Keräimet puun kaveriksi

[savonhumu]

JOs nyt lähdetään sitä riimaria laittaan niin joskus vilahti jossain keskustelussa pienehkö olikohan luokkaa 50-100 litranen pytty jossa oli kierukkaa sisukset täynnä.. Toimiskohan tuossa semmonen yksinkertanen hommeli että hommais/teettäs tuon kokoluokan hapokkaan/rst kv säiliön kampakierukalla varusteltuna. Aurinkopiirin katolta tulevaan kuumaan putkeen terminen 3-tie vaihtovena jonka suunnanmuutos 40-50 asteen seudulle(hintaa alle satku) ja litku kääntyy lenkin tuon riimarin kierukan läpi ihan pumpun paineella eli saletisti natsaa Tuosta sitte jatkaa matkaa ison varaajan aurinko lto:hon oli se sitte levari kierukka tai mikä hyväsä.... selvennettynä siis kun litku on matalalämpöstä niin tuo vaihtovena laskee kaiken läpi suoraan isolle varaajalle ja kun lämpötila kohoaa tuon vaihtovenan termarin yli niin suuntaa kääntyy pikkuriimarin kautta isolle varaajalle ilman mitään sähköö tai älyä tuo termariosa on vaihtokamaa eli voit säätää tuota vaihtorajaa helposti!

Tuon rst pytyn vesi olis sitte suoraa käyttövetta ja tokihan siihen kannattaa laittaa vastuskin ja säätää sen termarin johonki 50-asteeseen niin lämmittelee tuota tarpeen mukaan jos ei auringosta ole paukkua saanut. puulämmityskautta varten vaatinee ohituslenkin ja sulun pikkupytyn eteen tuolle kun eihän vastusta olis järkevää sillon enää käyttää! Keväällä sitten ennen käyttöönottoo(sulun aukasua) suhauttaa vastuksella önnömönniäiset kanveesiin ja huuhtelee käyttövettä juoksuttamalla raikkaat veet tilalle..

 

[sam123]

JOs nyt lähdetään sitä riimaria laittaan niin joskus vilahti jossain keskustelussa pienehkö olikohan luokkaa 50-100 litranen pytty jossa oli kierukkaa sisukset täynnä.. Toimiskohan tuossa semmonen yksinkertanen hommeli että hommais/teettäs tuon kokoluokan hapokkaan/rst kv säiliön kampakierukalla varusteltuna. Aurinkopiirin katolta tulevaan kuumaan putkeen terminen 3-tie vaihtovena jonka suunnanmuutos 40-50 asteen seudulle(hintaa alle satku) ja litku kääntyy lenkin tuon riimarin kierukan läpi ihan pumpun paineella eli saletisti natsaa Tuosta sitte jatkaa matkaa ison varaajan aurinko lto:hon oli se sitte levari kierukka tai mikä hyväsä.... selvennettynä siis kun litku on matalalämpöstä niin tuo vaihtovena laskee kaiken läpi suoraan isolle varaajalle ja kun lämpötila kohoaa tuon vaihtovenan termarin yli niin suuntaa kääntyy pikkuriimarin kautta isolle varaajalle ilman mitään sähköö tai älyä tuo termariosa on vaihtokamaa eli voit säätää tuota vaihtorajaa helposti!

Tuon rst pytyn vesi olis sitte suoraa käyttövetta ja tokihan siihen kannattaa laittaa vastuskin ja säätää sen termarin johonki 50-asteeseen niin lämmittelee tuota tarpeen mukaan jos ei auringosta ole paukkua saanut. puulämmityskautta varten vaatinee ohituslenkin ja sulun pikkupytyn eteen tuolle kun eihän vastusta olis järkevää sillon enää käyttää! Keväällä sitten ennen käyttöönottoo(sulun aukasua) suhauttaa vastuksella önnömönniäiset kanveesiin ja huuhtelee käyttövettä juoksuttamalla raikkaat veet tilalle..

Unohdit että nämä lämmityslaitteet on erillisessä rakennuksessa, ei kannata kanaalia lämmitellä.

