• Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

Tasokeräimet tyhjiöputkia parempia...

rotzi

Well-known member
Rancer sanoi:
Tämä tasokeräihän on melko yksinkertainen masine ja tuo  Saksalaisten kehittämä Bluetec eta plus pinnoite ilmeisesti käytössä melko monessa keräinmerkissä
ja myös ilmeisen ypäristöystävällisempi musta-kromiin verraten.
Poimitaan tuosta nyt tuo asiaosuus  ;)
Tuo oliskin mielenkiintoinen mistä kaikista keräimistä tuo Bluetec eta plus löytyy...minä tiedän nämä:
-Soverin edustamat
-http://www.hewalex.pl/oferta/plaskie-kolektory-sloneczne/

Minne muualle se on tungettu?
Onkohan se vielä ns. "tätä päivää" vai onko paremmat jo käytössä?
 

rotzi

Well-known member
Juu eipä tässä joku yksittäinen pinnoite sinänsä, mutta tuli vaan juttuna mieleen että onko se kaikilla se sama joten ei sillä voi myydä  ;)
Onko Wagnelilla tuo muka, eiks niillä oo joku parempi?
Ei oo niin kauheesti ollut mielessä Wagnerit/Savosolarit alla mainitusta syystä  :D

Ihan samaan tulokseen olen tullut että sitä kalleinta ei kannata ostaa, siinä maksaa vain se mainoslause "Paras", oma laskentatapa on löytää jostain vertailukelpoinen
saantolista vuositasolla ja sieltä kaivaa esille montako keräintä tarvii jotta haluamansa tuoton saa. Tuosta saa helposti sitten mikä on saadun energian hinta (keräiminä) €/kWh
(vastaava luku on €/m2 jos jos pysyy samantyyppisessä keräimessä).
Jos useampi sattuu samalle hintahaarukalle niin sitten valinta pitää katsoo luetettavuudesta+asennuksesta+ulkonäkö+takuu yms pikkuseikoista, ehkä se odottevissa oleva
elinikä "hyvänä" olis se 1. listalla tai paremminkin toisena.
Kyllä noita hyväntasoisia keräimiä on pilvin pimein tai no riittävästi.
 

Puuha

Well-known member
naksautetaanpa tämä tänne niin ei enää enempää tule kuormaa tuonne ostaa, myy, vaihtaa ja varastaa osiolle.

tuossa muuten soittelin tuonne vakuutusyhtiöhin yhdestä ei ole vielä tullut mitään muuta vastausta kuin että tutkimme asiaa ja parissa meinattiin että on olemassa vahinkoja joissa solar keymark serfikaatti voi olla apuna vakuutuskorvausten saamisissa mutta ei ole mikään edellytys. suosittelivat lukemaan suojeluehdot vakuutusten ehdoista.

asentamisen suhteen taas lähtökohta oli tiukempi ja todettiin ettei kyseisellä serfikaatilla ole mitään tekemistä korvaus/vahinkoasioiden suhteen. asennuksen voi hoitaa kuka vain pääasia on että rakennustarkastaja on hyväksynyt asennuksen.

kysyin myös sitten nettitutulta jonka muistelin olevan vakuutusmyyjä.

puuha kirjoitti:
Muistankos oikein että olet vakuutuspuolella töissä? Kuitenkin tässä olisi kysymykset valmiina jos muistan oikein ja mahdollisesti tiedät niihin vastauksen.

Yritän vastata parhaani mukaan. Varaudu kumminkin siihen että et saa tyydyttävää vastausta. Nämä katotaan aina tilannekohtasesti, ja tietämättä vahinkoa ei oikein voi vastailla... Mutta koetetaan mitä saadaan vastaukseksi.

Lainaa:
Myyjä väittää että esimerkiksi vesivahingon tai muun vahingon sattuessa kyseistä serfikaattia vaaditaan aurinkokeräimestä.

Olisiko kyseessä tilanne, jossa aurinkokeräin vaurioituu vesivahingossa vai tilanne, jossa keräin aiheuttaa vesivahingon?

