Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?

Puuha

Active member
jaskiainen sanoi:
Tuossa tapauksessa rakentaisin mielummin horisontaalisen generaattorin tuohon itse.
Tuotto on aivan toista luokkaa kuin noilla vertikaaleilla. Osat maksaa suunnilleen 100 euron kiemuroilla + masto ja harukset.
Tosin mikään mylly ei tuota pennin vertaa jos ei tuule...
tämäkin yksi vaihtoehto toisin ei ehkä yhtä luotettava. monella on WAVT:t kestäneet paremmin sillä niiden tehot ovat pienemmät mutta ovat massivisempia, sekä kestävät paremmin lunta sekä jäätä.

toki 400W (12m/sek) HAWT:ja saa sitten siihen 1500-2000 euroon jotka on tarkoitettuja esimerkiksi veneilyyn ja kestävät näissä olosuhteissa. omatekeleissä on aina se tietty vaara olemassa että harjoituskappaleita tulee muutama ennen kuin saa toimivan aikaan.
 

Savonius

Active member
Jussi sanoi:
Puuha sanoi:
tai pitäisikö ennemin sanoa ettei uusiutuvista saa energiaa kun tarve on suurin.  ;D
Niin se vaan on. Eikä edes se, että aurinko on alhaalla, vaan se on myös pilvessä. Matala aurinko paksussa pilvessä ei tuota yhtään mitään.
Ei tuo nyt ihan pidä paikkaansa. Kyllä siitä pilvisellä samat 13-16% melkein siitä valosta tulee. Neliön paneelista tulee siis 100W valolla 13-16W (riippuen paneelin ja säätimen hyötysuhteesta). On tietenkin huolehdittava siitä että se valo mitä on saatavilla pääsee paneeliin asti.
Niin, saattaahan se olla niinkin että Mynämäki ja Ylivieska ovat erityisen aurinkoisia paikkakuntia.
 

Puuha

Active member
kotte sanoi:
Tuollaisessa sovelluksessa voisi myös harkita sijoittamista suurempaan akustoon, kun kerran kapasiteetti ajoittain kyykähtää. Uusi lyijyakku pitää kapasiteettinsa aika hyvin, kunhan varaus pidetään keskimäärin hyvänä. Litium-akuilla itsepurkautuminen on vielä matalampi.
en tiedä onko tuolla itsepurkautumisella niinkään väliä tai siihen keskittymisellä saada ratkaistua itse ongelma. itsepurkautuminen on kuiten sen verran vähäinen suhteutettuna laitteiston kulutukseen. ongelma on siinä että riittävästi tuottoa on hankalaa saada riittävästi. isomman akuston vuoksi voi sitten taas mennä pidempään ennen kuin laitteisto taas heräisi olosuhteista johtuvista syistä. toki ilman isompaa akustoa ei ongelmaa voi ratkaista yhdessä tuoton voimakasta kasvattamisen kanssa.
 

Puuha

Active member
Savonius sanoi:
Ei tuo nyt ihan pidä paikkaansa. Kyllä siitä pilvisellä samat 13-16% melkein siitä valosta tulee. Neliön paneelista tulee siis 100W valolla 13-16W (riippuen paneelin ja säätimen hyötysuhteesta). On tietenkin huolehdittava siitä että se valo mitä on saatavilla pääsee paneeliin asti.
Niin, saattaahan se olla niinkin että Mynämäki ja Ylivieska ovat erityisen aurinkoisia paikkakuntia.
siinä on vain se ongelma että valoisa aika jää lyhyeksi. asiahan käy jo selväksi aikaisemmassasi viestissä jossa pienempi akku kyykähteli eli tuotto ei riitä.

nyt sataa räntää ja paksupilviharso päällä 100W paneli pukkaa 8-11W teholla hajasäteilyn voimin seinällä 90 asteen kulmassa. katolla tuotto on 0W koska räntä peittää panelin.
 

