3D-tulostetut härvelit

Savonius

Well-known member
Useimmiten noissa mikroinverttereissa MPPT alkaa toimimaan 16-20V tienoilla. Verkkoon se syöttää jo aiemmin kunhan on käynnistynyt. Tietrnkin akkuja voi olla kolme. Silloin virta pitää saada alemmaksi. Osassa mikroverkkoinverttereissä on limitteri mutta en luota niihin.
 

vesioinas

Active member
Testasin hakkurin lähtöä ~50W teholla. Näytti olevan aika tasaista kuorman impedanssista riippumatta. kuormana oli 3D-tulostimen 8ohm lämmitysvastus ja 82uH toroidi sarjassa. Virtaraja pysyi samana, mutta jännite kasvoi vähän toroidin kera. Myös kohinaa oli enemmän, mutta ei mitään piikkejä kuitenkaan.

Korvaan CC-trimmerin (Current Ctrl) ohjelmoitavalla lineaarisella vastuksella (X9C104 tai X9C103), jossa on sata askelta. Toiminta-alue 0.20..15A pitänee ehkä rajata vähän suppeammaksi esim. 0.20..5A.

***
X9C104/103 kestää virtaa vain 1mA ja varmistin vielä, ettei CC-trimmerin jännitehäviö ylitä speksattuja maksimiarvoja. Vastuksessa on haihtumaton muisti ja sen voi asettaa starttaamaan aina minimivirtaa vastaavalla arvolla. Hakkurin ulostulossa minimivirta on ~200mA vaikka trimmeri olisi säädetty nollaan - jos virta pitää saada pienemmäksi tai kuorma kokonaan irti niin se pitää tehdä jollakin ulkoisella kytkennällä. Esim. pieni ssd-rele tai fetti riittää kun max virta on vain 3-4A 12V lähtöjännitteellä. Erillinen kytkin on ehkä tarpeen muutenkin, jos lataan vaikkapa akkua, jonka napajännite on jo tapissa. Hakkurissa on kyllä toisella trimmerillä säätyvä lähtöjännite, mutta se on altis lämpötilan vaihtelulle.

Kierrosrajoittimen testaamisessa käytin kuvassa ylempänä olevaa boost-hakkuria, jolla jännitteen saa nostettua jonnekin 80V asti.

Screenshot_20211122-185336.png
 
Viimeksi muokattu:

vesioinas

Active member
Useimmiten noissa mikroinverttereissa MPPT alkaa toimimaan 16-20V tienoilla. Verkkoon se syöttää jo aiemmin kunhan on käynnistynyt. Tietrnkin akkuja voi olla kolme. Silloin virta pitää saada alemmaksi. Osassa mikroverkkoinverttereissä on limitteri mutta en luota niihin.
Mulla on EVT300 ja siinä MPPT:n toiminta-alue on vain 24-45V (48..72 solua). Valistajan mukaan laite toimii kuitenkin jotenkin 18-54V jännitteillä.

Hakkurin hyötysuhde on suunnilleen 90% ja lyijyakun latauskemia voi hukata jopa 40%. Akuista saa siten heikoimmillaan ehkä puolet ulos mikroinvertterille verrattuna siihen mitä akkujen latauksessa syötetään sisään.
 
Viimeksi muokattu:

vesioinas

Active member
Tarkoitatko että jos lataan lyijyakkuun 1kWh:n saan siitä ulos 500Wh jos syötän sen mikroverkkoinvertteriin?
En vaan lyijyakun lataus- ja purkukemia on huonoimmillaan sellainen, että 40% menee hukkaan. Reaktioyhtälö on sellainen ja suuri osa menee lämmöksi. Koko lataussykli tuskin on niin huono - puolet ehkä (20%), jos pitäisi arvioida. Litiumilla käsittääkseni hyötysuhde on päälle 90% hyvällä laturilla. RC-akkujen laturit näyttävät yleensä latausenergian, jonka laskiessa voi todeta heikentyneen akun kunnon.
 
Viimeksi muokattu:

vesioinas

Active member
Taidan tehdä säädöstä logaritmisen niin, että generaattorin jännite säätää lähdön virtarajaa logaritmisesti ja lähtöjännite pysyy kiinteänä vaikkapa 12.5V. Sillä saa ladattua esim. 6Ah akkupaketin, jonka kasasin kesällä toista laitetta varten. Logaritmimuunnoksen voinee skaalata/trimmata vauhdissa käsin niin, ettei turbiinin kierrosnopeus oskilloi liikaa.