Lainaa:
Myös yllättäen tinkaa on myös siitä korvaako vakuutukset itse asennetuista putkista jotka on asennettu rakennusmääräysten mukaisesti vesivahingon sattuessa? Joko ns. pintavetona tai sitten suojaputkeen rakenteiden sisään.

Ei ole väliä kuka putket on asentanut. Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen vuoksi. Ja tämähän tulee kyllä vahinkotilanteessa ilmi jos näin on. Ja varsinkin jos rakennustarkastaja on sanonut että putket on ok niin väliä ei asentajalla ole.

Vakuutusten ehdoista kannattaa lueskella suojeluohjeet. Siellä ei ole sertifioinneista puhuttu kuin öljysäiliöiden yhteydessä.
 

Solver

Member
Ei kannata tuijottaa mitään yksittäistä pinnoitetta. Katselin että nuo Saksan testivoittaja maksaa noin tuplat verrattuna noihin Saksan halpiksiin. Testin mukaan niistä saadaan kuitenkin vain jotain 10% enemmän tuottoa. Solverin kauppaamat keräimet ovat tyyppiesimerkki Kiinalaisesta keräimestä, joka ratsastaa hienolla pinnoiteen nimellä, kun kokonaisuus on maalatun lämpöpatterin luokkaa.

Pyysin piruuttani tarjouksen alibaban myyjältä 100kpl bluetec keräimistä. Hinta 127 taalaa/kpl Kotkan satamassa. Nämä olivat kylläkin parempia kuin nuo SIliconsolarin keräimet. Stagnaatiolämpötila 205 astetta. Tinox lienee toinen yleisesti käytetty pinnoite. Lasi saa olla 4mm Suomen lumikuormien vuoksi.

Hewalex on ilmeisesti ihan hyvä keräin jo testien perusteellakin.


Sirrai.comissa totesivat että samaa keräintä myydään usein eri merkeillä: http://www.sirrai.com/html/Sivu03Bkerain.html

Edelleen olen sitä mieltä notta jos tila ei ole este, niin €/m2 ratkaisee. Jos siis hyötysuhteet ovat 10% sisällä.
[/quote]

Lainaus:sami123
Kyseiset kehumasi Silconsolarin keräimet pääsi loppumaan saadaan kyllä lisää.
Voitko esittää parempia dokumentteja noista virtuaalikaupoistasi eihän noita usko Erkkikään.
 

S.Olari

Member
rotzi sanoi:
Neliöistä viis veisaten, flat€=tube€ noin se pitää ajatella kun vertaa ja niin se on tuossa tehty...

Ihan mielenkiintoinen vertailu, kiitos. Olosuhteethan on aika eri tänne verrattuna, 42 leveyspiirillä aurinko paistaa matalimmillaan kai reilu 25 asteen korkeudelta. Mutta ilmeisesti sielläkin aika viileää on talvella. Pitääpä yrittää muistaa katsoa tuottoja vuodenvaihteen tienoilla.
Aika vakuuttavaahan tuo on, että pyöreästi puolella keräinalalla päästään käytännössä samoihin tuottoihin. Mitäs sitten kun keli on Suomessa pakkasella ja vähän tuulee vielä.
Tossa vertailussa ei ole vielä koko totuus meidän olosuhteista.

Onkohan tuotto kuitenkin 30 putkella, kun kuvassa puuttuu yksi. Luulisi nyt sentään. Muuten luvut saa kertoa n. 1,035:llä.

Edit: jaa mutta näkeehän tuolta tuottoja talvellakin. Nollakelejä ja samoissa on tuotot.
 

