Mökkiin sähköä

[Puuha]

Jatkaisin vielä sen verran:

Tässä jääkaappiasiassa tilanne on joka tapauksessa se että käyttövuorokausien määrä viikosta ratkaisee energian varastointitarpeen määrän. Kulutukset kaapeilla on hyvin samankaltaiset koska kaappien rungot ovat hyvin identtisiä aina lauhdutinta myöten. On jopa niinkin että samasta rungosta valmistetaan 12/24V kappeja kuin myös 230V kaappeja vaihtamalla vain kompura. Kulutuksen osalta merkittävin asia on kuinka kaappi on eristetty. Mitä paremmin eristetty kaappi sitä vähemmän se kuluttaa energiaa, vai haluaako joku olla erimieltä?

Itse käyttöjännitteellä ei niinkään ole merkitystä vuorokauden kulutukseen sillä sen saman verran lämmön vuototehoa samaisessa kaapissa on oliko kompura 12/24V vai 230V. Kompuran teho on taas suoraan yhteydessä käyntijakson pituuteen. Tehokkaampi kompura saa kaapin nopeammasti viileäksi mutta vuorokauden kulutus pysyy silti yhtäläisenä vaikka käytössä olisi pitenpiä käyntijaksoja hyödyntävä pienempitehoisempi kompura mikäli lämmönsiirtoaine on molemmissa sama.

Suurin merkitys on sillä eristyksellä kulutukseen. Kotte jo tuossa edellä tätä asiaa jo ohimennen mainitsi. 12/24V kaapeissa valitettavasti se näkyy hinnassa mitä energiataloudellisempi eli eristetymmästä kaapista on kyse, sillä niiden markkinat ovat pienemmät ja vähäinen myyntivolyymi nostaa väkisin hintaa.

Siinä olen samaa mieltä että energiataloudellisimmat kaapit löytyvät pienjännitteellä toimivista kaapeista/arkuista mutta ne eivät enää perus mökkikäyttäjälle missään mittapuussa mielekkäitä vaihtoehtoja. Varsinkaan taloudellisessa mielessä jos on muutoinkin tarkoitus käyttää 230V laitteita 24/7 päällä olevan invertterin kanssa. On huomattavasti kustannustehokkaampaa hankkia a++/a+++ kaappi 230V jännitteelle kuin 12/24V jännitteelle ihan vain siksi että myyntivolyymit ovat suuremmat 230V.

 

[Puuha]

Ah on todellakin huono kulutuksen yksikkö, kun riippuu jännitteestä. Itse ymmärrän, että tuolla 35Ah/vrk ja 120kWh/v tarkoitetaan suunnilleen samantasoisia kulutuksia (olettaen 12V jännite), mutta onko kumpikaan sitten todellisuudessa mitattu jonkin hyvin määritellyn vertailukelpoisen normin mukaan, ei ole tiedossa ja miten hyvin tuo normi sitten vastaa kuluttajan todellista käyttötilannetta.

Tuo on nyt ihan käytännössä mitattu samassa käyttöpisteessä kun järjestelmä muutettiin 12V->230V. 12V kaapin tilalle tuli 230V a++ kaappi. 12V kaapin vuorokausikulutus keskimäärin 440Wh kun taas uuden 230V kaapin 325Wh.

Käytännössä tuolla 100Wh vuorokauden erolla ei ole juurikaan merkitystä järjestelmän mitoitamisen suhteen suuntaan jos toiseen sillä invertteri olisi joka tapauksessa pauhannut taustalla energiaremontin jälkeen, siitäkin huolimatta vaikka tuo muutaman vuoden vanha 90l kaappi olisi järjestelmään jäänyt. Kaappien kylmänä pidon kannalta niille pitää siitä huolimatta varata saman verran akustoa kun huomioidaan uuden kaapin osalta että invertterin pitää olla käynnissä 24/7 sekä lisäksi muulle käytölle oma kapasiteettinsa.