***
Virtaa säätävä ohjain alkaa hahmottua pertinax kytkentälevylle. Mikrokontrolleri on halpa 5V 16MHz ATmega328p promini kopio, jota on tullut käytettyä kaikenlaisissa härveleissä ja mm. sonar-tuulimittarissa. Pienempi buck-boost -hakkuri tuottaa 5V käyttöjännitteen isomman hakkurin ulostulosta kunhan jännite pysyy 2..15V välillä Lähtöä voi kytkeä ON/OFF P-kanava fetillä - kun lähtö on päällä niin digimittari näyttää jännitteen ja virran, joiden tulo on sitten myös teho. Erillinen mittari on mukava kun se ei tarvitse mitään ulkoista ohjausta. Generaattorin lähtöjännitettä varten on analogiamittari, jonka skaala riittää nyt vain 50V asti. Kierrosrajoittimella aiemmin säädetty maksimi on 58V. Jos kuorma on kunnolla päällä niin maksimia ei saavuteta ihan pienellä tuulella kuitenkaan, joten olkoon noin. Potikka on virtaa säätävän vastuksen kanssa sarjassa eli sen pitäisi skaalata virtakäyrää lineaarisesti ylös/alas. Virtakäyrä syntyy Arduinolla mäppäämällä sisäänmenojännite logaritmiseksi vastusarvoksi. Jotenkin noin sen ajattelin toimivan.

IMG_20211124_013832100_HDR_2.jpg
 
Viimeksi muokattu:

vesioinas

Active member
Lataussäätimen ABS-kotelo valmistui tulostimessa viime yön aikana. Gain-potentiometrille pitää vielä porata reikä johonkin sopivaan kohtaan kun se unohtui piirroksesta. Lähtöön voi kytkeä muutakin kuormaa akun sijasta kunhan jännite pysyy >2V. Muuten mikrokontrolleri ei pysy käynnissä. Lähtöä ohjaava fetti toimii niin, että ulostulo pysyy irti kytkettynä kunnes syöttöjännite nousee riittävästi. Myös ennenkuin mikrokontrolleri käynnistyy. Startti kestää alle 2s kun tässä ei ole esim. mitään I2C-laitteita alustettavana.

Screenshot 2021-11-25 11.00.03.png
 
Viimeksi muokattu:

vesioinas

Active member
Harmittavasti digivastus X9C103 ei tunnu kestävät nopeita transientteja isommilla virroilla. Testailin oikosulkemalla hakkurin lähtöä. Koitin myös suodattaa isommat piikit pois nopeilla diodeilla, mutta sepä ei vielä riittänyt. Kokeilu on vähän turhauttavaa ja maksaa aina euron per osa. Jos ei löydy toimivaa suojausratkaisua niin korvaan digivastuksen muutamalla optoerottimella EL817 tai vastaavalla ja passiivisella vastusverkolla.

***
No nyt tuntuisi toimivan ainakin labrapowerin kanssa ja moduli sopii koteloon juuri sopivasti. Aikamoisen selvittelyn jälkeen vika löytyi omasta kytkennästä. X9C103-digivastuksella saa nyt ulos max 4.3A. Jätän ulkoisen säätimen pois, koska tuo virta riittää ja jännitettä voi nostaa 15V asti. Punainen pikkuhakkuri ei kestä enempää. Mikrokontrolleri starttaa nyt ok, mutta ohjelmisto puuttuu vielä. Jäähdytysrivasta pitää myös leikata palanen pois, jotta vedonpoistaja ja johto mahtuvat paremmin. Kotelon takaseinässä on aukot jäähdytysrivalle ja lisään kotelon kattoon vielä jonkin tyynyn, jotta isompi hakkuri ei pääse heilumaan liikaa. Huomiseksi ei ole luvattu juurikaan tuulia, joten eipä tällä ole kiirettäkään. Voisin katsella pystytolpille harukset valmiiksi.