Solver

Member
Puuha sanoi:
naksautetaanpa tämä tänne niin ei enää enempää tule kuormaa tuonne ostaa, myy, vaihtaa ja varastaa osiolle.

tuossa muuten soittelin tuonne vakuutusyhtiöhin yhdestä ei ole vielä tullut mitään muuta vastausta kuin että tutkimme asiaa ja parissa meinattiin että on olemassa vahinkoja joissa solar keymark serfikaatti voi olla apuna vakuutuskorvausten saamisissa mutta ei ole mikään edellytys. suosittelivat lukemaan suojeluehdot vakuutusten ehdoista.

asentamisen suhteen taas lähtökohta oli tiukempi ja todettiin ettei kyseisellä serfikaatilla ole mitään tekemistä korvaus/vahinkoasioiden suhteen. asennuksen voi hoitaa kuka vain pääasia on että rakennustarkastaja on hyväksynyt asennuksen.

kysyin myös sitten nettitutulta jonka muistelin olevan vakuutusmyyjä.

puuha kirjoitti:
Muistankos oikein että olet vakuutuspuolella töissä? Kuitenkin tässä olisi kysymykset valmiina jos muistan oikein ja mahdollisesti tiedät niihin vastauksen.

Yritän vastata parhaani mukaan. Varaudu kumminkin siihen että et saa tyydyttävää vastausta. Nämä katotaan aina tilannekohtasesti, ja tietämättä vahinkoa ei oikein voi vastailla... Mutta koetetaan mitä saadaan vastaukseksi.

Lainaa:
Myyjä väittää että esimerkiksi vesivahingon tai muun vahingon sattuessa kyseistä serfikaattia vaaditaan aurinkokeräimestä.

Olisiko kyseessä tilanne, jossa aurinkokeräin vaurioituu vesivahingossa vai tilanne, jossa keräin aiheuttaa vesivahingon?

Lainaa:
Myös yllättäen tinkaa on myös siitä korvaako vakuutukset itse asennetuista putkista jotka on asennettu rakennusmääräysten mukaisesti vesivahingon sattuessa? Joko ns. pintavetona tai sitten suojaputkeen rakenteiden sisään.

Ei ole väliä kuka putket on asentanut. Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen vuoksi. Ja tämähän tulee kyllä vahinkotilanteessa ilmi jos näin on. Ja varsinkin jos rakennustarkastaja on sanonut että putket on ok niin väliä ei asentajalla ole.

Vakuutusten ehdoista kannattaa lueskella suojeluohjeet. Siellä ei ole sertifioinneista puhuttu kuin öljysäiliöiden yhteydessä.

Riippu yleensä vahinkokäsittelijästä osa menee kuluttavalitus käsittelyyn. Tuo rakennustarkastajan lausuntu asennuksen oikeellisuudesta kyllä kirjallisena.
Näissä keräinasennuksista tehdään aina pöytäkirja jossa ilmenee  esim.painetesti yleesä 10-15 bar paineella (typpi), myös paineilma käy ennen täyttöä.
Vahigot voi olla huomattavatkin  varaajan poksahtaessa kiehumistilanteessa jos varosysteemit ei toimi.
 

sam123

Active member
Koita nyt Solver (=Rancer) opetella lainaamaan tekstejä. Ei näköjään onnistu kummallakaan nimimerkillä  ;D ;D ;D

Solver sanoi:
Voitko esittää parempia dokumentteja noista virtuaalikaupoistasi eihän noita usko Erkkikään.

Tuolta vaan kyselemään, tarjous saatu ONLINE-chatissa:

http://www.alibaba.com/trade/search?_csrf_token_=12gp6c0qsrt0x&IndexArea=product_en&ssk=y&fsb=y&Type=BUY&SearchText=Flat+Plate+Solar+Collector+%2B+bluetec
 

petej

Member
Solver sanoi:
Riippu yleensä vahinkokäsittelijästä osa menee kuluttavalitus käsittelyyn. Tuo rakennustarkastajan lausuntu asennuksen oikeellisuudesta kyllä kirjallisena.
Näissä keräinasennuksista tehdään aina pöytäkirja jossa ilmenee  esim.painetesti yleesä 10-15 bar paineella (typpi), myös paineilma käy ennen täyttöä.
Vahigot voi olla huomattavatkin  varaajan poksahtaessa kiehumistilanteessa jos varosysteemit ei toimi.
Noissa keräinpumppuryhmissähän on yleensä 6bar varo, taitaa nuo putkiosatkin olla 10bar maksimi käyttöpaineille.
Osa keräimistäkin 6bar mitoituksella,siis miksi pitäisi ponnistaa yli kaksinkertaisella maksimi paineella varot poistettuna? voi olla hankalaa saada 15bar painetta 6bar varolla varustettuun järjestelmään.
Keräinkiertoon käyttöpaineeksihan riittää hyvin 1.5-2.5bar normi korkuiseen taloon.
Keräinkierron paisunta pitäisi olla mitoitettuna niin että kykenee vastaanottamaan keräinten kiehumisen, jos mitoitus kohdillaan ei varon pitäisi viel keräinten kiehumisesta aueta vaan paisunnan palauttaa nesteet järjestelmään jäähtyessä.
 