Tästä huolimatta pidän kulutuslaskelmissa kiinni siitä että kulutus kannattaa enemin mitoittaa sinne 600-1100Wh tienoille kylmälaitteilla vuorokaudessa jolloin akkukapasiteettia on riittävästi tarpeeseen nähden vaikka kulutuslaitteille luvattaisiin jopa alle 100kWh/vuosikulutukset prosyyreissä.

 

[tms]

Ah on todellakin huono kulutuksen yksikkö, kun riippuu jännitteestä. Itse ymmärrän, että tuolla 35Ah/vrk ja 120kWh/v tarkoitetaan suunnilleen samantasoisia kulutuksia (olettaen 12V jännite), mutta onko kumpikaan sitten todellisuudessa mitattu jonkin hyvin määritellyn vertailukelpoisen normin mukaan, ei ole tiedossa ja miten hyvin tuo normi sitten vastaa kuluttajan todellista käyttötilannetta.

Tuo on nyt ihan käytännössä mitattu samassa käyttöpisteessä kun järjestelmä muutettiin 12V->230V. 12V kaapin tilalle tuli 230V a++ kaappi. 12V kaapin vuorokausikulutus keskimäärin 440Wh kun taas uuden 230V kaapin 325Wh.

Käytännössä tuolla 100Wh vuorokauden erolla ei ole juurikaan merkitystä järjestelmän mitoitamisen suhteen suuntaan jos toiseen sillä invertteri olisi joka tapauksessa pauhannut taustalla energiaremontin jälkeen, siitäkin huolimatta vaikka tuo muutaman vuoden vanha 90l kaappi olisi järjestelmään jäänyt. Kaappien kylmänä pidon kannalta niille pitää siitä huolimatta varata saman verran akustoa kun huomioidaan uuden kaapin osalta että invertterin pitää olla käynnissä 24/7 sekä lisäksi muulle käytölle oma kapasiteettinsa.

Tästä huolimatta pidän kulutuslaskelmissa kiinni siitä että kulutus kannattaa enemin mitoittaa sinne 600-1100Wh tienoille kylmälaitteilla vuorokaudessa jolloin akkukapasiteettia on riittävästi tarpeeseen nähden vaikka kulutuslaitteille luvattaisiin jopa alle 100kWh/vuosikulutukset prosyyreissä.

Eli käytännössä jos haluaa kaapin olevan viileä 24/7 kesällä Suomessa, vaihtoehto on kaasukaappi jonka pullon vaihdon pystyy ennakoimaan ja joka lämmittää ja tuo kosteutta mökkiin, tai ylimitoittaa järjestelmä akuin/auto aggrein tai tuulivoimalla. No taitavat n130l kaapit aika nopeasti jäähtyä vaikka välillä olisivatkin virrattomina.

 

[kotte]

Eli käytännössä jos haluaa kaapin olevan viileä 24/7 kesällä Suomessa, vaihtoehto on kaasukaappi jonka pullon vaihdon pystyy ennakoimaan ja joka lämmittää ja tuo kosteutta mökkiin, tai ylimitoittaa järjestelmä akuin/auto aggrein tai tuulivoimalla. No taitavat n130l kaapit aika nopeasti jäähtyä vaikka välillä olisivatkin virrattomina.

Kaasukaappi on varsin hyvin ennakoitava, koska noissa on harvemmin kaasunkulutukseen vaikuttaa termostaattia (ja vaikka olisikin, kaasun kulutus vaihtelee vain vähän). Kaikkein ennakoimattomin on puolestaan itse invertteristä ja 230V:n verkkojännitekaapista viritelty kokonaisuus, sillä invertteri menee usein vikatilaan jännitteen kyykätessä sillä tavoin, että jokin suojaus on palautettava käsin, esim. katkaistava virta pariksi sekunniksi. Kaappi ei silloin käynnisty itsestään uudelleen, vaikka aurinko alkaisi paistaa ja tuottoa tulla. En tunne puheena olevan hienon invertterin ominaisuuksia tässä suhteessa. Kykkääminen vaan tapahtuu verkkovirtakkaapilla melko aikaisin, koska tehoa imetään kompressorin käynnistysvaiheessa runsaasti ja puolityhjä ja hiukan ikääntynyt akku ei välttämättä tätä siedä ilman jännitteen liiallista laskua.