 

[APuuVa]

JOs nyt lähdetään sitä riimaria laittaan niin joskus vilahti jossain keskustelussa pienehkö olikohan luokkaa 50-100 litranen pytty jossa oli kierukkaa sisukset täynnä.. Toimiskohan tuossa semmonen yksinkertanen hommeli että hommais/teettäs tuon kokoluokan hapokkaan/rst kv säiliön kampakierukalla varusteltuna. Aurinkopiirin katolta tulevaan kuumaan putkeen terminen 3-tie vaihtovena jonka suunnanmuutos 40-50 asteen seudulle(hintaa alle satku) ja litku kääntyy lenkin tuon riimarin kierukan läpi ihan pumpun paineella eli saletisti natsaa Tuosta sitte jatkaa matkaa ison varaajan aurinko lto:hon oli se sitte levari kierukka tai mikä hyväsä.... selvennettynä siis kun litku on matalalämpöstä niin tuo vaihtovena laskee kaiken läpi suoraan isolle varaajalle ja kun lämpötila kohoaa tuon vaihtovenan termarin yli niin suuntaa kääntyy pikkuriimarin kautta isolle varaajalle ilman mitään sähköö tai älyä tuo termariosa on vaihtokamaa eli voit säätää tuota vaihtorajaa helposti!

Tuon rst pytyn vesi olis sitte suoraa käyttövetta ja tokihan siihen kannattaa laittaa vastuskin ja säätää sen termarin johonki 50-asteeseen niin lämmittelee tuota tarpeen mukaan jos ei auringosta ole paukkua saanut. puulämmityskautta varten vaatinee ohituslenkin ja sulun pikkupytyn eteen tuolle kun eihän vastusta olis järkevää sillon enää käyttää! Keväällä sitten ennen käyttöönottoo(sulun aukasua) suhauttaa vastuksella önnömönniäiset kanveesiin ja huuhtelee käyttövettä juoksuttamalla raikkaat veet tilalle..

Tää olisi mielekiintoinen viritys, eikä se kanaali ihan hirveästi tehoa haukkaa. Se oli siis 15m Uponorin Quattro + 50 mm finnfoamit ympäriinsä.

Mutta miten pilvisenä päivänä saisi isosta varaajasta purettua sinne jemmattua aurinkoa takaisin? Se taitaa kumminkin vaatia sähköä ja älyä.

 

[savonhumu]

JOs nyt lähdetään sitä riimaria laittaan niin joskus vilahti jossain keskustelussa pienehkö olikohan luokkaa 50-100 litranen pytty jossa oli kierukkaa sisukset täynnä.. Toimiskohan tuossa semmonen yksinkertanen hommeli että hommais/teettäs tuon kokoluokan hapokkaan/rst kv säiliön kampakierukalla varusteltuna. Aurinkopiirin katolta tulevaan kuumaan putkeen terminen 3-tie vaihtovena jonka suunnanmuutos 40-50 asteen seudulle(hintaa alle satku) ja litku kääntyy lenkin tuon riimarin kierukan läpi ihan pumpun paineella eli saletisti natsaa Tuosta sitte jatkaa matkaa ison varaajan aurinko lto:hon oli se sitte levari kierukka tai mikä hyväsä.... selvennettynä siis kun litku on matalalämpöstä niin tuo vaihtovena laskee kaiken läpi suoraan isolle varaajalle ja kun lämpötila kohoaa tuon vaihtovenan termarin yli niin suuntaa kääntyy pikkuriimarin kautta isolle varaajalle ilman mitään sähköö tai älyä tuo termariosa on vaihtokamaa eli voit säätää tuota vaihtorajaa helposti!

Tuon rst pytyn vesi olis sitte suoraa käyttövetta ja tokihan siihen kannattaa laittaa vastuskin ja säätää sen termarin johonki 50-asteeseen niin lämmittelee tuota tarpeen mukaan jos ei auringosta ole paukkua saanut. puulämmityskautta varten vaatinee ohituslenkin ja sulun pikkupytyn eteen tuolle kun eihän vastusta olis järkevää sillon enää käyttää! Keväällä sitten ennen käyttöönottoo(sulun aukasua) suhauttaa vastuksella önnömönniäiset kanveesiin ja huuhtelee käyttövettä juoksuttamalla raikkaat veet tilalle..

Tää olisi mielekiintoinen viritys, eikä se kanaali ihan hirveästi tehoa haukkaa. Se oli siis 15m Uponorin Quattro + 50 mm finnfoamit ympäriinsä.

Mutta miten pilvisenä päivänä saisi isosta varaajasta purettua sinne jemmattua aurinkoa takaisin? Se taitaa kumminkin vaatia sähköä ja älyä.