kotte

Active member
Puuha sanoi:
kotte sanoi:
Tuollaisessa sovelluksessa voisi myös harkita sijoittamista suurempaan akustoon, kun kerran kapasiteetti ajoittain kyykähtää. Uusi lyijyakku pitää kapasiteettinsa aika hyvin, kunhan varaus pidetään keskimäärin hyvänä. Litium-akuilla itsepurkautuminen on vielä matalampi.
en tiedä onko tuolla itsepurkautumisella niinkään väliä tai siihen keskittymisellä saada ratkaistua itse ongelma.
Itsepurkautuminen nimen omaan on uusiutuvan varastoinnin ongelma numero yksi. Jollei akkujen itsepurkautuminen olisi ongelma, riittäisi, että hankitaan akkuja 1000...2000Ah:n edestä (akkujen tyypistä riippuen), jolloin niissä olisi vähintään parin kuukauden varakapasiteetti 1A:n kulutusta varten ja pärjättäisiin vuoden vaihteen pimeän kauden yli akuilla ja luokkaa 10A olevalla latauskapasiteetilla.

Tuuligeneraattori hiukan helpottaisi kapasiteettiongelmaa tilastolliselta kannalta pahimpaan vuodenaikaan (marras ... helmikuu).
 

Puuha

Active member
kyllä tässä olen osakseen samaa mielipuolta.

pidän silti vieläkin tuota itsepurkautumista vähäpätöisenä ongelmana tässä tapauksessa. vaikka itsepurkautuminen olisi 2000Ah:n akusta 8%/kk joka puolitetaan vaihtamalla akusto, tekee se kahdessa kuukaudessa n. viikon lisää päälläoloaikaa aloittajan kyseiselle laitteistolle ilman latausta. taas jos 4%/kk itsepurkautuminen tiputetaan saman kokoisessa akustossa 2%/kk saadaan enää n. kolme päivää lisää päälläoloaikaa laitteistolle ilman latausta kahdessa kuukaudessa.

huomannet että on loppujen lopuksi aika pieni merkitys tuolla itsepurkautumisen pienentämisellä ja sen vaikutuksella tällaisessa kohtuu paljon virtaa jatkuvasti kuluttavassa laitteistossa.
 

Savonius

Active member
Tilastojen mukaan marras- joulu- tammikuussa on aurinkoisia päiviä 8-10. Marras- tammikuussa päivän pituus on joulukuuta pitempi. Joulukuussa etelään suunnattuun pystyssä olevaan paneeliin voi ajatella paistavan noin kolme tuntia päivässä ainakin 70% teholla. Pari tuntia lisäksi pienemmällä teholla. Lisäksi tulee noilta muilta päiviltä hajasäteilytehoa valoisalta ajalta.
Neliöltä on siis joulukuussa saatavissa 30x105W=3150w johon tulee lisäksi aamuista, illoista, pilvisistä ja sateisista tunneista, vaikka esimerkiksi 150 tuntia 15W=2250W.
Tuntimäärät täydelle paisteelle ovat tietenkin pienemmät pohjoiseen mentäessä ja suuremmat kun mennään etelämmäksi 62 asteesta. Paneelin kääntäminen noina kolmena kuukautena tuo minimaalisen hyödyn. Tammikuun lopussa kuitenkin hiukan.
(neliön monikide paneelin teho on noin 160W).
 

johkar

New member
Hyvä ketju, asioita on selvinnyt ja herännyt uusia ajatuksiakin.

Mitenkäs tällainen näkökulma: onko porukalla suositella lujatekoista potkurivoimalaa Windsiden tilalle? Tuotto saisi olla varmaan vähintään kaksinkertainen.


