvikekauppiailla oli varastossa paksuja kaapeleita vain pari-kolme metriä.

Noista netin kaapelilaskureista ei muuten ota oikein selvää. Vaikka millaisia tuloksia saa, eikä oikein osaa pitää luotettavana. Mielestäni kaapelin paksuus pitäisi laskea paneelilta säätimelle paneelijännitteen mukaan, esim. 18V, jolloin tuloksena on ohuempi kaapeli. Ja säädin-akku välille latausjännitteen mukaan, vaikka 13,8V, jolloin on paksumpi kaapeli. Tiedä nyt noista.
Otin varman päälle ja molemmat välit vedän kymppi neliöisellä kumikaapelilla.

 

[VPJ]

Mielestäni kaapelin paksuus pitäisi laskea paneelilta säätimelle paneelijännitteen mukaan, esim. 18V, jolloin tuloksena on ohuempi kaapeli. Ja säädin-akku välille latausjännitteen mukaan, vaikka 13,8V, jolloin on paksumpi kaapeli. Tiedä nyt noista.

Mittaa jännitteet ja ampperit silloin kun akut ottavat virtaa vastaan eli purkautuneina ja aurinko paistaa eli amppereita tulee.

Katsotaan mitä "Mielestäni" sitten on.

 

[VesA]

Mulla on katossa kiukaan päällä kaks peruslediä valaisemassa kiuasta kattopaneelin aukossa vähän upotettuna. Laitoin vielä pistokannalla, että saa helposti vaihtaa, kun eivät kestä saunan kuumimmassa paikassa. Ovat nyt olleet 10 vuotta...

Ledi alkaa suuttua pahasti kun puolijohde on siinä 150C.. eise sauna yksin niitä hajota, ilman virtaa ne kestävät siellä kyllä lämmön puolesta, mutta jos ledin kohdalla ilma on 120C ei sinne parane enää paljonkaan virtaa laittaa. Mitoituskysymyksiä, siis.

 

[VesA]

Mielestäni kaapelin paksuus pitäisi laskea paneelilta säätimelle paneelijännitteen mukaan, esim. 18V, jolloin tuloksena on ohuempi kaapeli. Ja säädin-akku välille latausjännitteen mukaan, vaikka 13,8V, jolloin on paksumpi kaapeli. Tiedä nyt noista.

Mittaa jännitteet ja ampperit silloin kun akut ottavat virtaa vastaan eli purkautuneina ja aurinko paistaa eli amppereita tulee.

Katsotaan mitä "Mielestäni" sitten on.

Niin.. ei sitä kaapelin paksuutta voi varsinaisesti laskea 'oikein'. Laskurit laskevat paljonko kaapeliin häviää jännitettä/tehoa jollain virran arvolla - ja sitä sitten verrataan siihen paljonko lompsasta häviää rahaa kussakin tapauksessa. Ja sitten tehdään kompromissi. On siis kannattavampaa lyhentää kuin paksuntaa niitä kaabeleita.

 

[wepu]

Mielestäni kaapelin paksuus pitäisi laskea paneelilta säätimelle paneelijännitteen mukaan, esim. 18V, jolloin tuloksena on ohuempi kaapeli. Ja säädin-akku välille latausjännitteen mukaan, vaikka 13,8V, jolloin on paksumpi kaapeli. Tiedä nyt noista.

Mittaa jännitteet ja ampperit silloin kun akut ottavat virtaa vastaan eli purkautuneina ja aurinko paistaa eli amppereita tulee.

Katsotaan mitä "Mielestäni" sitten on.

Eikö paneeleiden antama jännite ja virta ole tiedossa olevia asioita paneeleiden teknisistä tiedoista? Eikö sinne anneta max-luvut, joista sitten Suomessa toteutuu 80%. Noitten tietojen perusteellahan pitää kaapelit määrittää. Siis paneeli-säädin väli.
Ja eikö lataussäätimen tehtävä ole sitten rajata jännite akulle soveliaaksi, mulla 13,8V. Tuolla luvulla aletaan laskea säädin-akku väliä.
Huomasin, että osassa kaavoja oli tuo 80% huomioitu, osassa ei.

Antakaapa nyt kaapeleiden oikeat paksuudet minulle. Paneeleiden laskennalliset max-arvot ovat: 18V, 13,85A ja 330W. Kaapelin vetopituus on 5m+5m oletuksena, todellisuus ehkä pikkuisen vähemmän..........mitattu pitkillä askelilla.

 

[Puuha]

No ei.

Panelin arvot ovat standard test conditions (STC) mukaisesti 1000W/m2 säiteilyllä +20´c asteisilla kennoilla saatuja arvoja. Kennojen lämpötila vaikuttaa arvoihin. Lämpötilan laskiessa arvot nousevat ja taas lämmetessä laskevat.

Akkuja ladataan loppuvaiheessa kun akku alkaa olemaan täynnä 14,2-15,1V jännitteellä lämpötilankompensoinnin ansiosta.


18V*13,85A=249,5W