Juu empä muistanu tuota kanaalia..

Jotenki en usko että kovinkaan usein tulee tilannetta että tarviais isosta varaajasta siirtää paukkuja pienempään.. Pienempi on pakosta ainaki yhtä kuuma kun mitä ison pytyn kv-kierukan ympäristössä on! Kun molempien varaajien kv-kierukoiden ympäristö on samassa lämmössä niin alkavat vajota tasatahtia... kun muistaa että tuo pikkuvaraaja kannattaa olla hyvin eristetty niin ei ainakaan lämpöhukkaan mene saavutettu hyöty!

 

[APuuVa]

no nyt mää nään. Siis se käyttövedellä täytetty pikkuvaraaja olisi ison varaajan kv-kierukan perässä. Tästä se jatkaisi kv-kiertoon sekoitusventtiilin (tai mikä sen oikea nimi lienee) säätämänä oikean lämpöisenä.

Tässä etuna olisi, että kv lämpenee nopeesti heti kun aurinkoa alkaa saamaan, eikä tarvi odotella ison varaajan lämpenemistä (jos olisi sattunut pääsemään viileäksi). Toisaalta pilvipäivinä olisi koko iso varaajan talletus köytettävissä. Ei huono.

 

[Pähkäilijä]

Monella on pieni sähkökäytööinen kv varaaja ilman aurinkoakin käytössä, kesällä iso varaaja esilämmittää käyttöveden vaikka olisikin haaleena, täälläkin tuosta priimausvaraajasta on useamminkin mainittu. Sähkön käyttö on aika minimaalista tuossa kun vesi saadaan jo puolilämpimänä sisään ja jos on joko puulaakijoukkue tulossa saunomaan niin helposti sitten tuikkaa pannarissa tulet uuniin ennakkoon jos aurinko ei ole koko pyttyä kuumaksi saanut

 

[kotte]

Joka tapauksessa ns. ideaalinen ratkaisu olisi 1) ison varaajan mahdollisimman hyvä eristäminen (jollei jo ole hyvin eristetty ja on yleensäkään mahdollista), 2) "riittävä" määrä keräimiä, 3) pyritään nostamaan ison varaajan lämpötila pohjasta alkaen yli 55 asteen ja mielellään paljon ylikin.

Kun säiliö on suuri, ei lämpötila toki vuorokaudessa pääse nousemaan kuin joitakin asteita, mutta parin viikon aurinkoinen jakso keväällä kumuloituu ja jos lämpöhäviöt pysyvät kurissa, niin sittenpä käyttövettä riittääkin syksyyn asti.

Jos varaaja on kanaalin päässä käyttöpisteestä, niin ainoa järkevä ratkaisu on lähelle käyttöpistettä asennettu sähköllä lämpiävä hyvin eristetty pieni puskurivaraaja. Jos haluaa ns. hifistellä, niin sitten vielä hiukan suurempi varaaja ja sitä syöttämään puolijohdesähköpaneeli.

 

[tengu]

Joka tapauksessa ns. ideaalinen ratkaisu olisi 1) ison varaajan mahdollisimman hyvä eristäminen (jollei jo ole hyvin eristetty ja on yleensäkään mahdollista), 2) "riittävä" määrä keräimiä, 3) pyritään nostamaan ison varaajan lämpötila pohjasta alkaen yli 55 asteen ja mielellään paljon ylikin.

Jos varaaja on kanaalin päässä käyttöpisteestä, niin ainoa järkevä ratkaisu on lähelle käyttöpistettä asennettu sähköllä lämpiävä hyvin eristetty pieni puskurivaraaja. Jos haluaa ns. hifistellä, niin sitten vielä hiukan suurempi varaaja ja sitä syöttämään puolijohdesähköpaneeli.

Yksinkertainen on kaunista. Kaikki vaan ison pytyn pohjalle ja  se tulistuspurkki sisälle on yksinkertaisin varmasti..  PV paneleja voi sitten vaikka vastuksen kanssa laittaa avuksi kerrostuttamaan.

 

[pökö]

On se vielä hallussa, ainakin osittain . Tänään tuli valmiiksi tuo oma aurinkovaraaja, alkuviikosta koitan sen koeponnistaa,

Pistimpäs 2 bar ilmanpaineen pyttyyn ja saippuakuplatesti paljasti vain yhden pienen huokosen saumoissa . Hyvältä vaikuttaa, 1 bar kohdalla ei vuotanut vielä yhtään joten lienee aika pieni "reikä" kyseessä.

