Ei, sillä 35A pääsulakkeiden taakse ei voida kytkeä 40kW tehoista verttiä vaan enintään 24kW vertti. Pääsulakkeiden arvoa kun ei saa ylittää ja
Ko. BG40KTR invertterissä on teholimitteri, sen kun laitat 50% tasolle, niin se käyttäytyy verkkoon päin kuten 20kw invertteri. No en ole kokeillut käytännössä, koska ei ole vielä niitä käsissä.
toinen asia mikä on ettei pääsulakkeiden kanssa saisi olla niiden jälkeen saman virrankeston omaavia sulakkeita. Tämä siksi että silloin paukahtaa heikoin sulake ensin. Siksi Pääsulakkeiden jälkeen käytetään aina arvoltaan pienempiä sulakkeita. Tarkoittaa siis että 35A pääsulakkeiden alla seuraava koko on 25A minkä vastaa 17,3kW tehoa.
Ei saisi olla, vai ei saa olla? No toisaalta miksi laittaisi lisäsulakkeita, antaa pääsulakkeiden napsahtaa, jos tulee invertteriin vika tai aurinko päättää yhtäkkiä kuumentua +10% tai joku menee kytkemään enemmän kuin sen 41.2kw paneleita invertteriin. Monimutkaisilla peilijärjestelyillä voi myöskin paneleista repiä enemmän kuin nimellistehon verran.
Cos arvoa muuttelemalla saa myös pääsulakkeet napsahtamaan sillä tehorajoittamaton invertteri puskee 64A jatkuvana maksimina.
Btw olen muuten kuullut että 50A tulppasulakkeita saa kaupasta. Johdonsuoja-automaateissa on vielä suurempi valikoima.
Kysymys/keskustelu siis kuuluu kuinka hyvin 41.2kw panelit saa valoa suomessa ja 98.3% hyötysuhteen jälkeen paljonko siitä menee verkkoon ja ylittääkö se 63A pääsulakkeiden sietokyvyn?
Ja mitä jos on muuta kulutusta?
Jos halutaan 64A sulakkeet 40kW vertille pitää hankkia 3x80A liittymä tai vastaavasti 3x64 liittymässä kahdelle 3X35A kytkeä molemmille 20kW invertterit.
Tuo jälkimmäinen vaihtoehto on erityisen melenkintoinen: 3x64 sulakkeita ei taida olla mutta siinä mahtuu "64":n alle 2x20kw=40kw?
Mun laskelmat näyttää, että 63A liittymään mahtuu 43kw cos1 kun muu kulutus on nolla.
Kyllä, monin paikoin mittakaappi on erillinen koska jakeluverkon omistaja haluaa mittarin ulos. Ainoa vain että päänallit ovat ennen mittaria. Vaatii siis uuden liittymän syöttökaapeleineen sille uudelle mittarikeskukselle jakeluverkon kapasiteetin mukaan tai mittarikeskuksen vaihdon jos jakeluverkossa on kapasiteettia. Mittarikeskus ei nyt ole mitenkään kovin arvokas. 250 euroa nolla alvilla+mittarin siirto 150-200 euroa+ mittarin vaihto tarvittaessa ~400 euroa+asentajan työt 200 euroa+tarvikkeisiin muutama euroa.
Eli hivenen pelkistäen pääsulakkeet erilliset mittarikaapista: vaatii siis isommat pääsulakkeet, mahdollisesti uuden johdon mittarille jos vanha ei riitä (tarvitaan 4x16mm2 Cu, jos kevi tulee muuta kautta), mittarin lähdöstä haaroitus vanhaan, siihen mahdolliset sulakkeet tai kaapelin vaihto 16mm2 olettaen, että vanhan sulaketaulun runko speksattu 63A. Mittarilta haaroitus uuteen invertterilinjaan. Jotain tonnin luokaa siis. Ei varmaan siis kynnyskysymys, jos moisen tarvtsee?