laturi

Member
Rancer sanoi:
Varaajan lämpö oli +75c luokkaa ja tuo ohjaus AV-4 (Automix) jossa keittosuoja jossakin +95c asennossa.
Tuo +156c näyttöllä on keräimiltä vaaraajalle lähtevältä anturilta ja tuo +165c esitteesä oleva lähtevä korkein mahdollinen .
Pumppupaketissa näkyy olevan Grunforsin 3nop ja suositus tuo 3 jos muuttuvanopeutta käytetään, tuolla AV-4 ohjaimella myös pakko/muuttuvakierros valinta.
Lämpötilaeroa startille / virtausvastusta kierrolle myös voi valita, siis hienosäätöä ohjelmassa.
Tuo paine tosiaan 7-8 bar luokkaa ja painekello keräimillä 10bar , josta näkyy lähtevän ohuempi letku ullakolle kanneliseen paljuun.
Keräimet lämmittää 300l varaajaa jossa kaksi kierukkaa ja alin käytössä (pönttövaraaja OSO).

Ota  nyt äkkiä yhteyttä myyjään/asentajaan että tulee korjaamaan laitteet kuntoon 156 asteista tavaraa paneeleissa 7-8bar paineessa
jos nyt varoventtiili pikkasen päättää laskea painetta pois ja paine romahtaa sieltä tulee kuumaa höyryä ihan tarpeeksi.
Saataa jopa paneelin saumat  pritkahtaa auki nesteen höyrystyessä jos ei paneelien vieressä ole varoventtiiliä niin kuin yleensä ei ole.

Yleensä näissä paneeleissa max paine 6 ja testipaine 9 vähän ihmetyttää tuo sun käyttöpaine 7-8bar.

Kiinnostaa noiden paneelien speksit jos tuollaisia lämpötiloja pukkaa voitko pistää infoa.
Itellä ollut nuo tinox pellit 6..7vuotta olivat silloin alansa huippua ja toimivat moitteeta edelleen eli onko nuo sun paljonkin tehokkaammat.
 

Puuha

Well-known member
Solver sanoi:
Riippu yleensä vahinkokäsittelijästä osa menee kuluttavalitus käsittelyyn.

olettaisin että solver tarkoittaa "kuluttavalitus" kuluttajavalitusta.

kuluttajavalitus käsittelyyn yleensä mennään kun tuote on viallinen tai ei ole ollut sitä mitä on annettu ymmärtää. etc. säästöä vuodessa 500 euroa, voittanut testeissä yms. sen tekee kuluttaja itse ja vieläpä yritykselle itselle. jos ei saavuteta osapuolia tyydyttävää tulosta voi asiakas viedä asian kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi.

yhtäkkiä tulee nyt mieleen vaikka tällainen pohja: http://www.kuluttajavirasto.fi/File/a5f73fdb-a878-4486-a24a-0e3d99f521fa/Palaute%20yritykselle%20markkinoinnista.doc

en nyt enempää vitsi kirjoitta tällä erää ettei jälleen tule s-postia.  ;D
 

ElSol

Member

Liitetiedostot

  • Vertailu_19_05_2012.pdf
    84.3 KB · Lukukerrat: 476

rotzi

Well-known member
ElSol sanoi:
Vertailuja on yhtä monta, kuin on tekijöitä
Tuo on aivan totta, ja lisäksi kuinka mitäkin tulkitaan...
Sinä olet ilmeisesti tulkinnut "netto"pinta-alaa kohti....itse kylläkin tulkitsisin asian "brutto"pinta-alaa kohti koska ne tyhjänpanttina olevat osuudet
vie sieltä katolta joka tapauksessa tilaa.
Jos tuonne omalle katolle laittais täyteen tyhjöjä tai tasoja, niin lopputulema olisi tasoilla vuosituotto olis ~7200kwh/a ja tyhjöillä ~5600kwh/a...kun
saantotiedot ottaa SP:n listasta jotka on kumminkin yritetty laittaa "samalle viivalle" eli samoihin olosuhteisiin. Elis tyhjöt pääsee 78% päähän tasoista.