 

[rotzi]

Joka tapauksessa ns. ideaalinen ratkaisu olisi 1) ison varaajan mahdollisimman hyvä eristäminen (jollei jo ole hyvin eristetty ja on yleensäkään mahdollista), 2) "riittävä" määrä keräimiä, 3) pyritään nostamaan ison varaajan lämpötila pohjasta alkaen yli 55 asteen ja mielellään paljon ylikin.

Jos varaaja on kanaalin päässä käyttöpisteestä, niin ainoa järkevä ratkaisu on lähelle käyttöpistettä asennettu sähköllä lämpiävä hyvin eristetty pieni puskurivaraaja. Jos haluaa ns. hifistellä, niin sitten vielä hiukan suurempi varaaja ja sitä syöttämään puolijohdesähköpaneeli.

Yksinkertainen on kaunista. Kaikki vaan ison pytyn pohjalle ja  se tulistuspurkki sisälle on yksinkertaisin varmasti..  PV paneleja voi sitten vaikka vastuksen kanssa laittaa avuksi kerrostuttamaan.

nimenomaan...ja noistakin kohdista on jo 1) ja 2) tavallaan ratkaistu kun on uusi varaaja ja seinä tulee täyteen keräintä, 3) kohtakin lienee aloittajalle jo sinänsä selviö...toteutustapa vaan vielä hiukan hakusessa.
Tuon kuvan mukaan minä toteuttaisin, käyttövedelle esilämmityskierukka ja levarilla aurinko sisään varaajan alapäähän ja jakoputki sisälle hakemaan oikea korkeus, tuota pohjalle piirrettyä sinistä kierukkaa ei ollenkaan, aloittajalla taisi olla 18Cu suunnitteilla (=ostettu) tuohon esilämmityshommaankin...tuo kuulostaa pieneltä...pituudesta ei tietoa ja sen saaminen kuvan mukaisesti voi olla haastavaa ellei jopa mahdotonta.
Helpompi saattais olla vaan laittaa akvan kampakupari LK45 siitä luukusta sisään, tuommonen LK45 kyllä vaan maksaa jo melkein saman kuin levarilla tehty esilämmityspaketti varaajan ulkopuolelle.
Tuommonen levari LKV paketti on kyllä parempi kuin LK45 teholtaan ja kerrostuminenkin sillä hoituu paremmin ja ei olsis vaikeuksia asentaa.

 

[APuuVa]

joo, täähän alkaa oleen jo melkein valmis. Tuo kerrostajan toiminta vähän pähkäilyttää. Siis käykö siihen suora putki (22 mm?) pystyyn ja siihen putken nysiä kylkeen usealle korkeudelle? Jos mitään takaisinvirtauksen estoa ei ole, nappaako ylös virtaava kuuma vesi kylmää alarei'istä ja kuljettaa ylös?

Toinen juttu, joko me tultiin yhteisymmärrykseen levarin vapaakierron riittävyydestä, eli vaatiiko pumpun?

Käyttöveden esilämmitys tulee kyllä sinne varaajan pohjalle  kolmella 1.3 m halkaisijalla olevalla 18 mm cu-kiepillä. Kuumennettava kylmä vesi suoraan esilämppäriin ja sitten sekoittajalle nykyisen kylmän sijasta. Loppulämmitys sitten tarpeen mukaan ylä kv-kierukkaan. KV kierto taas käy vain yläkierukalla lämmittelemässä tarpeen mukaan. Talveksi taas ohitetaan koko esilämmityskierto, ettei mene suoraan 80-asteista (kun varaaja on puilla pössäytetty alas asti kuumaksi) vettä lämpimään kiertoon.

 

[rotzi]

joo, täähän alkaa oleen jo melkein valmis. Tuo kerrostajan toiminta vähän pähkäilyttää. Siis käykö siihen suora putki (22 mm?) pystyyn ja siihen putken nysiä kylkeen usealle korkeudelle? Jos mitään takaisinvirtauksen estoa ei ole, nappaako ylös virtaava kuuma vesi kylmää alarei'istä ja kuljettaa ylös?

Toinen juttu, joko me tultiin yhteisymmärrykseen levarin vapaakierron riittävyydestä, eli vaatiiko pumpun?