 

kotte

Active member
Puuha sanoi:
vaikka itsepurkautuminen olisi 2000Ah:n akusta 8%/kk joka puolitetaan vaihtamalla akusto, tekee se kahdessa kuukaudessa n. viikon lisää päälläoloaikaa aloittajan kyseiselle laitteistolle ilman latausta. taas jos 4%/kk itsepurkautuminen tiputetaan saman kokoisessa akustossa 2%/kk saadaan enää n. kolme päivää lisää päälläoloaikaa laitteistolle ilman latausta kahdessa kuukaudessa.
Jo 8% lukema käyttökelpoisesta kapasiteetista (joka on alle puolet ilmoitetusta järkevästi käytettynä) vaan on jo sen verran hyvä, että normaalilta akulta ei sitä voi odottaa kuin ihan uutena, jos silloinkaan. Muutaman vuoden ikäisen akun lukemat sitten ovat jo ihan muuta. Noista 2% lukemista on nykyisillä tuotteilla turha edes haaveilla. Jos todellakin päästäisiin alle 4% suuruusluokkaan siedettävillä kustannuksilla, asia tosiaankin olisi merkityksetön. Useamman vuoden ikäisessä akussa koko käyttökelpoinen kapasiteetti hukkaantuu häviöihin pimeimpiä talvikuukausia vastaavana ajanjaksona.
 

weatherc

New member
Muutamia havaintoja omasta asemasta sekä sen perusteella että olen aikasemmin asunut saaristossa..

Monesti syksyllä/talvella/keväällä on sumpuraista/pilvistä vaikka mantereella olisikin selkeätä. Tämä johtuu ilmamassan ja meren lämpötilaerosta. Tämä tietenkin alentaa ennestään surkeaa aurinkotuottoa silloin kun sitä eniten tarvittais.

Yksi ongelma johon itse olen törmännyt on se että säätimet kytkevät kulutuksen pois aivan liian myöhään (11.1V). Victronissa taitaa tuo raja olla säädettävissä. Kun säädin silti haukkaa sen xx mA koko ajan aiheuttaa tuo sen että akut menevät liian tyhjäksi joka minun tapauksessa johti siihen ettei Kiina-romu Traceri enää edes tunnistanut akkuja vaikka virtaa olisi tullut. Näin täällä lounaiskulmalla 60°N korkeudella.

Oman aseman kohdalla olen koittanut saada kulutus minimiin talveksi (< 1 Ah/vrk) sekä sunnitteilla on akkupatteriston kasvattamista > 200 Ah:eek:n jospa sitten raksuttais paremmin myös talven yli kunhan muistaa riittävän ajoissa syksyllä (eli viimeistään loka/marraskuun vaihteessa) tiputtaa tuota kulutusta.
 

Savonius

Active member
Unohda se tuulimylly. Osta toinen samanlainen akku ja samanlainen paneeli. Paneelit voivat kesällä tuolla kuormalla olla melkein missä kulmassa tahansa mutta syksyllä ne pitää laittaa pystyyn. Sellainen pieni yksityiskohta noissa meren läheisyydessä oleviin paneeleihin liittyy että ne ovat kovia keräämään huurretta. Lämpimästä merestä höyrystyy vettä joka hakee kylmää pintaa huurtuakseen siihen.
 

Puuha

Active member
ista breeze on käsittääkseni suosittu veneliöiden parissa mm. hyvän varaosa saatavuuksien vuoksi sekä valmistuksen ollessa euroopassa. koska tuulen nopeudet ovat mantereen tasoa yksi 400W mylly voi olla alimitoitettu ellei nosta selvästi puuston yläpuolelle useamman metrin.

suomessa saaristotekniikka.com ainakin edustaa.
 

johkar

New member
Poroluodonkari / Krunni Kälviän edustalla on kyseessä, melko merellä ollaan. http://www.krunni.com

Toinen paneeli + akku varmaan paikkaa valoisat kuukaudet 3-10 melko hyvin mutta epäilen ettei auringosta riitä enää virtaa lopuille. Siksi näitä toisista riippumattomia energialähteitä
tässä puntaroin.

Huurretta varmaan kertyy. Talvisaikaan ainakin kamerat olivat välillä aika lailla tukossa, siitä voi päätellä että peitettä voi olla paneelinkin päällä.
 