Screenshot 2021-11-26 23.58.08.png

***
Kirjoitin softasta ekan version valmiiksi. Digivastuksessa on sata pykälää (0..99) ja hetkellinen arvo lasketaan syöttöijännitteen avulla seuraavanlaisesti. Arduinon pääloopissa luetaan ensin generaattorin jännite 0..65Vdc. Sen avulla lasketaan potenssi 10^( jännite / 29), joka vastaa yhdellä vähennettynä suoraan digivastuksen arvoa. Jos arvo on suurempi kuin 99 niin se on 99, joka on maksimi. 29 tulee siitä, että kierrosrajoitin alkaa jarruttaa 58V jännitteessä ja 10^2 on siis sata. Vastusarvon nosto kasvattaa virtarajaa. Nostonopeus on kuitenkin rajoitettu yhteen pykälään per säätökierros, jottei säätö alkaisi oskilloimaan liikaa. Laskunopeudelle ei ole rajoitusta - se voi tipahtaa vaikka täydestä nollaan yhdellä säätökerralla. Jos syöttöjännite tipahtaa alle 20V niin FET katkaisee ulostulon. Jotta ulostulo ei heiluisi liikaa ON/OFF niin päällekytkennässä on hystereesiä ja se tapahtuu vasta 26V jännitteellä.

Tuon pitäisi toimia halutulla tavalla eli tehokäyrä seuraa tuulen nopeutta ja lähtöjännite pysyy rajoitettuna.Testin perusteella voi hienosäätää lisää raja-arvoja ja ehkä myös potenssin kantalukua, joka määrittelee säädön agressiivisuuden.
 
Viimeksi muokattu:

vesioinas

Active member
Viikonloppuna oli liian kylmä mihinkään sorminäppärään puuhasteluun, mutta sain kuitenkin jotakin aikaiseksi. Jätin aiemmin pystytolppien päät avonaisiksi haruksia varten. 15mm neliöputkeen mahtuu juuri sopivasti M12 pultti ja lisäksi välissä on tulostetut välikappaleet, joissa on myös M12-kierre. Yksi kappale kuvassa mallina. Harusvaijereiden päätylenkit saa pujotettua pulttien varaan ja haruksien avulla voimalan pitäisi pysyä pystyssä tuulista riippumatta. Turbiinin pakkas- tai tuulikestosta ei ole niinkään varmuutta - se on nyt molemmista päistä tuettu ja kerroksia yhteen puristava teräskierre kulkee vahvikkeena koko turbiinin läpi. Korkeutta on tuossa kohdassa hieman vajaat 2.5m ja tallin kattotuolit tulevat jo vastaan.

Tänään voisi vielä testailla kontrollerin algoritmia labrapowerin kanssa. Fetin gate-ohjaustakin pitää vielä muokata kun huomasin siinä pienen ajatusvirheen.

Screenshot 2021-11-28 19.49.51.png
 
Viimeksi muokattu:

vesioinas

Active member
Nyt on tusinan verran Samsung INR21700-40T -akkuja odottelemassa kytkentää. Sain vähän käytettyinä ilmaiseksi. Kapasiteettia on 4000mAh per kenno. Purkuvirta on max 30A ja lataus mielellään <2A, joten noista voisi kasata 3S joko 8 tai 12Ah modulin balansointipiirien kera, jolloin latausvirta ei kasva liikaa per kenno.. Makitan akkuporassa on tyypillisesti 18V 5Ah ja toi pienempi 3S 8Ah paketti vastaa suunnilleen samaa energiasisältöä. Kennoissa ei ole suojapiiriä, joten hitsaan kontaktit nikkeliliuskojen avulla yhteen mikroaaltouunin muuntajasta tehdyllä pitsehitsillä.

Koko härvelin lopullinen sovellus voisi olla pihavalaistus tai jokin muu sellainen mielellään hyötyä tuottava juttu. Mikroinvertterikytkentä olisi kyllä hieno, mutta keskimääräinen tuotto jäänee pieneksi. Asennuspaikka on tuulinen ja oikea tuulivoimapuistokin on muutaman kilometrin päässä. Seuraavana tehtävänä on varmistaa tehonsäätimen toiminta voimalaan kytkettynä.

 
Viimeksi muokattu:

vesioinas

Active member
Piirsin ja tulostin tämän vaakamallin potkurin (d=70cm) valmiiksi kun aloittelin jo joskus pari vuotta sitten. Vastaa kooltaan waterlilyn tuulikonversiota. Sisällä on polkupyörän pinnat vahvikkeena kun hiilikuitutangot eivät ehtineet ajoissa perille. Siiven profiili on NACA0018 ja siinä on jonkinlainen kierre tyvestä latvaan. Mielenkiintoista nähdä kuinka pyörii. Keskinapa ja kartio ovat vielä tulossa. Jos vaikuttaa toimivalta niin auton vesijäähyn puhallinmoottori voisi kelvata generaattoriksi.