Käyttöveden esilämmitys tulee kyllä sinne varaajan pohjalle  kolmella 1.3 m halkaisijalla olevalla 18 mm cu-kiepillä. Kuumennettava kylmä vesi suoraan esilämppäriin ja sitten sekoittajalle nykyisen kylmän sijasta. Loppulämmitys sitten tarpeen mukaan ylä kv-kierukkaan. KV kierto taas käy vain yläkierukalla lämmittelemässä tarpeen mukaan. Talveksi taas ohitetaan koko esilämmityskierto, ettei mene suoraan 80-asteista (kun varaaja on puilla pössäytetty alas asti kuumaksi) vettä lämpimään kiertoon.

Tuo esilämmitys ei kyllä oikein esilämmitä, jos sen tuon kuvasi mukaan laitat sinne pohjalle 3 kieppiä (~12m)...siltä loppuu ensinnäkin energia melekosen pian kun se pohja on kerrostunut kylmäksi niin se ei enää esilämmitä, toiseksi sen teho on pieni kun on silukuparia ja lyhyt. Periaatteellisesti tuo sun punane kierukka on näyttää paremmalta siihen hommaan.

Kerrostaja pitää olla mielellään isohko halkaisijaltaan että se vesi ehtii rauhottua sinne ja etsiä oikean kolon ulos, jos se on ohutta pilliä niin se tulee aina yhhäältä ulos.
Reikiä juu koko matkalle, noita valokuvia noista löytyy nettilöisestä...sieltä mallia.

Levarin molemmin puolin pumppu iliman muuta...maailma olis sitten pullollaan turhia kiertovesipumppuja jos levari ei sitä tarttis...

Eikös se keväällä ja syksylläkin olis mukava saada aurinkoa tankkiin, eli siihen LKV kytkentään toinen termari ESBE tjms, mikä sulla siinä nyt on?

 

[kotte]

Toinen juttu, joko me tultiin yhteisymmärrykseen levarin vapaakierron riittävyydestä, eli vaatiiko pumpun?

Jollet saa levaria vähintään useita kymmeniä senttejä varaajan pohjan alapuolelle ja vielä lisäät tuollaisen kerrostajan (sen sijaan, että johdat levarista johdon varaajan keskivaiheille, jolloin se ei toimi hyvin alku- ja lopputalven tarkoituksiin pelkkänä esilämmittimenä), niin suosittelisin pientä pumppua kierron varmistamiseen myös toisiopuolelle.

 

[sam123]

joo, täähän alkaa oleen jo melkein valmis. Tuo kerrostajan toiminta vähän pähkäilyttää. Siis käykö siihen suora putki (22 mm?) pystyyn ja siihen putken nysiä kylkeen usealle korkeudelle? Jos mitään takaisinvirtauksen estoa ei ole, nappaako ylös virtaava kuuma vesi kylmää alarei'istä ja kuljettaa ylös?

Toinen juttu, joko me tultiin yhteisymmärrykseen levarin vapaakierron riittävyydestä, eli vaatiiko pumpun?

Käyttöveden esilämmitys tulee kyllä sinne varaajan pohjalle  kolmella 1.3 m halkaisijalla olevalla 18 mm cu-kiepillä. Kuumennettava kylmä vesi suoraan esilämppäriin ja sitten sekoittajalle nykyisen kylmän sijasta. Loppulämmitys sitten tarpeen mukaan ylä kv-kierukkaan. KV kierto taas käy vain yläkierukalla lämmittelemässä tarpeen mukaan. Talveksi taas ohitetaan koko esilämmityskierto, ettei mene suoraan 80-asteista (kun varaaja on puilla pössäytetty alas asti kuumaksi) vettä lämpimään kiertoon.

Pari juttua. Tuo piippu reikäputkihässäkkä on ehkä jees, mutta yksinään ei riitä vaan laitat sen ensin ja siihen sarjaan sen aurinkokierukkasi kuten aikaisemminkin sinua neuvoin. Koten neuvo kv-pumpulla terästetystä varaajakierrosta alaosassa levarin läpi on hyvä, koska se toimii maksimaalisella tehokkuudella aina. Kuten aikaisemmin linkkaamastani Saksan seurannastakin selviää niin yleensähän tämä lämmin jaetaan sitten kolmiitieventtiilillä joko varaajan keski- tai yläosaan riippuen siitä paljonko varaajan lämmöt on kulloinkin.