12V/24V:n kaappeja on varmaan molempiin lähtöihin. Näiden kanssa pitäisi mahdollisesti lisätä (auton valonvaihtimeen tms. tarkoitettu) rele, joka pudottaa kaapin pois päältä jännitteen laskettua liiaksi ja kytkee sen takaisin, kun akkujännite on noussut riittävästi. Tuollaisen voi löytää valmiinakin (ettei tarvitse kehittää ohjauspiiriä itse). Moisen piirikokonaisuuden tekeminen jääkaapille on selvästi helpompaa kuin invertterille (jollei toimintaa ole invertterissä valmiina), sillä invertterin syöttöpuoli on mitoitettava monikymmenkertaisille virroille 12/24V jääkaapin syöttöpuoleen verrattuna. Tosin invertterille ei tarvita relettä, vaan ohjausreleen lisääminen kaukokäyttöpiiriin periaatteessa riittää.

Pakastelokerollisen jääkaapin pakastelokeroon laitetut kylmävaraajat toki auttavat tilannetta omalta osaltaan (ja ovat paljon akkua edullisempi tapa varata kylmyyttä).

 

[Puuha]

No kaasu tuottaa lämpöä sijoituspaikassa kulutuksen ollessa 20-35g/h n.250-450W teholla koko ajan josta osa muuttuu absortiokierrossa liikkeeksi joten ei suoraan muutu kokonaan lämmöksi. Pakoputkella voidaan ohjata tämä lämpö myös pois rakennuksesta piipun hormin kautta tai muulla vastaavalla tavalla. Pullon vaihto on tällöin n. 17-25 vuorokauden välein ellei kaasua käytetä muutoin. Kaasukaappi on hyvä vaihtoehto jos muutoinkin käytetään kaasua esimerkiksi ruuanvalmistuksessa. Energia on tällöin varastoituna kaasupullon kuorien sisälle.

Tuulivoiman osalta tilanne on vähän sellainen että siihen vaikuttavat taas suuresti paikan tuuliolosuhteet sekä ympäristön vaikutukset joita ilman pidempää mittausajanjaksoa tuulen nopeuksista ei taas voida juurikaan lähteä arvioimaan, valistuneita arvauksia toki voidaan antaa jotka antavat jo jonkinlaista pohjaa kannattaako vai ei edes ajatella. Yleensä kesäkaudelle taloudellisempi vaihtoehto on aurinkopanelit tuulivoimalle. Tuulivoimalan hankintakustannukset toimivien osalta lähtevät siitä reilusta 1000 eurosta ylöspäin. Siihen kasvillisuuden yläpuolelle nouseva masto, perustukset sekä mahdolliset luvat vielä. Voimalan ja akuston mitoittaminen oikein ovat avainasemassa. Tuulen luonteen vuoksi suurin osa ajasta tuotto on tuulivoimalan nimellistehosta pienvoimaloilla keskimäärin 5-10% ja vain harvoina päivinä päästään nimellistehoa vastaaviin tuottoihin joita yleensä ei saada käyttöön akkujen ollessa nopeasti täynnä. Ylijäämä toki voidaan taas ohjata käyttöveden lämmitykseen.

Aurinkopanelit on hyvä tapa kesäkautta ajatellen vaikkakin taas törmätään siihen energian varastointiin ja sen tarpeeseen kuten aina uusiutuvan energian yhteydessä. Varastointia voidaan vain vähentää vähentämällä vuorokauden kulutusta.