Juu, huomaan. Savonius tuossa jo vähän avasi asiaa joka aiheuttaa sen että arvonlisävero on väistämättä negatiivinen ostojen ollessa suurempi kuin myynnin ja se estää saamasta alv alarajahuojennusta mihin laskelmasi perustuu kun mitään kuluja ei huomioida. Suurempi liittymä tuo mukanaan suuremmat kulut niin sähkösopimuksen kuin siirtosopimuksen osalta ja niiden lisäksi kannattaa muistaa että yritystoiminta ei ole ilmaista vaan sekin maksaa. Jätetään nyt tarkoituksella vastuuvakuutukset vielä pois ja huomiotta vaikka kyse on yritystoiminnasta kun sellaisia ei ole varaa maksaa myynnistä saatavilla tuloilla. Miksi pitäisi alarajahuojennusta saada jos on muutenkin saamapuolella tilikaudella alvien osalta kun laskutettavaa tuloa ei ole riittävästi jotta alv-tili nollaantuisivat tai jouduttaisiin alveja tilittämään laskutettavien tulojen riittäessä?
Siis OY:llä joka vaikka laittaa 40kw paneleita ja joka haaroittaa sähköliittymäsi 63A tuotantoliittymään. Vuosituotanto on luokkaa 40Mwh, josta lain mukaan saa periä enintään 0.7e/Mwh siirtomaksun (kaikki verkkoyhtiöt ei peri) sähkölaskut siis max. 35.72e/a(24%).
Mitä muita kuluja syntyy? Avaappa vähän. Sivutoimisessa yrittäjyydessä ei tarvitse olla YEL/MYEL vakuutusta.
Sitten kun yritystoiminta pitäsi vielä olla sellaista että se tuottaisi jotain ettei verottaja katsoisi oikein kieroon ja vielä jos puhutaan osakeyhtiöstä minkä yksi tärkein sääntö on tuottaa voittoa, ei tappiota kirjattuna aivan yhtiön sääntöihin. Riittää syyksi verottajalle asettaa osakeyhtiö selvitystilaan jos enemmistö osakkaita on vähemmän kuin kolme. Suomessa yrittämisestä ja varsinkin rahan tekemisestä ns. tyhjästä on tehty hyvin hankalaa. Toisin kuin Virossa tai Ruotsissa joissa mennään nyt kohtuu virtaviivaisesti verrattuna Suomeen.
Minusta se nollatulos kuulostaa hienolta, tosin ei tappiokaan ole kovin huono juttu jos sen pääsee vähentämään ennenkuin vanhentuu.
Raha ko. yhtiöön ei tule tyhjästä, vaan auringosta, sähkön myynnistä. Tässä puhutaan siitä, kuin saat hyödyn yhtiöstäsi, omasi pois ja on omissa käsissä miten hoidat yhtiösi asioita, joutuuko se maksamaan mahdollisesti tuloveroa, vai ei. Yhtiö voi maksaa sulle vuokraa panelien sijoituspaikasta (30%vero) matkalaskut (0% vero), palkkaa (~40% vero, mutta kerryttää eläkettä). Tulovero 20% ja osinkovero jos on alle 8% osakkeiden matemaattisesta arvosta yht 26.5% kokonaisvero, muuten nousee liki 50% verolle.
Sitten kun vertaat alv. velvollisen OY:n ja yksityshenkilön saamaan sähkönmyyntituloon, niin 24% alv menee melkein yksiin 30% vuokratulon kanssa, etenkin kun investointi oli veroton. Et. melko pienellä verohaitalla voit siirtää tuloksen nollaksi ja rahat omaan taskuun perimällä vuokraa panelien sijoituksesta tontillesi. Eikä rahan kertymienen yhtiöösi ole välttämättä sinulta pois, verottaja vie 20%.
Ja ei tule unohtaa, että yksityishenkilönäkin saamasi sähkönmyyntitulo on sun verotettavaa tuloa, muistithan ilmoittaa verottajelle negatiiviset sähkölaskusi?
T:Eerin