Toisin kuin väitetään niin tuo esilämmityskierukka on ihan ehdoton. Jos saat siihen lisää pituutta niin hyvä, mutta toimii se noinkin kun kylmä vesi on jotain 5-8 asteista.

HOX! Sinulla on ajatusvirhe tuossa käyttöveden kierukan kytkennässä. Sinun pitää laittaa se sarjaan ennen nykyistä yläkierukkaa. Kun varaajan lämmöt on alhaalla ja sekoittaja ottaa vettä vain kuumavesipuolelta niin tuo kierukka jää kytkennässäsi tarpeettomaksi. Vaikka olisi *ittumainen kytkettävä niin se on vain kytkettävä jos haluaa saada siitä iloa. Esilämmityskierukaksi voisi laittaa myös sitä rosterista kurttuputkea. Kurttuisuus lisää lämmönsiirtoalaa ja sitä saa varaajan sisään ängettyä reippaasti helpommin kuin kuparia. Toki kupari on parempi lämmönjohde, mutta tässä saisi edullisesti tilavuutta mukaan kun ei sitä aina hana ole auki.http://www.ebay.de/itm/Edelstahl-Wellrohr-DN16-Edelstahlwellrohr-Solar-DN-16-/170595875508?pt=Solaranlagen&hash=item27b84e7ab4 tai http://www.ebay.de/itm/Edelstahl-Wellrohr-DN20-Edelstahlwellrohr-Solar-DN-20-/170615607331?pt=Solaranlagen&hash=item27b97b9023

Jos tuommoisen reikäputken laitat tuolla levarilla niin reikien mitoitus ja muu menee ihan rahi-menetelmällä. Siksi ihmettelen miksi et tee siihen kattilakiertoon yhtä pystyputkea ulkopuolelle, siihen levaria, kattilaan sulut jne. Tällöin se kuumin ohjautuisi sinne ylimmäs, voisit aurinkokierukan jättää ihan varaajan alareunaan jne.

Olethan tietoinen ettei täällä kukaan pysty laskemaan sulle reikien kokoa, virtauksia suhteessa putken halkaisijaan jne. Jos reikiä on liikaa niin kiertoa ei synny, jos putki on liian matala niin kiertoa ei synny jne. Ehkäpä tiede-lehden foorumilla kykenisivät laskemaan asiaa.

p.s Kotte voisi jo lopettaa tuon 20 cm varaajan alapuolelle mantran. Se kun ei pidä paikkaansa, tai sitten kymmenet ihmiset ympäri maailmaa ovat salaliitossa ja valehtelevat.

 

[APuuVa]

Joo, ei tässä lopullista totuutta ollakaan hakemassa, mutta sparrausta itelle, että pahimmat hölmöilyt saa pois (hyvää sparria on ollut, kiitos siitä).

En tainnut selittää sitä kv esilämmitystä hyvin. Siis se ottaa aina sinne alakierukkaan kylmää, kun kuumaa vettä lasketaan (riippumatta varaajan lämpötilasta), koska se kuumaksi tuotettava kylmävesiletku pannaan kokonaan poikki, ohjataan tuleva pää alakierukkaan ja sieltä takaisin katkaistun kylmän putken sekoittajalle menevään putkeen (katkaistun putken toinen puoli). Eli entinen pelkkä kylmä vesi on nyt esilämmitettyä jo ennen sekoittajaa. Sitten sekoittaja lähettää vielä tarpeellisen määrän yläkierukalle. Toi sun esittämä toimii samoin, jos ei olisi sitä lämpimän veden kiertoa. Kierron takia haluan pitää esilämmityksen ja varsinaisen erillään.

 

[kotte]

kuumaksi tuotettava kylmävesiletku pannaan kokonaan poikki, ohjataan tuleva pää alakierukkaan ja sieltä takaisin katkaistun kylmän putken sekoittajalle menevään putkeen (katkaistun putken toinen puoli). Eli entinen pelkkä kylmä vesi on nyt esilämmitettyä jo ennen sekoittajaa. Sitten sekoittaja lähettää vielä tarpeellisen määrän yläkierukalle.

Tuo on ehdottomasti fiksu kytkentä ja kannattaa toteuttaa, jos onnistuu kätevästi ja kohtuukustannuksin. Parantaa aurinkopiiristä saatua tuottoa (ja vähentää tarvetta hankalasti kotioloissa suunniteltavalle ja toteutettavalle luotettavasti toimivalle kerrostajalle, ts. kiinteä lyhyehkö putkenpätkä (esim. 1/5 pöntön korkeudesta pohjasta mitattuna) diffuusorin sijasta voisi olla perusteltu ratkaisu).