 

[Puuha]

Muistikuva on nyt sellainen että akkuja säästävällä modilla käytettäessä häiriö tulee kuitattavaksi invertteri/laturille jännitteen laskiessa alle 21V.

12V invertterissä joka tapauksessa alin jännite on 9.5V ja silloin herätys on aika työläs operaatio ellei akuston jännite lähde nousemaan sen verran että aurinkosäädin heräisi taas lataamaan. Yleensä vaatii ulkopuolista energiaa jotta järjestelmä saadaan jälleen pystyyn tuossa vaiheessa ja kylläpä voidaan sanoa että se on akkujen vaihto edessä.

 

[tms]

Mun mielestä saa ve configure ohjelmalla ja tietokoneella säädettyä raja-arvoja...muutama päivä sitten ohjeen Luin mutta on liian pitkä muistettavaksi ulkoa näin amatööreille.

 

[Puuha]

Joo, kyllä siellä niitä muutettavia parametrejä löytyy ja myös mekaanisia dip-kytkimiä vielä lisäksi. Jokaiselle jotain ja harvoin niitä kaikkia ominaisuuksia edes tarvitsee.

Ei kovin pienestä jännitteet akustolla laske kuitenkaan niin alas että iskisi häiriöt päälle. Mielestäni se on vähän ylimääräistä peloittelua, vaikkakin alimittaisella akustolla joka on reilusti vajaa todennäköinen vaihtoehto akuston ikääntyessä. Oli akusto sitten 6kWh tai 12kWh ei vielä jääkaapista aiheutuva n. 0,6kW käynnistytehopiikki sekunnin kaksi vielä kovin suuresti jänniteisiin vaikuta vaikka akku olisi reilusti vajaa akustokapasiteetin ollessa suurempi ja ikääntynyt.

Suuremman vaikutuksen akuston jännitteeseen saa aikaan kahvinkeitin joka kuormittaa pidemmän aikaa akkua ellei tuottoa ole samaan aikaan. Litra kahvia kahvinkeittimellä ottaa energiaa n. 120-150Wh ottotehon ollessa 1000W n. 10 minuuttia. Tämä rasittaa akustoa enemmän kuin se jääkaapin käynnistys ja vaatii siksi isomman akkukapasiteetin.

 

[tms]

Jep....harva tulee ajatelleeksi esim moccamasterin 10min kulutuksella jääkaappi pysyy viileänä aika kauan...silloin ehkä järkevin vetää aggre käymään ja ladata samalla akut/läpimenovirralla keittää kahvit.

 

[kotte]

Isoja AGM-akkuja on sitten ihan turha päästää alle 10V per kappale (siis yhteensä 20V). Parempi raja olisi jossakin 10,7/21,4V tienoilla, jos haluaa välttää akkujen ennenaikaisen vikaantumisen. Eli tuo sammumisraja kannattaa asettaa riittävän korkeaksi silläkin uhalla, että kaappi sitten pysähtyy herkemmin sähkön puutteeseen.

Systeemin kyykkääminen virran loppumisen takia uhkaa (kahdella akulla) lähinnä silloin, jos jättää kaapin invertterin kautta päälle viikonlopusta seuraavaan ja ajanjaksolle sattuukin yllättäen matalapaineinen sadesää, jolloin tuotto ei ehkä korvaamaan kaapin kuluttamaa sähköä. Riippuu paljon siitäkin, mihin tilaan akut jäävät alkavaksi viikoksi ja ollaanko kesä- vai sittenkin elo-syyskuulla.

Ymmärsin, että ajatus joidenkin kylmätuotteiden jättämisestä jääkaappiin seuraavaa viikonloppua varten houkuttelisi.

 

[tms]

Isoja AGM-akkuja on sitten ihan turha päästää alle 10V per kappale (siis yhteensä 20V). Parempi raja olisi jossakin 10,7/21,4V tienoilla, jos haluaa välttää akkujen ennenaikaisen vikaantumisen. Eli tuo sammumisraja kannattaa asettaa riittävän korkeaksi silläkin uhalla, että kaappi sitten pysähtyy herkemmin sähkön puutteeseen.