Tuo amerikaano yrittää vertailla $/kWh (tai kwh/$, ihan sama) joka sinänsä on se oikein tapa verrata, vieläpä 25-30 vuoden ajanjaksolle joka lienee parhaitten keräinten (taso) laskennallinen ikähaarukka.
 

ElSol

Member
rotzi sanoi:
Tuo on aivan totta, ja lisäksi kuinka mitäkin tulkitaan...Sinä olet ilmeisesti tulkinnut "netto"pinta-alaa kohti....itse kylläkin tulkitsisin asian "brutto"pinta-alaa kohti koska ne tyhjänpanttina olevat osuudet
vie sieltä katolta joka tapauksessa tilaa.
Jeps!  Minulla netto = 0,51 x 16 m2 = 8,16 m2. En kehtaisi mitään tuloksia esitellä, jos kriteerinä ei olisi todellinen aurinkoa hyödyntävä pinta-ala. Mulle on aivan sama paljonko ne vie pinta-alaa... Sattuu vaan olemaan, niin huono paikka, että tasoja pitäisi laittaa niin pirusti, jotta pääsisi samoihin tuloksiin. Niin halpoja tasoja ei olekaan, että se jäisi halvemmaksi!
 

Jussi

Well-known member
Siinä vaiheessa, kun katto alkaa täyttymään, rupee sillä pinta-alan kulutuksellakin olemaan merkistystä. Noin kärjistettynä.
Joten kyllä se bruttopinta on alusta asti "oikeampi" tapa vertailla.
 

rotzi

Well-known member
ElSol sanoi:
Jeps!  Minulla netto = 0,51 x 16 m2 = 8,16 m2. En kehtaisi mitään tuloksia esitellä, jos kriteerinä ei olisi todellinen aurinkoa hyödyntävä pinta-ala. Mulle on aivan sama paljonko ne vie pinta-alaa... Sattuu vaan olemaan, niin huono paikka, että tasoja pitäisi laittaa niin pirusti, jotta pääsisi samoihin tuloksiin. Niin halpoja tasoja ei olekaan, että se jäisi halvemmaksi!
Millä perusteella niitä tasoja niin pirusti pitäis laittaa...4-5kpl riittäis samaan tulokseen
Tommonen ala tulee suurinpiirtein 4:llä tasokeräimellä ~a'400€ =1600€.
Tietysti jos ne noin laittais katolle "purjeiksi", niin kyllähän siinä telineet joutuis koville, eli kyllä putki on pienempi purje tommoseen tappaukseen.
 

petej

Member
Niin no joo...
Toisilla vaan on rajoituksia siihen käytettävään alaan,tänne olisi se 4 30 putkista keräintä mahtunut.
Netto alaahan noista sais vajaan 10m2 ja veikkaisin ettei tuottoa niillä ainakaan enempää kuin nykyisellä järjestelmällä...  :)
Jotenkin jäänyt sellainen käsitys et bruttoaloina tuotto on aika vakio keräintyypistä riippumatta.
 

rotzi

Well-known member
tuossa näyte, taso vastaan putki, tältä päivältä kun aurinko näköjää paistaa mukavasti, melkein 1000W/m2

nayte.png.jpg
 

Puuha

Well-known member
muuten mielenkiintoinen mutta ainoa että absortointipinta-ala ei ole yhteneväinen tai ainakin näyttää että putkien pinta-ala on huomattavasti pienempi. eli on vähän kysenalaista alkaa vetämään kovin suuria johtopäätöksiä.
 
Ylös