Screenshot 2021-12-01 12.16.13.png
Teräsvillalla saa tulosteen pinnan tasaiseksi - kerroksia on vaikea erottaa muuten kuin sopivalla sivuvalolla.
Screenshot 2021-12-01 18.03.53.png
 
Viimeksi muokattu:

vesioinas

Active member
Olen tässä väliajalla rakennellut tätä pientä potkuria. Pinnoitan kartion smooth-on epoxy -pinnotteella ja mica silikaattimineraalilla. Ei olisi muuten tarpeen, mutta ulkopintaan jäi tulostaessa muutama railo.

IMG_20211204_102701980.jpg

Epoksista jäi sileä ja vähän tummalta graniitilta vaikuttava pinta. Työskentelyaika on lyhyt (~10min) ja valumista on vaikea estää muuten kuin ohuella kerroksella. Siivetkin voisi käsitellä, mutta ne ovat kyllä valmiiksi sileät. Nousua olisi voinut olla vähän enemmän. Takapintaan on mahdollista upottaa neodyymimagneetit, jos vaikka rakentaisi generaattorinkin itse. Ensin pitää kuitenkin testailla toimintaa tuulella.

IMG_20211204_171558386_HDR.jpg

Tilasin pari 5A 6ch liukurengasta valmiiksi.
 
Viimeksi muokattu:

vesioinas

Active member
Lataussäätimen P-kanava fetin ohjaus toimii nyt optoerottimella EL817. Isommassa hakkurissa on virtarajalle sininen led - aattelin viedä sen valojohteella kotelon etupaneeliin. Lisään tähän alle muutaman kuvan kun saan valmiiksi.

IMG_20211205_132314309.jpg
Valojohde on toi läpinäkyvä siima. Liimaan toisen pään kiinni lediin ja toinen pää tulee kotelosta läpi. EL817 mahtuu juuri sopivasti atmegan alle. Jos joskus tarvitsee toisenkin vastaavan virtasäätimen niin nämä kytkennät voi kopioida ja piirtää skemaksi ja kunnon piirilevyksi asti. Piirilevyt eivät maksa montaakaan euroa kapaleelta.

IRF4905 (P-Fet, Vdss -55V, Id -74A, Rdson 0.020ohm) ei lämpene johtavuustilassa juuri ollenkaan, vaikka virta olisi useampia ampeereja. OFF-ON -transitio tehdään vain harvakseltaan >>1/s ja aina virran alarajalla ~200mA alle mikrosekunnissa - TO-220 -kotelo ei ehdi lämmeta ko. virralla nopeassa kytkennässä, joten mitään jäähdytystäkään ei tarvita. Fettiä ohjaavan optoerottimen EL817 vuotovirta on <100nA (Vcb 20V) ja alasvetovastuksena on 18kohm, jolla Vgs on -1.8mV. Fetin Vsg kynnysjännite on -2..-4V eli sen pitäisi alkaa johtaa vasta kun optoerotin nykäisee gate-jännitteen alas. Fetin Vsd on asetettu >=-12.6V ja Vsg kestää +-20V. EL817 lähtö kestää +35V (Vcb). Näin siis ainakin teoriassa ja käytäntö paljastuu sitten kokeillessa. Transitiopiikkejä suodattamaan lisään vielä kaksisuuntaisen TVS-diodin modulin lähtönapoihin.
 
Viimeksi muokattu:

vesioinas

Active member
Lataussäädin on nyt valmiina testiin. Jatkokehittelyä varten lähtöjännitteen säätöaluetta voisi kasvattaa ensin vaikkapa 24V asti. Nyt raja on 15V, koska pikkuhakkuri ei kestä enempää. Tämän säätimen paras ominaisuus on se, että se ei vaadi mitään ulkoista jännitelähdettä, eikä se myöskään pura ladattavaa akkua tyhjäkäynnillä tai sammuksissa ollessaan.