Puuha

Active member
ista breeze on täälläkin palstalla saanut näköjään huomiota, eikä sitä parasta näköjään. http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=968.msg10495#msg10495
 

Savonius

Active member
johkar sanoi:
Poroluodonkari / Krunni Kälviän edustalla on kyseessä, melko merellä ollaan. http://www.krunni.com

Toinen paneeli + akku varmaan paikkaa valoisat kuukaudet 3-10 melko hyvin mutta epäilen ettei auringosta riitä enää virtaa lopuille. Siksi näitä toisista riippumattomia energialähteitä
Olet oikeassa sillä tuolla leveyspiirillä joulun nurkilla ei auringosta juuri apua ole. Ei taida olla pienimmillään horisontin yläpuolella koko aurinko kuin tunnin. Kyllä siinä lienee paras tuuleen uskoa. Pieni on tuo akku joka tapauksessa.
 

Puuha

Active member
akkun sijainnista ei ole vielä ollut puhetta. myös niihin keskittyminen on tuollaisessa kohteessa aika hyvä tapa jatkaa toiminta aikaa. jos akusto pääsee kylmäksi sen kapasiteetista lähtee aikamoinen siivu vaikka akku olisi muutoin vielä iskussa.

akkujen lämpinä pitäminen on hyvä tapa saada akut nopeammasti täyteen ja myös luovuttamaan suureman osan kapasiteetista. hyvä lämpötila olisi tuollainen 5-10 astetta plussalla. jos tuulivoimalan laittaa voi sen ylimääräisen energian muuttaa dumppi-vastuksella lämmöksi kun akusto on täynnä.

riippuen siitä missä akut ovat voidaan lämpöä varata massavaraajaan tilassa jossa akut ovat. jos akustolle on oma tilansa olemassa ja joka on jokseenkin eristetty ja tilaan voidaan myös sijoittaa massavaraaja.  tällaiseksi käy vaikka 100 litran vesivaraaja joka on täytetty vesiglygooliseoksella kestäen näin pakkasta mikäli tuotto ei riitä dumpille asti.

lisäys:



tosiaan sitten tuon panelin siirtäminen seinälle tai suoraan mastoon n. 90 asteen kulmaan lisää myös tuottoa pimeän ajanjakson aikana sillä se pysyy puhtaampana lumesta jota mm. tuuli ajattaa. seinä myös lämmittää auringonpaisteella panelia jolloin kuura lähtee panelin pinnalta nopeammasti pois. merkitys vähäiseen tuottoon on aika merkittävä pimeänä ajankohtana.

siihen on olemassa hyvät syyt miksi AWS (automatic weater station) asemilla panelit ovat n. 80-90 asteen kulmassa mastossa kiinni n. 2 metrin korkeudella arktisilla alueilla. myös suomen majakoissa on nähtävillä merialueella panelit ovat pääsääntöisesti mahdollisimman pystyssä ja yleensä seinustalla. kuvia löytyy googlella asian toteamiseksi jos niitä kaipaa.

ja todella muistin väärin tuon veneilijöiden suosiman myllyn. se ei ollut ista breeze vaan air breeze.

 

Puuha

Active member
air breeze on myös pärjännyt ihan hyvin vertailussa naviclubin suorittamassa testissä vaikka testissä käytettiin prototyyppiä.

http://www.naviclub.com/Test_comparatif_eoliennes_marine.pdf
 

VesA

New member
Tuo kohde on siitä pahuksen hyvä että dataa ja kokemuksia on jo. Eri vekottimien tuottoja voi koittaa peilata historiaan, varsinkin jos tuulista voi saada aikaan jonkinlaisen pysyvyyskäyrän josta näkee kuinka % ajasta kukin myllymalli on tuottamattomassa tilassa, sitä aikaa pitää sitten erityisesti kompensoida suuremmalla teholla ja akun koolla. Windsiden käyrä lähti muistaakseni nousemaan jostain 2m/s paikkeilta. 
 
Ylös