Systeemin kyykkääminen virran loppumisen takia uhkaa (kahdella akulla) lähinnä silloin, jos jättää kaapin invertterin kautta päälle viikonlopusta seuraavaan ja ajanjaksolle sattuukin yllättäen matalapaineinen sadesää, jolloin tuotto ei ehkä korvaamaan kaapin kuluttamaa sähköä. Riippuu paljon siitäkin, mihin tilaan akut jäävät alkavaksi viikoksi ja ollaanko kesä- vai sittenkin elo-syyskuulla.

Ymmärsin, että ajatus joidenkin kylmätuotteiden jättämisestä jääkaappiin seuraavaa viikonloppua varten houkuttelisi.

5-vuorotyö eli käyttöä myös viikolla riippuen miten muilta kiireiltä ehtii.... Yleensä kyllä varmasti viikollakin tulee käytyä kun on ns  työmatkan varrella ja muutenkin tuossa aika lähellä. Vastaavasti aina viikonloppuna ei tule oltua....kaikin puolin sekava yhtälö sähköjen ja muiden osalta

 

[Puuha]

Jep....harva tulee ajatelleeksi esim moccamasterin 10min kulutuksella jääkaappi pysyy viileänä aika kauan...silloin ehkä järkevin vetää aggre käymään ja ladata samalla akut/läpimenovirralla keittää kahvit.

Agrekaattia on nyt ihan turha edes alkaa miettimään ellei akuston lataus ole laskenut reilusti. Senkus keittää ne kahvit, 12kWh akussa riittää potku siihen ja jääkaapin käyttöön ja panelistossa myös ihan kohtuudella tuotto kesäksi. Sinulla pitää olla vain myös siihen akuston ja tuoton seurantaan vehkeet joiden perusteella voit käynnistää sen agren ennen kuin on liian myöhäistä yleensä syksyisin akuston tila suhteessa kulutukseen ja tuottoon on monasti kullanarvoista. Varsinkin mitä nätimmästi se on katsottavissa.

Jos mietityttää asia niin Victronin bluetooth doglella saat puhelimeen mökillä oltaessa tietoa laitteiston tilasta invertterin/säätimen vieressä n. 60 eurolla. Jos taas haluat sitä dataa akuston tilasta, tuotosta, kulutuksesta ihan mistä vain niin color control gx n. 600 hintaisena on sinun valinta ja pääset kotoa katsomaan tilannetta https://vrm.victronenergy.com/ osoitteen kautta mistä haluat. Toki vaatii sen netin sitten mökille.

 

[Puuha]

Isoja AGM-akkuja on sitten ihan turha päästää alle 10V per kappale (siis yhteensä 20V). Parempi raja olisi jossakin 10,7/21,4V tienoilla, jos haluaa välttää akkujen ennenaikaisen vikaantumisen. Eli tuo sammumisraja kannattaa asettaa riittävän korkeaksi silläkin uhalla, että kaappi sitten pysähtyy herkemmin sähkön puutteeseen.

Jäi tämä vähän häiritsemään joten pakko oli käydä käytännössä testaamassa.

Kuorman aiheutta jännitteenaleneminen lyö häiriön päälle vaikka akustossa olisi vielä kapasiteettia käytettävänä. Sillä saa aika hyvin suojattu ettei akkua vahingossakaan tule liian ajas ajettua latauksen osalta.

Tämä kotten arvo voisi olla hyvin lähellä sellaista kultaista tietä akuston kannalta myös vanhemmalle akustolle. Mielenkiinnosta kävin mittaamassa paljonko n. 20% kuorma täyden akuston kapasiteetista vaikuttaa napajännitteeseen. Säilytyksessä olevan 24V akuston ikä on reilu 6 vuotta ja napajännitteen aleneminen 25,2V->23,4V kuorman vaikutuksesta.