Suunnittelin hieman tuon pienemmän potkurin sähköosia. Valmis generaattori kustantaa noin 100e, mutta itsetehtynä hintaa tullee n.30e. TSI-mallissa osat on mahdollista integroida rakenteeseen niin, että rungon halkaisijan (150mm) voi hyödyntää maksimaalisesti. Ilman rautaydintä käynnistysmomentin saa olemattomaksi, mutta magneettivuon voimakkuus ei silloin välttämättä riitä. Koitan hahmotella jonkinlaisen radial-välimallin.

Kuvakaappaus 2021-12-06 13-08-07.png
 
Viimeksi muokattu:

vesioinas

Active member
Pikkupotkurin roottori valmistui - halkaisija on 150mm ja paino 260g. Varastossa oli entuudestaan 20x10x5mm neodyymiblokkeja, joten käytin ne tähän. Blokit on pakotettu pareittaan paikoilleen samoin päin staattorin suuntaan ts. joko PP tai NN, jotta napaisuus vaihtuisi joka toisella blokilla. Tässä sattui pieni kömmähdys kun en ottanut huomioon, että magneettisia napoja on pariton määrä (15kpl). Siitä syystä yksi magneettipari on asennettu PN, jolloin napaisuus vaihtuukin ko. magneettiparin keskellä. Tästä seuranee poikkeama induktioon ko. navan kohdalla. Yksi vaihtoehto olisi laittaa kaikki magneetit pareittain PN, mutta silloin magneettivuo taitaa kaartua liian nopasti staattorikeloista poispäin. Tarkistan vielä toimiiko tämä jako ensinkään.

IMG_20211207_154107752.jpg

Tarkistuksen jälkeen selvisi, että eihän se toimi ollenkaan, joten teen uuden 16-napaisen roottorin - kolme vaihetta ja neljä kelaa sarjassa tähän tapaan. Kussakin vaiheessa on siis neljä kelaa sarjassa ja käämi vaihtaa aina suuntaa per kela. Vihreässä osassa on säteen suuntaiset staattorin puolat. Keloille saa tehtyä ytimet helposti vaikkapa M3-ruuveilla. Tasasuuntaaja mahtuu staattorin sisään. Dimensioita pitää vielä hienosäätää testikelan mukaan. Kuparia (0.60mm) on käytössä kilon verran. ~80g per kela siis.

Kuvakaappaus 2021-12-07 22-14-53.png Kuvakaappaus 2021-12-07 23-56-54.png

Staattorissa on laakeripesät kuulalaakereille ja läpivienti 10mm akselille. Etummainen laakeri on vähän isompi 30x10x9mm kun sellainen oli käyttämättömänä varastossa.Takimmainen laakeri on 26x10x8mm.Takakoppa tulee osittain roottorin ulkoreunan sisäpuolelle - kiinnitys staattorin sisempiin puoliin. Jonkinlainen kokonaiskuva on vasta mielessä ja piirtelen osia pala kerrallaan sitä mukaa kun tarvitaan. Liukurengas (slip-ring) mahtuu pieneen tilaan.
IMG_20211208_094758189.jpg
Korjattu 16-napainen roottori vasemmalla ja epäkelpo 15-napainen oikealla. Magneetit on kiilattu tiukasti paikoilleen nikkeliliuskoilla.
 
Viimeksi muokattu:

vesioinas

Active member
Potkuriakseli ja staattori ilman puolia. Slow motion 240fps.

IMG_20211209_123604946.jpg

Akseli on 10mm messinkiputki, jonka sisään mahtui juuri sopivan napakasti M8-pultti niin, ettei putki pääse taittumaan. Laakerit sai liukumaan hyvin messinkiputken yli kevyen kiillotuksen jälkeen - minkäänlaista välystä ei jäänyt. Jos käytössä olisi sorvi niin olisin tehnyt akselin umpiteräksestä. Toiminee näinkin. Potkuri on jo valmiiksi aika hyvin tasapainossa kun osat ovat varsin hyvin symmetrisiä tulostuksen jäljiltä.
Screenshot_20211209-190731.png
Tulostan tapit keloille kunhan saan välyksen kohdilleen. Vajaan millin rako olisi hyvä. Tässä on vielä liian tiukka sovitus.
 