 

[APuuVa]

No nyt tuli lasti pihaan ;D. Kaikki oli mukana ja ehjänä mitä pitikin, mutta se lisäpaneeli ei ehtinyt kumminkaan kuormaan. Meillä on tosin pökön kanssa jo vähän virityksiä sen suhteen.

 

[Mikkolan]

Aurinkolevarin vois toteuttaa niinkin että levarilta kuuma johdettaisiin melko ylös ja sitten reikäputkella alaspäin, vapaakierto vois toimia paremmin.

Reikäputki pitäis olla suht iso halkaisijaltaan, jotta virtaus hidastuisiriittävästi ja oikea korkeus ehtisi hakeutua.

 

[rotzi]

Aurinkolevarin vois toteuttaa niinkin että levarilta kuuma johdettaisiin melko ylös ja sitten reikäputkella alaspäin, vapaakierto vois toimia paremmin.

Reikäputki pitäis olla suht iso halkaisijaltaan, jotta virtaus hidastuisiriittävästi ja oikea korkeus ehtisi hakeutua.

mikähän on mielestäsi "melko ylös"?...ja kyllä se väljä tuubi on tässä kohtaa hyvä reikäputkeksi juu.
kyllä tommoset vapaakiertohommat on tarkoitettu unohdettavaksi jos halutaan sitä energiaa sieltä auringosta sinne varaajaan saada.
joissakin järjestelmissä tuota on harrastettu kuten Rotexin drainbackissä että se aurinko tulee suht matalan (~1300] varaajan katon kautta sisään reikäputkeen ja varaajan alapäästä sitten viedään paluuta auringon kuumennettavaksi, tuo varaaja on sitten kokonaan pyhitetty vain aurinkohommaan.

tänään tuli ihan mukavan sekava aurinkopäivä ja käppyrä tuosta levari+jakoputki kytkystä, paistoi ja oli pilvilauttaa ja kokonan pilvee ja sitten meni jo kulmat huonoksi, nätisti menee lämpö sinne minne sillä tavallaan on tilaus, lämmitti pohjapainotteisesti mutta kun lämpö riitti niin se meni yläpäähän ja jäi sinne, eikä seuraavan pilvisyyden jälkeen sekoteltu sitä varaaajan yläosaa kylmemmällä aurinkolatauksella.
sininen=lataus varaajaan levarilta, aamulla se siis näytti 23C:tä varaajan pohjalukemaksi (pohjalla ~20C), startin jälkeen sitä mitä ~400mm korkeudelle varaajaan tuli, eli dT ~8-10C ajeli suurimmaksi osaksi.
punanen=varaajan yläpää ~200mm katosta, varaaja jotain 1650 korkea.

aurinko sai estettyä kaikki kalliin sähkön tunnit puolesta päivästä alkaen. klo13 tehty siirto aurinkovaraajasta lämmitykseen =käyrät laskee toviksi...

Joko APuuva on tilannut levari vehkeet ja palauttanut kuparinsa ?

 

[APuuVa]

Ei kyllä kuparit on edelleen kiepillä tallissa. Vaikka täällä foorumilla onkin painavasti perusteltu levarin hyvyyttä, taidan kuitenkin sen kuparikiepin sinne kieputella (kunhan kelit vielä lämpenee, ja varaajan saa tyhjäksi).

Keksin tällaisia syitä puolustukseksi
- kupari on jo hommattuna
- toista kiertovesipumppua ei tarvita (kuten levarisysteemissä), eli liikkuvia osia yhtä paljon kuin rautakangessa
- ei sekoita kerrostumaa, eli kuumat kierrokset ovat ylhäällä ja loppuviilennys alhaalla

Huono puoli on, että asennus sisältää hiukan enemmän vaikusastetta, mutta on se silti tehtävissä. Tää on kertaluonteinen haitta.

Paneelit taitaa mennä kumminkin pystyyn, kun en saanut aikaiseksi sitä kuudetta. Täytyy sitten järjestellä uudelleen vaakaan ja kallelleen (jos on tarpeen), kun saa sen kuudennen. Onkohan pysty/vaakasuunnalla muuten väliä, kun paneelin päätyssä luki jotta "unten" eli alas?