 

[tms]

Lataussäätimessä on kaukonäyttö ja bmv700 tulee akuille...ehkä multiplussalle Bluetooth olisi Kiva lisä. Colour control tuntui turhalta kun ei ainakaan vielä nettiä ole mökillä...hieno systeemi toki sekin mutta koitan noilla kahdella monitorilla pärjätä. Sää nähdä kuinka paljon hälyttävät pilvisenä kesänä

 

[kotte]

Kuorman aiheutta jännitteenaleneminen lyö häiriön päälle vaikka akustossa olisi vielä kapasiteettia käytettävänä. Sillä saa aika hyvin suojattu ettei akkua vahingossakaan tule liian ajas ajettua latauksen osalta.

Lisäänpä tähän vielä, että olen saanut sellaisen käsityksen, että akku vaurioituu syväpurkauksessa ennen muuta sen takia, että jännite on purettaessa liian alhainen, eikä niinkään suhteessa jäännösvaraustilaan (sähkökemialliset reaktiot riippuvat jännitteestä). Siitä syystä minimikynnysjännite toimii hyvin katkaisukriteerinä sallitulle purkutasolle. Lievästi kuormittaen akkua voi purkaa sen vaurioitumatta enemmän kuin suurella virralla.

Asia tulee selvimmin esille käynnistysakkujen osalta, eli käynnistysakun pitäisi olla aina lähes täyteen varattuna, jotta se kestäisi hyvin ja ellei ole, jännite laskee käynnistyksen aikana liian alas ja akku kuluu nopeasti. Sama mekanismi tekee heikkokuntoisesta käynnistysakusta aika pian lopullisesti entisen.

Aggregaattia tosiaan kannattaa ajatella käytettävän lähinnä silloin, kun virta kerrassaan uhkaa loppua. Riittää, että lataus nousee selvästi yli puoleen. Yli 80% ei aggregaatilla kannata akkua normaalisti ladata, eli latausvirta alkaa nopeasti laskea, kun akku lähestyy täyttä ja aggregaatti joutuu toimimaan turhan pienellä kuormituksella (jos lataaminen on ainoa käyttötarkoitus). Tämä siis kesäkäytössä, kun auringosta kumminkin saadaan riittävästi tehoa muutaman päivän sisällä.

 

[wepu]

Mikä on oikea tapa ladata akkua generaattorilla?
Käsittääkseni genen 12V liitännällä on todella helppo kiehuttaa akku pilalle. Mutta entäs jos syöttää tuon genen 12 volttisen aurinkopaneelien lataussäätimeen, niin eikö se ohjaa latausta turvallisella tavalla? Vai alkaako savu nousta?
Yksi vaihtoehto on myös liittää genen 220V vaihtovirtaan normaali akkulaturi, mutta millainen? Kaikki kolme generaattoriani ovat ei-invertteri tyyppisiä, joten mitään 'laatuvirtaa' niistä ei saa nykyaikaisille elektronisille akkulatureille.
Vanhanmallisia latureita löytyy myös nurkista, mutta toimivatko nuokaan? En tosiaan ole mökillä ole akkuja ladannut generaattorilla. Viimeisin kokemus asiasta on intistä kymmeniä vuosia sitten, jolloin 12V hyrygeeneillä onnistuttiin keittämään kunnolla kymmenen autonakkua Jonkun töppäyksen takia ei meidän ryhmä päässyt iltalomalle, ja rangaistuksena meidät määrättiin pitämään 10 hyrygeeniä käynnissä koko yö. Ja me pidettiin ne käynnissä, vaikka akut kiehuivat jo ennen puoltayötä.

 

[Puuha]

Agren 12V lähtö ei varsinaisesti ole tarkoitettu akun lataamiseen vaan suoraan 12V kulutuslaitteiden käyttöön. Akkuja sillä ei tulisi ladata vaikka näin mainostettaisiin. Tilapäisesti voi käyttää lataukseen mutta silloinkin valvotusti.