Viimeksi muokattu:

vesioinas

Active member
Tämän sidekick-potkurin staattori on nyt valmis käämitystä varten. Corea voi vahvistaa kun ruuveja kiertää ulospäin. Jonkinlainen säädettävä iron core siis. Pyörrevirtojen kannalta liuska- tai jauheydin olisi toki paras. Alkuasetuksena ruuvit ovat ääriasennossa, eikä pyörimisessä tunnu mitään pykällystä. Ilmarako on niin pieni kuin mahdollista. Tulostin puolat 2-osaisina ja liimailin asetonilla yhteen. Käämitys on muuten selvä, mutta pitää vielä arvioida kierrokset suunnilleen per puola. Kuparia on valmiina kilon verran ja 12 x 80g on hyvä jako.

IMG_20211210_095438029.jpg

Kuparia ei mahdukaan kuin puolisen kiloa. Induktio ei ole mitenkään erityisen voimakas - käsin pyöräyttämällä yhteen kelaan indusoituu voltin jännite. Kaikilla kolmella vaiheella se tekee tasasuunnattuna seitsemisen volttia. Induktio oletettavasti paranee, jos kierrän ruuvit ulos, mutta en tiedä vielä kuinka paljon ja miten se vaikuttaa käynnistysherkkyyteen. Testaan ensin starttia ja vauhtia tuulella. Kussakin kelassa on 200 kierrosta ja vastus on koko vaiheen yli pari ohmia. Magneetteja voisi nostaa pari milliä ylemmäs niin osuvat paremmin keskelle keloja.

***

Nostin kokeeksi pari ruuvia ylös käämeille ytimeksi, jolloin tyhjäkäyntiin ilman kuormaa tuli selvä pykälä. Käynnistysmomentin kasvu ei kuitenkaan tunnu vielä liian isolta. Koko vaiheen jännite nousi viiten volttiin. Tasasuunnattuna generaattorin jännite on silloin noin yhdeksän volttia. Jos nostan kaikki ruuvit ylös niin käsin pyöräyttämällä tasasuunnattu jännite on reilut kymmenen volttia. Eri vaiheiden ruuveja pitää nostaa yhtä paljon, jotta pykältäminen tasottuu.
IMG_20211210_125938213.jpg

Illalla tuuli kävi sopivasti, joten kävin nopeasti kokeilemassa käsin kiinni pitäen. Ihan hyvin tuntui starttaavan, joten siipiä ei tarvitse ihan heti päivittää.
 
Viimeksi muokattu:

vesioinas

Active member
Aattelin valmistella huomenna mastoa pikkupotkurille. Kiinnitys tulee näillä näkymin varaston päätykolmioon - ensin puolisen metriä ulospäin harjan ohi ja siitä parin metrin putki ylös. Sisäseinän puolella on kahdeksan tuuman puupalkki, johon saa tukevan kiinnityksen täkkipulteilla.

Kuvakaappaus 2021-12-12 23-08-01.png Kuvakaappaus 2021-12-13 00-06-55.png

Mastokiinnityksen suuntaus on lievästi yläviistoon, joka varmistaa sen, ettei siivet osu kovassakaan tuulessa mastoputkeen. Siivet voi päivittää myöhemmin vähän isommiksi. Pystyakselin yläosa on 20mm terästanko ja laakereina on 2kpl 42x20x8mm kuulalaakereita. Hitsaan tangon alapäähän laipan, joka kiinnittyy varsinaiseen mastoputkeen. Liukurengas on 22mm ja sen pitäisi mahtua ylimmäisen laakeripesän päälle. Johdotuksia varten tankoon pitää tehdä pitkittäinen reikä tai ura. Lisäsin sovitekappaleeseen teräsupotuksia vähän joka suuntaan, jotta rakenne olisi riittävän vahva. Osan voisi tehdä polykarbonaatista, mutta ainakin ensimmäinen testikappale on ABS:ää.
 
Viimeksi muokattu:

vesioinas

Active member
Mastokiinnike ja sähköjen alasveto. Takapuomin tuennan olisi voinut vielä piirtää valmiiksi, mutta eiköhän sen saa lisättyä jotenkin.

IMG_20211213_131451162.jpg
Kävin hakemassa pystyakselin laakerit. Sovitusta pitää vielä työstää. Pakottamalla osa menee vain halki. Pienemmät kappaleet saa helposti paikoilleen lämmön avulla - ABS pehmenee +90C lämmössä. Mutta 42mm laakerit ovat liian isot pienelle lämpöpuhaltimelle. Hiomalaikalla onnistunee kunhan ei ota liikaa kerralla.
 
Viimeksi muokattu:
Ylös