 

[Puuha]

Lisäänpä tähän vielä, että olen saanut sellaisen käsityksen, että akku vaurioituu syväpurkauksessa ennen muuta sen takia, että jännite on purettaessa liian alhainen, eikä niinkään suhteessa jäännösvaraustilaan (sähkökemialliset reaktiot riippuvat jännitteestä). Siitä syystä minimikynnysjännite toimii hyvin katkaisukriteerinä sallitulle purkutasolle. Lievästi kuormittaen akkua voi purkaa sen vaurioitumatta enemmän kuin suurella virralla.

Asia tulee selvimmin esille käynnistysakkujen osalta, eli käynnistysakun pitäisi olla aina lähes täyteen varattuna, jotta se kestäisi hyvin ja ellei ole, jännite laskee käynnistyksen aikana liian alas ja akku kuluu nopeasti. Sama mekanismi tekee heikkokuntoisesta käynnistysakusta aika pian lopullisesti entisen.

Tuo akuston napajännitteen alentuminen on suoraan yhteydessä siihen virranantokykyyn joka iän myötä huononee. Toisinsanottuna akun tekninen ikä tulee tällöin vastaan.

Auton (neste) akuista otetaan hyvin suuria virtoja ja hyvin nopeasti havaitaan kun virranantokyky laskee. Samalla laskee myös akuston napajännite jolloin akun kyky antaa tehoa laskee. Tämä näkyy eteenkin pakkasella. Tähän liittyy taas kennojen sulfanoituminen joka toimii eristeenä ja iän sekä rasituksen (mekaaninen/sähköinen kuormituksen) aiheuttama kennojen vääntyily aiheuttaen sisäisiä oikosulkuja akkua rasitettaessa. Suuri virranantokyky rajoittaa myös teknistä ikää koska kennoista ei voida tehdä yhtä tukevia sillä kennojen lyijylevyt ovat varsin ohuita jotta saadaan mahdollisimman suuri pinta-ala kemiallisille reaktioille. Pinta-ala pienenee sitä mukaan kun akku ikääntyy jolloin virranantokyky laskee ja sitä kautta vaikuttaa myös rasituksessa napajännitteeseen.

AGM:n rakenteen ollessa erilainen on siellä vaikuttavat asiat vähän erilaiset. Myös niissä tuo sulffanoituminen on elinkaaren osalta se suurin virranantokyvyn laskia.

 

[kotte]

Mikä on oikea tapa ladata akkua generaattorilla?
Käsittääkseni genen 12V liitännällä on todella helppo kiehuttaa akku pilalle. Mutta entäs jos syöttää tuon genen 12 volttisen aurinkopaneelien lataussäätimeen, niin eikö se ohjaa latausta turvallisella tavalla? Vai alkaako savu nousta?
Yksi vaihtoehto on myös liittää genen 220V vaihtovirtaan normaali akkulaturi, mutta millainen? Kaikki kolme generaattoriani ovat ei-invertteri tyyppisiä, joten mitään 'laatuvirtaa' niistä ei saa nykyaikaisille elektronisille akkulatureille.
Vanhanmallisia latureita löytyy myös nurkista, mutta toimivatko nuokaan? En tosiaan ole mökillä ole akkuja ladannut generaattorilla.

Generaattoreiden 12V käämi on tyypillisesti samaa kaliiberia kuin pääkäämi ja ihan sitä syystä, että normipaksuiselle ei ole kunnolla tilaa (pääkäämin ohella). Tästä syystä 12V ulostulon latausteho jää heikoksi etenkin, kun melko tyhjää akkua yritetään ladata.

Elektronisesti ohjattu akkulaturi pystyy periaatteessa sopeutumaan myös huonoon käyttösähköön. Käytännössä tilanne riippuu ihan laitteesta, eli toisella laturilla kaikki menee juuri niin kuin toivoisikin ja toinen taas on hyvin kranttu tulojännitteelle ja sähkön laadulle. Riippuu paljon myös generaattorista. Jokin halpa kiinalainen laite saattaa perustua aivan terveesti suunniteltuun säätöpiiriin, eli laite tarkkailee tuotetun sähkön jännitettä ja ohjaa generaattorin magnetointia PI-tyyppisellä säätöperiaatteella. Ainoastaan taajuus voi elää hieman, mutta vähäisellä kuormituksella taajuus on tyypillisesti liian suuri, mikä ei juurikaan haittaa. Jokin rajuun työmaakäyttöön suunniteltu ns. kondensaattorisäätöinen magnetointi ja erityisesti asynkronigeneraattoriratkaisut taas antavat pienellä teholla aivan liian suuren jännitteen, mikä voi sotkea lataustason ohjauksen pahastikin.

Muilla kuin invertterigeneraattoreilla riski on lähinnä siinä, että generaattori aiheuttaa jännitepiikkejä, jos kulutuslaitteita kytketään irti käytön aikana tai esim. jokin termostaatti katkoo kulutuslaitteen virtaa. Jos laturi on ainoa kulutuslaite ja siinä ei ole releitä tai vastaavia syöttöpuolella (ennen mahdollista muuntajaa), merkittäviä piikkejä ei välttämättä aiheudu, eli homma saattaa toimia aivan hyvin.

Kunnolla säätyvä perusgeneraattori ja siihen kytketty iso perinteinen muuntajavaraajakin saattaa olla ihan toimiva ratkaisu, kunhan tarkkailee aluksi toimintaa (eli valitsee oikein latausasetuksen mitatun jännitteen ja virran perusteella) ja muistaa irrottaa latauslaitteen viimeistään puolen vuorokauden ... vuorokauden kuluttua (mikä ei generaattorikäytössä liene ongelma). Olennaista on seurata loppujännitettä, eli pitäisi menneä esim. 12V akulla yli 15V:n eikä akkua pidä jättää tuntikausiksi tuollaiselle latausjännitteelle. Pitää myös tarkkailla, että latausvirta on pudonnut jonnekin sadaosan tienoille kapasiteettilukemasta (A vs. Ah), jos jännite ylittää selvästi 14V ja siitä, että akku ei kuumene kuin korkeintaan lämpimäksi.

 

[Puuha]

Lataussäätimessä on kaukonäyttö ja bmv700 tulee akuille...ehkä multiplussalle Bluetooth olisi Kiva lisä. Colour control tuntui turhalta kun ei ainakaan vielä nettiä ole mökillä...hieno systeemi toki sekin mutta koitan noilla kahdella monitorilla pärjätä. Sää nähdä kuinka paljon hälyttävät pilvisenä kesänä

Niin no, nuo esille nostamani olivat vain edullisin ja kallein vaihtoehto. Tältä väliltä löytyy monenlaista vaihtoehtoa sekä variaatiota erilaisine kokonaisuuksineen omiin tarpeisiin.

Tuosta akuston sulfanoitumisesta jatkaisin vielä sen verran että siinä avainasemassa on latausvirta ja jännite. Bulk-latauksessa on oleellista että tällöin akkua ladataan suurilla virroilla ja taas ne viimeiset n. parikymmentä prosenttia täydestä akusta taas riittävällä latausjännitteellä. Nämä molemmat ehkäisevät ja poistavat sitä sulfaatin muodostumista akussa.

Suurinta sulfadin muodostuminen on kun akku on pitkiä aikoja lähes tyhjänä. Myös tällöin heikko latausvirta aiheuttaa sulfidin muodostumista kennoille. Kennoille muodostunut sulfidi irtoaa jossainmäärin kun ladataan suurella virralla tai ladataan suuremmalla jännitteellä muodostaen nesteakuissa pohjalle sulfidisakkaa. Ajan saatossa tämä sakka saa aikaiseksi yksittäisen kennon oikosulun ja akku on tällöin vaihtovalmis.